Tilaa
Uutiset

Onko venevero väistämätön?

Alkaa vähitellen näyttää siltä, että väistämätön tapahtuu.

04.10.2016

KirjoittajaAri Inkinen

Valtionvarainministeriön verovalmistelijat ovat olleet melkoisessa helteessä veneveroa suunnitellessaan. Poliittisena päätöksenä syntynyt uusi vero kun ei ole aivan yksinkertainen perustella saati toteuttaa. Mutta kuten veron valmistelua johtava hallitusneuvos Merja Sandell on julkisuudessa todennut, ”parhaamme tehdään valmistelussa”.

Aikanaan hallitusneuvotteluissa esiin noussut venevero, joka veneiden ohella koskisi kevyitä moottoriajoneuvoja, ei ole uusi asia. Ainakin puolustuministeri Jussi Niinistö halusi jo viisi vuotta sitten muskeliveneet verolle, ja vastaavia ehdotuksia on vuosien mittaan kuultu muiltakin tahoilta.

Toisin kuin aiemmin, tällä kertaa hallitus ei aietta arvostelevista argumenteista huolimatta aio taipua, vaan verosta näyttää muodostuneen arvovaltakysymys. Sitä se tuntuu olevan erityisesti ulkoministeri Timo Soinille, joka julkisuudessa on jo ehtinyt riemuita, että ”huvikuunarit ja juppiskootterit pannaan verolle”. Valtiovarainministeri samoin kuin muut ministerit ovat riemuinneet asiasta selvästi vähemmän.

Juppiskootterin (6 000–10 000 €) kaikki tietävät, mutta millainen on suomalainen huvikuunari?

Viimeisimpien kaavailujen mukaan sen moottoriteho on vähintään 50 hevosvoimaa, se ei purjehdi eikä sijaitse Ahvenanmaalla.

Trafin rekisterissä on noin 200 000 vesikulkuneuvoa, eli moottoriteholtaan yli 20 hv:n ja/tai pituudeltaan yli 5,5 metrin venettä. Rekisterissä arvioidaan olevan myös 10 000–20 000 haamuvenettä, riippuen arvion tekijästä.

Suomessa rekisteröitävien veneiden enemmistö on 5–6 metrin pituisia avoveneitä, joissa on noin 50 hevosvoiman moottori. Hinnaltaan tällainen paketti maksaa 20 000–30 000 euroa, uutena. Rekisteri on kuitenkin täynnä vanhoja veneitä, joiden keskimääräinen ikä on noin 30 vuotta, ja joiden myyntihinta liikkuu kymmenen ja kahdenkymmenen tuhannen euron välillä.

Hallitusneuvos Merja Sandellin mukaan rekisterissä voi olla puutteellisia tietoja, mutta hän luottaa siihen, että kun veroa kerran aletaan periä, rekisteri vähitellen korjautuu. Veron valmistelijoiden käsitys on, että siellä ei ole kovinkaan paljon haamuveneitä.

Sen sijaan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n puheenjohtaja Samuli Salanterän arvio on, että jopa joka neljännen veneen rekisteritiedot eivät ole ajan tasalla. Hän myös epäilee, että veropohja ei tule olemaan se, mitä kuvitellaan. Salanterä kiinnittää huomiota ennen kaikkea veneiden keskimääräiseen kokoon ja arvoon.

Veron valmistelussa on linjattu, että vero olisi moottoritehon mukaan progressiivinen ja määrältään 100–300 euroa. Koko verolla on tarkoitus kerätä 50 miljoonaa. Vaikka veneilyn osuus olisi vain puolet kokonaissummasta, nyt kaavailtujen kriteerien perusteella sen kerääminen voi olla vaikeaa. Ainakin aiemmin valiokuntavalmistelussa olleet ehdotukset ovat kaatuneet veron keräyskustannuksiin.

Juridisesti suuri kysymysmerkki veron kohdalla on sen tasapuolisuus. Jo nyt on arveltu, että vero asettaa kansalaiset muun muassa eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. Toisaalta verotuksen tulee olla ymmärrettävää. Toteutuvatko nämä vaatimukset lopullisessa veroehdotuksessa, selviää lähitulevaisuudessa.

Lue myös nämä

X