Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Merimyyrän messistä maaliskuussa 2009

06.04.2009

KirjoittajaVenelehti

Maaliskuu
St. BartsSt. MaartenSt. Martin Virgin GordaCooper IslandPeter IslandNorman IslandTortolaJost van Dyke – Virgin Gorda – Tortola – Peter Island – Tortola – Virgin Gorda

___________________________________________________________________________________
Katso Merimyyrien reitti kartalta.
___________________________________________________________________________________

30.-31.3. Virgin Gorda, Gorda Sound, ankkurissa

Alkaa käydä selväksi, että Anun loma loppuu. Ollaan vielä parit päivät tässä mukavassa paikassa ja sitten tullataan itsemme ulos. Viimeisenä yönä ankkuri pettää ja joudumme uuteen harjoitukseen. Vihdoin Bruce pitää ja unet jatkuu. Vettä on alla 1,4-0,8 m.

Käymme tullissa taksilla ja kaasukaupassa. Kaasua on, mutta tullaus meni pieleen. Kun tullaat, pitää lähteä 12 h aikana ulos (kaikissa muissa satamissa se on ollut 24 h). Ostettiin siis ruokaa ja päätettiin lähteä huomenna.

Loppuilta normaalisti, tähdet tuikki ja niin sanottu 012-juoma antoi kemiallisen unen.

Sunnuntai 29.3. Virgin Gorda, Gorda Sound, ankkurissa

Reippailupäivä! Jollalla rantaan ja sieltä yli kukkulan. Tässä saaressahan on kaksi satamaa. Se minkä edustalla me olemme, jossa halvin majoitusmuoto on 940 dollaria/vrk all included, ja toinen satama jemmassa saaren pohjoispuolella. Siellä oma hotelli, vispiläkenttä, tenniskentät, hevostallit ja -haat, pyöräilyreitit ja purjehduskoulut ja veneet.

1

Reippailimme siis kukkulan ylitse ja näimme matkalla iguaanin, pituus n. 120 cm hännän kanssa. Tottuneita turisteihin, eivät rynnistä piiloon.

Rannalla valmiit aurinkotuolit ja pyyhkeet sekä tuolien vieressä lipputanko. Nosta lippu, jos tahdot palvelua! Emme nostaneet, näytti sen verran kalliilta nostolta. Jatkettiin kävelyä kohti kotia hotellin editse ja käytiin myös wc:n tarkkailussa. Siellä olisi voinut asua! Hienosti kaakeloitu ja siisti. Odotustilassa soffa ja isot peilit. Tietenkin pesuvehkeet kunnossa, mutta myös suuvettä, käsivoidetta ja kaikennäköisiä eksoottisia purkkeja ja purnukoita.

.

Olin siis miestenhuoneessa! Tuli heikkohetki ja ostin Evalle lasin viiniä terassilla, 10 dollaria, ja olusen itselleni. Anu joi vettä, koska rahat oli jo loppu. Palattiin takaisin veneelle rannan kautta kiertäen. Iltauinnin ja -palan jälkeen uinumaan

Suomi siirtyi kesäaikaan, mitä täällä ei tunneta. Aikaero siis 7 h.

Lauantai 28.3. Virgin Gorda, Gorda Sound, ankkurissa

Lähtö klo 9.20 kohti ankkuripaikkaa, jossa klo 14.20. Tuuli EVE 8-11 m/s kryssi.

Sunsail, 45-jalkainen vuokravene yrittää saada päänahkaamme, mutta myyrä laittoi Anun ohjauksessa kampoihin siten, että jenkit laskivat purjeet ja jatkoivat rautajennillä.

Lopulta myös me pääsimme vanhaan tuttuun ankkuripaikkaan ja iltapäiväuinnille. Siivottiin venettä ennen iltasafkaa.

Perjantai 27.3. Tortola, Road Town, Village Bay, ankkurissa

Lentävä lähtö kuulemma! No, messipoika nosti ankkurin ja köydet irti rannasta. Menoksi. nyt on maattu jo tarpeeksi. Pelkällä jennillä kohti Tortolaa, huimia maininkeja matkalla. Matkaa n. 7 mpk.

Rantaan, suihkuun ja kaupungille shoppailemaan. Etsittiin taasen kaasua, ei ole! Saatiin kuitenkin veneeseen vettä ja leipää. Käveltiin kaupungin ainoa nähtävyys pääkatu alusta loppuun ja käytiin joka kaupassa. Siinä sitä on miehiselle miehelle hommaa: rättikauppa, kenkäkauppa, kemppari ja kultakaupat jne.

