Houkutus rakentaa aasinsilta testitilanteen ja purren käyttötarkoituksen välille on suuri. Tässä sitä purjehditaan valtamerille suunniteltua venettä, tyynellä merellä.
Puujalkavitsit eivät poista harmia tuulen puuttumisesta. Stora Värtan Tukholman pohjoispuolella on lähes peilityyni. Keveiden puuskien pyydystäminen purjeisiin edes niiden muotoon saamisen verran on tuskallista. Muutama laiturilleen sattuva mökkiläinen ja pari ohi ajavaa moottoriveneilijää katselevat yrityksiämme kummeksuen. Tämän kokoisella ja tyylisellä veneellä ei varmasti koeteta purjehtia juuri koskaan näin keveissä oloissa.
Tuulimittari antaa lukemia alle yhdestä vain hetkittäin yli kolmeen metrisekuntiin. Se riittää 14 tonnin veneelle hädin tuskin ohjailuvauhtiin. Ilo nopeusmittarin piipahduksesta hetkellisesti kolmessa solmussa on lähinnä sarkastista.
Purjehdusominaisuuksista ei rehellisesti voi näissä oloissa sanoa mitään. Niiden voi kuitenkin luottaa olevan samoja kuin vanhassa 440:ssä, jonka runkoon ja rikaukseen uutuus perustuu. 440 esiteltiin vuonna 2005, ja sen piti aloittaa uusi ja aktiivisempi vaihe veistämön toiminnassa. Kun pursi esiteltiin lehdessämme (Vene 8/2006), suunnitteilla oli uusi tehdas ja tavoitteena kahden uuden mallin julkistaminen vuosittain.
Hillityn perinteinen
Najad 440 keräsi testipurjehduksissa kulustaan sellaisia arvioita kuin ylevä, vakaa, rauhallinen, eleetön ja pehmeä. Siis juuri niitä ominaisuuksia, joista ”Orustin purret” ovat tunnettuja: Najadin ohella vaikkapa Hallberg-Rassyt ja Malöt. Uusittuna versiona Najad 450 CC pohjautuu rungoltaan ja rikaukseltaan tarkalleen vanhaan malliin, joten noiden piirteiden voi luottaa olevan ennallaan.
Ulkoisestikin muutokset ovat hillittyjä, onhan radikaalisuus kovin vieras ideologia koko venetyypille. Käytännöllisesti suurin asia on avotilan kasvaminen pituussuunnassa niin, että kuuden sijasta sinne mahtuu nyt kahdeksan henkeä mukavasti. Ergonomia on ennallaan, kaikki purjesäädöt ovat hoidettavissa avotilasta.
Testiyksilön varustuksella Najad on koostaan huolimatta varsin hyvin yhden hengen käsiteltävissä niin satama- kuin purjehdusmanöövereissä. Keulapotkuri on vakiona, perän ohjailupotkurit lisävarusteina, ja niiden avulla vene on helppo sovitella laituriin ilman apumiehiä. Sekä fokka että pystylatoitettu isopurje ovat rullattavia. Sähkövinsseillä niiden avaaminen ei vaadi kuin nappien painelua.
Lue esittely kokonaisuudessaan Vene-lehdestä 10/2017.
