Tilaa
Jutut

Meripartiossa puree paitsi partio myös aito merenkäyntioppi

Loviisan Rönnäsissä järjestetty meripartiolaisten Satahanka XIII -leiri päättyi maanantaina. Meripartiotoiminta on Suomen suurin veneilykoulutusta järjestävä taho, joka tarjoaa lapsille ja nuorille loistavan tavan oppia veneilemään ja toimimaan vesillä.

08.08.2018

KirjoittajaTomi Peurakoski

KuvaajaArto Wiikari/Otavamedia

Noin 1350 nuorta partiolaista kokoontui elokuun alussa Loviisan Rönnäsiin Satahanka XIII -meripartioleirille. Leiri järjestetään noin joka viides vuosi. Ensimmäisen kerran leiri järjestettiin Paraisilla vuonna 1955. Suurin osa leiriläisistä on 12–17-vuotiaita, mutta myös nuorempia oli perheineen paikalla. Täysi-ikäiset toimivat ohjaajina ja kouluttajina.

Leirillä oli mahdollista harjoitella lähes kaikkea, mikä liittyy veneilyyn. Meripartiotoiminta onkin Suomen suurin veneilykoulutusta järjestävä taho, joka tarjoaa lapsille ja nuorille loistavan tavan oppia veneilemään ja toimimaan vesillä.

Parikymmentä nuorta istuu hiljaa pitkien pöytien ääressä ompelemassa jumppapusseja tai kevytreppuja. Ompeluhommissa on myös raumalainen viitisen vuotta purjehdusta harrastanut 14-vuotias Noora Niemi.

”Sudenpentuihin menin kuusivuotiaana. Perinteisen partiotoiminnan lisäksi meripartiolaisuus tuo tähän harrastukseen oman lisänsä”, Niemi kertoo.
Hänen mukaansa veneilyssä parasta ovat vauhti, kaverit ja aurinko. Samaa mieltä tuntuvat olevan lähes kaikki muutkin haastatellut leiriläiset.

Raumalainen Noora Niemi ompelemassa kevytreppua. Vieressä istuvat Ada Peltola, Emma Vänttinen sekä Helmi Viskari.

”Purjehtimisessa on kivaa, että osan aikaa se on tosi rentoa. Voi ottaa aurinkoa ja jutella muiden kanssa ja katsella kun vesi liplattaa kauniisti. Osan aikaa se on kunnon työtä. Silloin pitää oikeasti nostaa purjeita, tehdä köysiä ja ajatella. Se on kivaa, että purjehdus on yhdistelmä tätä kaikkea”, kertoo puolestaan espoolainen Olli Särkilahti, 15, ison Toveri-aluksen kannella.

Särkilahden pestinä on muun muassa leirilehden taitto, mutta hän odottaa kovasti myös purjehtimaan pääsyä.
”Odotan, että pääsen näkemään ja tutustumaan moniin uusiin veneisiin ja saamaan purjehduskokemusta myös muilla veneillä kuin sillä omalla.”

Espoolainen Olli Särkilahti istuu Toverin partaalla.

Yhdeksänvuotias Akseli Kajava Upinniemen merisisseistä kertoo nukkuneensa hyvin Toverin uumenissa edellisen yön. Hänen isänsä on Toverin perämies ja yhdessä he valmistautuvat lähtemään pian laiturista merelle. ”Leiri on ollut kiva. Olen tehnyt kaikenlaista ja kohta lähden vesille ensimmäistä kertaa. Haluaisin purjehtia täällä joka päivä, sillä se vaikuttaa mukavalta”, Kajava kertoo.

Vaikka uni maistui, vaivasivat hyttyset kuulemma kuitenkin hieman.

Akseli Kajava on Toverin ruorissa. Vasemmalla Jesse Kangaspunta, istumassa Alisa Mustakallio, Lotta Tähti sekä Siiri Varpenius.

Leirillä oli noin 30 meripartioalusta, joista vanhin oli 120 vuotta vanha hinaaja. Lisäksi pienempiä jollia oli runsaasti.

Ehkä hämmästyttävintä leirillä oli se, että kukaan ei näpelöinyt kännykkäänsä, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, sillä kännyköitä ei otettu leirin ajaksi talteen.

”Kyllä täällä voi välillä kännykkää käyttää. Mutta ohjelma on täällä sellainen, että sellaiseen ei edes ehdi. Tuolla laukussa se puhelin on. En ole sitä kaivannut”, Noora Niemi sanoo.

Jutun alla lisää kuvia Satahanka XIII -leiriltä.

Leiriläisten mielestä purjehtiminen oli leirin parasta antia. Samaa mieltä olivat Maija Kurki, Ines Barck, Katriina Tomberg sekä Anna Heino.

 

Oskari Leikkonen (vas.) ja Mikko Kinnunen opettavat Ronja Penttistä ja Nea Mikkolaa huoltamaan moottoria.

Turkulainen Lotta Lehtonen lähdössä purjehtimaan S/Y Pranstakalla. © Arto Wiikari / Otavamedia

Lue myös nämä

X