Illalla ruokailtiin veneellä ja kuunneltiin, kuten tapana on, yläkerran sanomaa läheiseltä hiekkakentältä. Desibelit oli niin kovalla, että myös yläkerran ukko varmasti kuuli, mistä puhutaan.

Illalla tuli satamaan myös pikku veneryhmä luovuttamaan veneet vuokraamoon. Bongasimme n. 50 venettä, joista yli 40 oli katteja. Siinä sitä oli hässäkkää ja meille ilmaista iltaohjelmaa.

Torstai 26.3. Peter Island, Little Harbour Bay

Aamu-uinnilla Anu tapasi rauskuja ja fisuja, kävipä myös kilpikonna veneen luona terkuilla. Koko päivä meni sitten uidessa ja lukiessa. Messipoika tavasi taasen Volvo Pentan huoltokirjaa. Iltaruokailu tähtitaivaan alla.

Keskiviikko 25.3. Peter Island, Little Harbour Bay, 18°21,32 P, 64°36,0 L

Aamulla märkäpyllyinä rantaan ja ruokakauppaan. Purjeet ylös ja matkaan. Koska etäisyydet ovat lyhyet, päätettiin kiertää saari pohjoisen kautta siten, että nähdään parit yksityissaaret ja lentokenttä. Meinattiin vetää kiville, kun saarten välissä oli karttaan merkitty vain vettä ja parit syheröt rantaan ja siitä ulos. Syheröt tarkoittavat korallia ja se pitää siis kiertää.

Anu seisoi keulassa ja Eva saalingeilla oppaana. Käännä styyrpuuriin ja takaisin ja nyt paapuuriin. Näin sitten kierreltiin kivikot ja päästiin jälleen syvään veteen. Tämän mainion maininkikryssin jälkeen ankkuriin satamaan ja suojaan. Sadekuuro huuhteli veneen suolat pois paloruiskun kepeydellä.

Syötiin ja käytiin iltauinnilla. Illalla kuunneltiin luontoääniä, viereinen jenkkivene kertoili perhe-elämästään. Kun puheet ja huudot oli loppuneet, alettiin myös Merimyyräx’ssä unille. .

Tiistai 24.3. Tortola, Cane Garden Bay, 18°25,69 P, 64°39,54 L, poijussa

Aamutoimien jälkeen siirtyminen seuraavaan uimapaikkaan. Uidaan ja köllötellään lämpimässä suolavedessä. Syödään normilounas ja siirrytään kohti 3 mpk päässä olevaa satamaa.

Iso kilpikonna on vastassa sataman aukolla ja valitsemme poijun rannan tuntumasta. Aallokko keinuttaa venettä rannasta poispäin ja mainingit rantaan päin. Onneksi olemme jo tottuneita tähän keinuntaan. Iltapäiväkahvin jälkeen kylille ja nettiin. Netti toimii loistavasti. Kylä on kyllä jo nähnyt parhaat päivänsä ja ikäänkuin jäänyt muiden lähistön saarten varjoon. Mereltä katsellen se näyttää hyvältä. Läheltä talot keikkuvat kallellaan ja veneiden ja autojen raadot lahoavat pusikoissa. Iltaruoan jälkeen koko porukka on unten mailla jo klo 21.00.

Maanantai 23.3. Jost van Dyke, Great Harbour, 18°26.5 P, 64°45.1 L, ankkurissa

Myötävirtaan jää Village Bay taakse ja tuuli pullistaa purjeet. Lämmintä on reilut kolmekymmentä astetta. Kilpikonna näyttää nokkansa ennen sukellusta. Saaren päässä siirrytään pikku kryssille kohti satamaa, jossa ollaankin jo klo 13.00. Kumiveneellä rantaan ja tutkimaan seutua!

Jost van Dyke
Iso turistikauppa ja parit kapakat, siinä kaikki. Uidaan ja lomaillaan!

Jost van Dyke

Sunnuntai 22.3. Tortola. Road Town, Village Bay, ankkurissa

Loistava peilityyni aamu. Pelikaani lentää ja syöksyy molskahtaen veteen. Myös heillä on aamiainen näin hoidettu: kala suussa.

Isojen laivojen turistivirrat alkavat kulkea kaupunkia kohti. Likat lähtevät pyykille ja messipoika jää venehommiin. Sokkien tarkistus rikistä sekä yleistä huolenpitoa veneestä.

Käydään iltapäivällä vesi- ja dieseltankilla sekä pestään makealla vedellä koko vene. Ankkuroidaan uudelleen ja mennään rantaan syömään. Eva vetää pastaa, Anu heiniä ja messipoika sikaa. Täydellä vatsalla petiin

Lauantai 21.3. Tortola, Road Town, Village Bay, 18°25.5 P, 64°36.9 L, ankkurissa

Brekkarin jälkeen Anu poistuu dyykkaajien mukaan. Sovittu sukellusretki on nyt ja tyttö on odotusta täynnä!

