Bensiinin ja dieselin välinen ikiaikainen taisto käy edelleen kuumana. Bensiinimoottori on halvempi hankkia, mutta diesel on käytössä taloudellisempi. Näiden linjojen takana seisovat kummankin polttoaineen puolustajat. Mutta miten on? Ajoimme kaksi Volvo Pentaa Aquador 26 HT:ssa.
Vertailimme kahta sisäperämoottoria samanlaisissa Aquador 26 HT -veneissä. Moottorien teho on lähes sama, mutta polttoaine eri: toinen oli Volvo Penta D6-350 -dieselmoottori ja toinen Volvo Penta 5,7 GXi -bensiinimoottori, joilla kummallakin oli ennen testiä ajettu alle 10 tuntia. Bensakone on teholtaan 320 hv, diesel 350 hv.
Testasimme moottorit lähinnä suorituskyvyn ja kulutuksen kannalta. Testitulokset ovat melko yksiselitteisiä. Dieselmoottori on täysin ylivoimainen tässä koko- ja painoluokassa. Huippunopeuden ero oli peräti 5 solmua, diesel kiihtyi 25 solmuun 5 sekuntia nopeammin ja moottorimelu 30 solmun nopeudessa oli lähes 10 desibeliä alhaisempi. 25 solmun matkanopeudella bensiinimoottori kuluttaa 2,15 litraa meripeninkulmalla, kun dieselmoottorin kulutus jää 1,4 litraan. Eroa on peräti 35 prosenttia. Mitä suuremmaksi nopeus kasvaa, sitä suurempi on myös ero. 35 solmun nopeudessa dieselmoottori on jo yli 40 prosenttia taloudellisempi. Bensiinimoottorin valintaan löytyy vain yksi ainoa peruste, ostohinta.
Uutta teknologiaa käyttävien dieselien alhainen kulutus johtuu suurimmaksi osaksi kokonaan uudesta polttoainejärjestelmästä, joka on tuttu autojen dieselmoottoreista. Perinteisissä dieselmoottoreissa polttoaine syötetään sylinteriin mekaanisilla suuttimilla, jotka annostelevat sitä tietyn määrän eri kierrosluvuilla. Common Rail- eli yhteispainetekniikassa koko polttoainejärjestelmässä on tasainen paine. Ruiskutusta säätelee tietokone, joka avaa suuttimen täsmälleen oikealla hetkellä ja annostelee käyttöön juuri sen määrän polttoainetta, joka kulloisellakin kierrosluvulla on tarpeen.
Bensiinikäyttöisten sisäperämoottorien kehitys on dieseleihin verrattuna edennyt etanan vauhdilla. Volvo Penta 5,7 GXi:n perusrakenteen otti käyttöön jo vuonna 1955 amerikkalainen autovalmistaja General Motors. Ainoa suuri harppaus näiden moottorien kehityksessä tapahtui kymmenisen vuotta sitten, kun käyttöön otettiin ns. throttle body injection (= imusarjaruiskutus). Sittemmin sen on korvannut tietokoneohjattu MPI-ruiskutusjärjestelmä (= Multi Port Injection).
Kuvat: Lars H. Lindén
