Jutut

Myrskyääkö tulevaisuudessa yhä useammin? – Meteorologin näkemys

Suuret vesistöt ja merialueet voivat pysyä sulana läpi talvikuukausien, jolloin veneilykausi pitenee, mutta muut uhkatekijät nostavat päätään.

26.02.2020

KirjoittajaMarkus Mäntykannas

Alkuvuonna Suomessa on ollut jo 13 myrskypäivää. Ilmastonmuutoskeskustelu käy jälleen vilkkaana: mitä tapahtuu myrskyille tulevaisuudessa? Onko tämän kaltainen lämmin ja tuulinen talvi vuosikymmenien päästä arkipäivää? Jos on, muutos voi tuoda haasteita veneilijöille ja mökkeiljöille.

Lämpötilaerot ja kosteus rakentavat myrskyjä

Myrskyjen syntytapa liittyy ennen kaikkea ilmakehän vaakasuuntaisiin lämpötilaeroihin ja saatavilla olevan vesihöyryn määrään. Useampi myrsky pääsee kehittymään, kun arktinen ja lämmin ilma joutuvat törmäyskurssille. Atlantin valtamerestä myrskyt puolestaan saavat kosteutta, jonka myötä ne voimistuvat. Maa-alueiden päällä syntyy harvoin myrskyjä: suurin osa niistä on peräisin merialueen yltä. Suomen myrskyt ovat pääosin Atlantilta kulkeutuneita voimakkaita matalapaineita, mutta joskus myrskykehitys voi spontaanisti käynnistä Suomenkin yllä – useimmin Itämerellä.

Tulevaisuuden myrskyt ovat arvoitus – veneilijöillä kuitenkin yksi huolenaihe

Vielä ei tiedetä varmaksi, mitä tapahtuu tulevaisuuden myrskyille ilmastonmuutoksen myötä. On arveltu, että lämpenevä ilmakehä ja meret kykenevät tuottamaan yhä voimakkaampia myrskyjä, joskaan niiden lukumäärä ei välttämättä kasva. Euroopan yllä myrskyrata voi vetäytyä hieman nykyistä pohjoisemmas, mikä tietäisi vähemmän myrskyjä Etelä- ja Keski-Eurooppaan ja vastaavasti enemmän Skandinavian ja Suomen pohjoisosaan. Yksittäiset talvimyrskyt saattavat meilläkin kehittyä yhä voimakkaammiksi.

Veneilijöiden ja mökkeilijöiden näkökulmasta muutos – jota jo parhaillaan elämme – ei lupaa hyvää. Suuret vesistöt ja merialueet voivat pysyä sulana läpi talvikuukausien, jolloin veneilykausi pitenee, mutta muut uhkatekijät nostavat päätään. Tänä talvena meri on tulvinut useampaan otteeseen erityisesti maan lounais- ja länsiosassa, myös jokien pinta on ollut korkealla tasolla. Toteutuessaan tämä on uhka vapaa-ajan asunnoille, jotka sijaitsevat alavilla tonteilla vesistöjen äärellä. Myös veneiden talvikiinnityksiä ja -varastointipaikkoja on syytä miettiä tarkemmin.

Yhä useammin korkealle nouseva ja maa-alueille tunkeutuva merivesi muodostaa useita haasteita. Jos meri ei tulevaisuuden talvina ehdi muodostamaan jääpeitettä, ovat tulvat todennäköisempiä. Lisääntyvät talvisateet luovat oman lisähaasteensa: jos sade tulee yhä useammin alas vetenä ja merenpinta kohoaa, on talvistamme tulossa hyvin vetisiä ja tulvaherkkiä varsinkin etelä- ja länsirannikolla.

X