Laitetaan Evan kanssa myyrä lähtökuntoon. Poijusta irti ja merelle! Purjeet vetää klo 10.00 ja taakse asettautuu 42-jalkainen sininen vesseli. Tuulee E 8-10 m/s, meillä kakkosreivi ja jenni fokka-asennossa. Eva ajaa ja messipoika vetelee naruja. Yht’äkkiä takana ollut vene onkin jo pitemmällä kuin kaapelinmitta. Jatketaan nousua ja parit vendat. Edessä näkyy Road Town ja isompi satamahässäkkä.

Syvyyttä 3 m

Ulos tuli vastaan norjalaisvene, ARC:n tuttuja, moroteettiin ja vaihdettiin pikakuulumiset. Myös tanskalaiset tutut tavattiin ennen ankkurointia ja sama löpinä toiseen kertaan. Missä olette olleet ja oliko kiva paikka?

Ankkuri alas jenkki-Swanin viereen (42), jonka kipparin nimi on Klaus. Hänen äitinsä kuulemma oli rakastunut ekan kerran norjalaiseen, jonka nimi oli Klaus. Siksi hän sai tämän nimen, kertoi kapteeeni. Mukava kaima siis ja hieno venekin.

Klasun Swan

Satama on vuokraveneiden tyyssija. Niitä onkin sitten parit tai kolmet sadat.

Vuokraveneiden parkkipaikka

Anu tulee taksillä satamaan ja onnistunut dyyykkausretki muuttuu käynniksi ruokakaupoilla Evan seurana. Illalla lämpimään suihkuuun 3 dollarilla. Puhtaina petiin.

Perjantai 20.3. Tortola, Soper’s Hole 18°23.14 P, 64°42.13 L

Pikainen aamianen ja sitten vielä eilisille luolille sukeltamaan. Josko ehdittäisiin ennen turistilaumoja? Ei ehditty, siellä oli jo ysiltä kymmenen venettä ja vedessä temmeltävät snorkkeli-ipanat. Mentiin sekaan ja uitiin tovi. Sitten ylös ja kohti uutta saarta, Tortolaa.

Matkalla on keskellä ulappaa kivinen kasa, jonka ympärilllä matala korallialue. Myös tämä oli jo aamusta miehitetty. Jatkoimme täyttä faartia ohitse ja tuulikin etelästä työnsi suoraan oikeaan suuntaan. Sataman edessä n. 100 poijua, joista 90 käytössä. Uloimmaiset vain vapaana. Ajeltiin vähän ristiin ja rastiin, paalupaikalta (ensimmäinen rivi) vapautui poiju, siihen Merimyyräx kiinni.

Satamassa jo pari päivää sitten tavattu suomalainen Swan ja heidät myös moikattiin.

Tortola, Soper's Hole

Sataman talot ja ympäristö hyvin hoidettuja ja siistejä. Messipoika jäi heti kiinni pikkurikkomuksesta. Heitti veneen roskapussin sataman roskikseen. Tuli juippi, joka näytti lappua pusikossa: 2 dollaria/roskapussi! Siis poiju 25 dollaria, roskat 2, suihku 4 dollaria. Käytiin vielä pakollisesti ruokakaupassa ja todettiin, että taas ollaan tiskin väärällä puolella. Täysin myyjän markkinat. Paikka kyllä nätti ja idyllinen.

Jäädään yöksi ja messipoika haastattelee paikallista mummoa: Missäs te käytte kaupoilla? Päätettiin lähteä mummon kertomaan paikkaan huomenna. Illalla vähän käytin raitilla kävelyllä ja uitiin hiet pois. Tähtien syttyessä uinumaan.

Torstai 19.3. Norman Island, The Brigt, 18°18.84 P, 64°37.05 L

Nautitaan vielä tovi aamulla lahden rauhasta ja sitten lähdetään pelkällä jennillä kohti viiden mailin päässä olevaa Norman Islandia. Siellä on vedenalasia luolia, joissa ehkäpä on merirosvoaarre.

Aarteenetsintään

Lähtö klo 10.20 ja saaren poijussa kiinni klo 11.20. Lounasta ja sitten kumpparilla kohti aarreluolia. Tosin paikalla on n. 20 venettä ja sata sukeltajaa. Mahdumme joukkoon ja etsimme kaloja turistien seasta. Huulet ja sormet sinisenä nousemme pinnalle ja kumppariin. On tauon paikka. Jatkamme vielä sukeltelua hetken ja palaamme sitten veneelle.

Iltapäivä menee uidessa 25 dollarin poijun ympärillä. Eva lukee ja polttaa nahkaansa.

Discohumppa laiva naapurina!

Illan tullen aloittaa takanamme oleva ravintolalaiva ruoka- ja musiikkitarjoilunsa. Samanaikaisesti sataman ravintolabändi vääntää kahvat kaakkoon. Olemme melusaasteen välissä. Pakopaikkaa ei ole. Tähdet tuikkivat taivaalla – ikään kuin ilkkuvat meille. Eikö eilinen hautuumaanhiljainen satamalahti kelvannnut, pitikö tulla tännne?

No, kaikki saaret ovat omansa ja huomenna jatketaan matkaa jälleen viiden meripeninkulman päähän tästä, mitähän sieltä löytyy.

Keskiviikko 18.3. Peter Island, Little Harbour Bay, 18°21.3 P, 64°35.9 L

Aamu-uinnin jälkeen aamiainen ja tähystys: ympärillä olevat veneet ovat kaikonneet kohti uusia unelmasaaria. Myös me puramme reivit ja nostamme ison ja levitämmme jennin leveäksi. Tuulee mahtavat 2-3 m/s.

Oikeasti se ei mennyt näin: lähdettiin pelkällä jennillä ja lilluttiin 2 solmua. Messipojan hermo ei kestänyt, vaan iso otettiin pois pussistaan ja hanaa!

Purjehditaan kuin Suomen saaristossa suvessa. Purjeita tulee ja menee. Samalla kertaa on näkyvissä ainakin viisikymmentä venettä. Olemme Sir Francis Drake Channelissa. Etäisyydet ovat lyhyet ja saaret monimuotoiset.

Ajamme satamalahteen sisään. Vettä on keskellä normaalit paritkymmenet metrit ja rannassa kymppiä. Eva jollalla rantaan hamppuköyden kera. Hamppu kiven ympäri ja vapaa pää Evan käteen. Sitten vain jollaan odottamaan, kun Merimyyräx ankkuroi keulasta ja peruuttaa kovaa vauhtia kohti jollassa kyyhöttävää Evaa. Kaikki menee kerrankin nappiin. Rantaköysi perään ja ankkurin kiristys edestä. Ankkuri pitää! Kaffitauko.

Lahdella on ankkurissa viisi venettä ja luonnon rauha on mahtava. Vesi on niin kirkas että näkyväisyys on yli 15 m ja nautimme siitä sukelluksen merkeissä.Rannalla on kalliolla vain yksi talo jonka on hylätty vuosia sitten. Sille vievä linnantorni jonka takaa alkaa betoniset askelmat ovat pahasti murattien peitossa.

Talo on menettänyt kattonsa ja sisustansa. Portailla vartioi metrin mittainen käärme joka messipojan kauhun pompauduksesta viisastuneena luikertelee sisälle taloon. Tyydyn katsomaan vain rikkonaisista ikkunoista ja ovista. Palaan alas ja ihailen venelahteamme.

Ihannelahti

Jatkamme sukeltua ja näemme aika ison rauskun, ehkä metrinen ja lukuisen määrän akvaarioista karanneita kaloja.Illan tullen katsomme vielä fikkarilla kaloja ja näemme viisi metrihalkoa jotka uivat kölimme tuntumassa. Myös kotivesillään oleva rausku käy näytillä.

Fikkari sammuu ja myös väsyneet uimarit käyvät yöpuulle.

Tiistai 17.3. Cooper Island, 18°23.2 P, 64°30.87 L

Matka jatkuu! Vene lähtökuntoon – ja jolla perskules lähti jo ennen aikojaan. Anu sukeltaa perään ja saa karkulaisen kiinni. Se solmuntekotaito on tärkeä täälläkin! Kuiviketta sukeltajalle ja menoksi. Pysähdytään matkalla Spanish Townin satamaan. Ostetaan vettä ja päästään samalla laituriin kiinni. Likat käy pikaseltaan ruokakaupassa ja messipoika euroja vaihtamassa pankissa. Samanlainen on täälläkin pankki sisältä. Narukehikot ohjaavat kassoille pyrkiviä kuin karjaa. Siinä jonossa menikin tunnin hujakoille aikaa ja samalla sai nauttia videolta tulevista lainatarjouksita. Käytiin vielä maksamassa vesi ja ostettiin evääksi baarista kanaa.

Siinä iltapäivän korvilla oltiin jo Cooper Islandin länsirannalla ja poijussa. Poijun hinta ilman mitään muita palveluita on täällä 25 dollaria. Vettä oli satamassa sen verran, että meidän ankkurit olisivat roikkuneet suorana pohjaa kohden.

Käytiin vähän uimassa ja sitten satamaan. Siellä sukellusbusiness ja ravintola (yksi), joka kertoi, että kaikki pöydät on jo varattu illaksi. – Varataanko teille huomiseksi? – Eipä varata, huomenna mennään!

Illan tullen kaikki poijut täyttyvät ja muutamat veneet jatkavat matkaa yön selkään, koska paikka on täysi.
Katselemme kuuta ja tähtiä sekä pelaamme tällä kertaa sisäpelejä kannnella 1. Väsymys painaa silmäluomia.

Lauantai 14.3. Virgin Gorda, Gorda Sound, ankkurissa

Aamiaisen, uinnin ja tiskin jälkeen matkaan. Kuravaatteet päälle ja kumpparilla satumaahan! Matkaa rantaan n. kilsa ja möyryävä vesi välissä. Kumivene puskee aaltoja sivusta ja märkinä ollaankin jo rannassa Kysellään, milloin menee yhteysalus isompaan saareen. Tunnin päästä kuulemma.

Maihinnousu

On siis tunti aikaa kierrellä tätä jenkkien lomaparatiisia, jossa jo aamusta on haravoitu ranta ja käytävät puhtaaksi. Asumismajoja on kymmeniä ja kauppoja sekä ravintoloita muutama. Kaikkialla tuoksuu raha, loistopalvelut.

Maisemissa

Kävelemme ja kuvaamme näkymiä.

Nousemme laivaan ja pääsemme tois’puol’ lahtea, siitä taksiin ja kohti kaasutehdasta.

Kaasuntäyttöasema

Kaasutehdas on pellon pientareella oleva tankkiauto, josta letkutetaan meidänkin pulloomme kaasut. Hinta on mahtavat 5 taalaa. Taas on keittiössä kaasua, kylmän ruoan aika on ohitse.

Käymme ruokakaupoilla, jotka eivät ole sitä totuttua valintatalon hintaluokkaa, vaan lähinnä Stockmann++.

Syömme vielä lounaan paikallisessa kuppilassa ja palaamme samalla taksilla yhteysveneelle. Siitä sitten saaren kautta kumpparilla Myyrälle. Tosin matkan varrelle osui Suomen lipun alla purjehtiva Swan, jossa saimme avustavat matkantekodrinkit ja kuulumiset eteläiseltä Karibialta.

Päätimmme viettää lauantai-iltaa veneeellä ja pelata kansipelejä. Kympiltä kaikki unessa ja tuuli ulvoo takilassa.

Perjantai 13.3. Virgin Gorda, Gorda Sound, ankkurissa

Aamu-uinti rauhassa. Anu näyttää esimerkkiä ja vetää parit sadat keposasti. Meille riitää veneen ympäri ja shampoota päähän.

Hiivitään moottorilla kohti lomaparatiisin satamaa ja huoltoasemaa. Tankataan vettä ja väistellään poijut (25 dollaria/vrk) matkalla takasin ankkuriin. Saatiin myös neljä litraa nestettä perätuuppariin.

Löydetään ns. parempi paikka: tuulee suoraan mereltä, mutta mainingit eivät keinuta. Nokka on tuulta vasten ja kahdella ankkurilla uskaltaa nukkua. Leppeät lomatuulet jatkuvat (NEN 8-12 m/s, puolipilvistä, lämpöä n. 28-30°C).

Lounaan jälkeen Anu ja messipoika uivat veneeltä rantaan, josta kaikaa musiikki. Laivalta tulleet turistit ovat rannalla. Heillä on aurinkotuolit, ruoka, sukelluskamat ja oma bändi mukana. Rantaelämää by USA! Nousemme merestä ja tulemme rannalle märkänä. Mukana kannettava vhf-puhelin. Kävelemme hiekalla ja annamme turistien katsella solakoita muotojamme. Ennen kuin he ehtivät häätää meitä pois kutsumme Merimyyräx-laivaa. Suuren maailman tyyliin Eva porhaltaa niemen takaa ja nousemme kumiveneeseen vedestä. Turistit vilkuttavat. Luulevat, että jokin ohjelmanumero on käynnissä.

Loppupäivä kuluu ompeluhommissa: puomipeitto on revennyt. Messipoika tahtoo myös korjata vinkuvan vessan pumpun. Illalla ruoka ja tähtitaivaan alla rupatellaan kunnes uni voittaa.

11.-12.3. Virgin Gorda, Gorda Sound

Lähtöaamu. Ruokakauppaan ja sen jälkeen vettä tonkalla veneeseen. Huoltoasema myy vain ei ruokaan tarkoitettua vettä. Vesi on siis aina keitetävä. Messipoika lähti telakalle ja osti sieltä tonkallisen vettä 0,50 eurolla. Vielä käynti immigrationissa ja saatiin lupa lähteä.

Silta aukeaa, ulos St. Martinilta

Silta aukeaa klo 14.30 ja siitä myös Merimyyräx puikahtaa isoille vesille. Purjeet ylös, keula kohti Virgin Gordaa, 90 mailin yökeikka edessä. Kello neljältä iltapäivällä sijaintimme on 18°09,3 P, 63°13.6 L, cog 329, sog 6,3, tuuli NNE/N 8-10 m/s.

Kakkosreivi tippuu klo 17.30 ja iltaruoan jälkeen klo 19.00 aletaan ajaa pimeessä. Takana yksi vene ja risteilyalus ohittaa styyrpuurin puolelta jatkaen samaan suuntaan kuin me.

Ladataan akkuja tunti ja puetaan lisävaatteet päälle. Höpistään niitä näitä ja annetaan Myyrän kiitää aalloilla. Täyskuu valaisee meren ja sen fosforinen hohde kimmeltää kuunsillassa.

Eva ja Anu painuvat pehkuihin kympin jälkeen – tai ainakin makuuasentoon sänkyyn. Veneen ajokulma on n. 40 astetta ja aallot pyyhkivät kantta. Messipoika istuu vyötettynä ja yrittää olla nukahtamatta.

Vahdinvaihto klo 01.00. Herätetään Anu ja kerrotaan, missä mennään. Eva ei saanut unta ja tuli ulos Anun seuraksi. Paikka: 18°28.4 P, 64°07.3 L, cog 297, sog 4.2 – 7.1, tuuli tekee kepposia, tyyntyy ja puhaltaa välillä. Mutta vakiintuu aamun tullen 10 m/s tienoille.

Messipoika meinaa nukahtaa, kannelta kuuluu kuitenkin komento ulos ja hommiin. Oli ajateltu, että Merimyyyräx olisi aamulla saarella ja mentäisiin valoisassa sisään. Nyt kuitenkin keskinopeus on ollut sellainen, että olemme saaren edustalla ja korallit kuohuvat valkoisina edessä.

Pannaan Furuno pelittämään. Uusi karttaohjelma löytää saaren ja sen sisäänmenopoijut. Kello on kolmen maissa, väsymys ja suolavedet kirvelevät silmiä. Ajetaan saaren rantaan ja lasketaan ankkuri mereen. Vielä toinen perään ja sitten unta palloon. Ankkurissa klo 03.45. Paikka: 18°30.23 P, 64°22.23 L, Gorda Sound.

Aamulla Messipoika herää kaukaa kuuluvaan moottorin pärinään. Ulos ja havainto: tulli viereisessä veneessä. Syöksy sisälle ja paluu samoilla vauhdeilla ulos. Keltainen tullilippu pelmahtaa esiin myös Merimyyräx’n saalingin alta. Tulli tulee vauhdilla viereen ja kiinnittyy meihin.

Veneessä kuusi tummapintaista kovanaamaa ja osalla mutkat matkassa.
– Olette tehnyt rikoksen, kun olettet tulleet suoraan tänne käymättä pääkaupungin tullissa, tiedättekö sitä, häh?! veistelee puhuva tulli. – Tästä yleensä seuraa 500 dollarin sakko ja meidän on pakko tarkistaa veneenne myös sisältä!

Messipoika ottaa kaikkein alamaisimman ilmeensä ja kertoilee että, luulimme, että tulli on tässä loistolahdessa. Tulimme suoraan St. Martinilta ja meillä on tullilippu ylhäällä eikä kukaan meistä ole käynyt maissa. Sitä paitsi tänne tuli yöllä myös neljä muuta venettä, joilla myös on tulliviiri ylhäällä, jotka luulivat tullin olevan täällä. Viettekö meidät kaikki linnaan ja pakkotöihin.

Sataman veneitä

Tilanne rauhoittuu. – Maksatte nyt tullimaksun 62 dollaria ja teillä on neljä tuntia aikaa mennä immigrationiin pääkaupunkiin.

Matkaa on n. 8 mpk. Näytetään vielä passit ja veneen paperit sekä muita dokumentteja. Alkaa jo kelvata. Eva ja Anu nousevat aamunraikkaina kannelle. Se on tullille liikaa ja he poistuvat paikalta kolmen 175-heppaisen takatuupparin avustuksella.

Syödään rauhassa aamiainen ja lähdetään taasen matkaan. Kankaat ylös ja myötätuulella suunta kohti päätullin pesää. Siellä ollaankin jo klo 12.39 ja vene on laiturissa. Siitäkin pitää vääntää kättä. Sanon, että tulli määräsi tulemaan ja kai silloin on myös laituripaikka, veloituksetta.

Eva hoitaa papereiden täyttämisen, koska messipojan pinna on jo punaisella. Täytetään sen kymmenet liput ja laput, vihdoin kaikki selviää. Tehdään uudet kuitit, koska tulli on perinyt liian vähän rahaa: maksamme lisää 50 centtiä ja kaikki hyvin. Oleskelulupa saatu 11.4. asti.

Ajamme sataman ulkopuolelle ankkuriin. Kolmesti ankkuroimme ja pyörimme ympyrää kuin markkinapallot. Katsomme Anun taidot ja alamme luovia takasin 10-12 m/s tuulessa kohti sitä lahtea, josta lähdimme. Siellä olemmekin jo klo 17.45. Virkistävä uinti ja iltaruoka. Parit jutut ja pimeän tulleessa kaikki väki nukkuu.

Tiistai 10.3. Port La Royale, Marigot, St. Martin

St. Martinin satama-allas

Outoa, kun keulasta kömpii tyttönen ja toivottelee huomenet! Aamiaisen jälkeen alkaa Anun tuomien Furunon karttojen lataus tietokoneelle ja sieltä edelleen korteilla plotterille. Kivaa hommaa kuin lannan ajo. Välillä loppuu äly ja välillä pinna. Puolilta päivin ehkä pelittää, kiitos Evan ja Furunon tekn. tuen Espoosta.

Hedelmäsalaattilounaan jälkeen linjuriautolla kylille ja kaasua etsimään sekä marinaa, jossa voidaan nostaa Merimyyrä ylös. Bobbyn marina löytyi Philipsburgista, jonka myös valitsemme. Nostopäiväksi on kaavailtu 7.4. jos koneen varaosat ovat tulleet maailmalta. Palaamme kotisatamaan kauppojen kautta, kaasua ei ollut myöskään Hollannin puolella. Harmi.

Suihku ja iltaruoka. Sitten suunnittelemme huomista lähtöä.

Maanantai 9.3. Port La Royale, Marigot, St. Martin

Pyykkärin päivä. Kumiveneellä toiselle puolelle lahtea, jossa kadun vieressä itsepalvelupesula. Pesulan vieressä ruokakappa ja venetarvikemyymälä. Kaikki siis löytyi. Mutta kaasua ei myydä missään. Niin pitkään kuin Guadeloupessa on lakko, ei sinisiä kaasupulloja täytellä. Messipoika juoksee ympäristön rautakaupat ja bensikset, ei kaasua. Siihen on tyytyminen.

Iltapäivällä tulee Anu Merimyyräxiin viettämään lomaa. Tuliaisiakin on: kahvia, salmiakkia ja kirjoja. Käydään kävelyllä ja loppuilta ollaan veneellä höpisten ja kuulumisia vaihdellen. Puolilta öin unten maille.

Sunnuntai 8.3. Port La Royale, Marigot, St. Martin

Aamu-uinti jää harmittavasti väliin. Kun ei tiedä, mitä vieressä olevat veneet ovat lahteen laskeneet. Päätetään tehdä yllätysvisiitti s/y Xian luokse, joka on samassa saaressa, mutta pohjoisempana, tuulta ja maininkeja karussa.

Xian Nalle

Kadulle ja bussiin, 2 euroa/henki lähistölle ja kympillä oven eteen. Rehvastelimme ja ajoimme suoraan bussilla heidän satamaansa. Anse Marcel -niminen satama oli lahden pohjukassa ja siellä oli sataman lisäksi valtava hienostohotelli. Tarkastuspuomeja matkalla oli kolmet ja onneksi pääsimme niistä läpi. Pienen etsinnän jälkeen löytyi xialaiset ja olimme iloisia tapaamisesta. Me ainakin. Vaihdettiin kuulumiset, katsottiin hotelli ja ranta. Messipoika tietysti kävi uimassa ja sillä aikaa likat vaihtoivat naisten juttuja.

Lounaalla Xian väen kanssa

Lounaalle lähdettiin hotellin pirssillä, koska taksia ei ollut saatavilla. Mentiin viereiseen kylään liharuoalle: possunsivut, vihannekset ja salaatit n. 10 euroa/ henki juomineen. Parit tovit vielä juttuja ja sen jälkeen bussilla kohti omaa satamaa. Pieni kierros vielä kylällä ja illan tullen petiin.

Lauantai 7.3. Port La Royale, Marigot, St. Martin (Ranskan puoli saarta) 18°03.7′ P, 63°05,3′ L

Ankkurissa. Aamulla heräämme siihen, että mainingit eivät ole laantuneet, eikä tuuli. Vieressämme olevat ankkuroituneet kilpaveneet (n. 50 kpl) alkavat viritellä kamojaan. Rannan nostosilta aukeaa ja sisälahdelta tupsahtaa loput veneet kohti starttipoijuja. Mekin kasaamme kamat ja revimme hyvin uponneet ankkurit kannen puolelle. Matkaan ja jännitystä peliin! Riittääkö koneen työntövoima n. 2 kn työntämään meidät sillan virrasta pois.

Pääsemme sisälahdelle ja suuntaamme kohti Ranskan maaperää. Matkalla on vihreät ja punaiset poijut, joiden välissä ajellaan. Veneitä on lahdella ankkurissa ehkäpä parit sadat. Loppusuoralla ennen satamaa tussahtaa Merimyyräx nokalleen! Sannassa ollaan ja hyvin. Ei liiku eteen eikä taakse. Väylän molemmin puolin on purkkareita ankkurissa ja niistä sataa hyviä neuvoja. Messipoika vie kumpparilla ankkurin n. 50 metrin päähän eteen ja spinnun nostimella vedetään sivusta kallelleen. Ankkuria vinssillä ja Eva repii kaasukahvaa eteeen päin. Vapisee ja irtoaa, lähtee ja taasen ollaan matkalla. Nyt loppumatka ajetaan ankkurissa olevien veneiden välistä, siellä on tarpeeksi vettä. Väylästä viis! Ankkuroidaan silti kahdella ankkurilla ja tuuli ulvoo mastossa, nopeutta reilut 14 m/s.

Eva St. Martinin tullissa

Käydään tullit, suihkut ja kaupat. Illalla on regatan bileet kaupungilla. Kadut on suljettu, väkeä virtaa paikalle maitse että meritse. Kovat bileet tiedossa. Meidän korvamme eivät kestä musiikkia, koska kahvat ovat kaakossa. Katselemme menoa parit tovit ja ajamme veneelle. Musiikki kuuluu myös sinne ja sen meteliin sekä tuulen suhinaan nukahdamme.

Perjantai 6.3. Simpson Bay, Sint Maarten 18°02.24′ P, 63°06,11′ L (Hollannin puoli saarta)

Aamulla tullin kautta matkaan kohti Sint Maartenin saarta. Tuulee normaalisti, noin 10-16 m/s. Aurinko paistaa ja mennään n. 40 asteen tuulikulmalla. Eva mutisee, että aina kun lähdetään tuulee ja aallokko nousee paiskatakseen suolaa silmille!

Lähestytään saarta ja päästään kuin varkain mukaan kohti maalia rynnistäviä, spinnulla liitäviä purkkareita. Heineken-Regatta tältä päivätlä tulee suoraan saaren sivua pitkin eteemme ja sen vieressä olevaa poijua kiertäen nousevat luoville ja maaliin. Henkeäsalpaava näky. Veneitä ehkäpä sata ja yli puolella spinnut vetää! Satajalkainen vetää poijulla pitkäksi ja veneen tuulen puolelta puikkaa joku 50-jalkainen ohitse.

Ajelemme hiljaa kohti satamaa ja sen edessä olevaa ankkurointilahtea. Sinne sitten rauta pohjaan ja kettinkiä perään. Messipoika vie vielä toisenkin ankkurin. Tuuli on pysynyt tasaisessa 12-14 m/s ja on tulossa markkinapalloyö. Emme voi mennä sisälahdelle, koska silta avataan vain määräaikoina ja niitähän meillä ei ollut tiedossa.

Kuitenkin päätämme lähteä kaupungille kumpparilla, joka on korjauksen jälkeen pitänyt vedet loistavasti veneen ulkopuolella. Kastumme ajon aikana märäksi. Puikkaamme sillan alta, jossa on vastavirtaan parit solmut ja roiskeet päälle. Vettä sataa ja mieliala on uitetun koiran. Katsomme paikkoja ja kuppiloita. Päädymme yhteen ja syömme tuplahampurilaiset sekä juomat nassuun. Hiippaillemme takasin kumpparille ja märissä vaatteissa nopeasti veneelle. Täydenkuun aikaan on mukavaa keikkua ankkurissa Eurooppaan kuuluvalla Hollannin saarella. Uni tulee.

1.-5.3. Gustavia, St. Barts

Lojutaan satamassa ja odotellaan Volvon poikien päätöstä siitä, mitä tehdään koneelle. Kävivät tirkistelemässä ja päätyivät siihen, että vaihdelaatikon joku siirtokampivipstaakeli on kulunut sen verran, että se luistaa ja aiheuttaa koneen kuumenemista. Osa kuulemma tulee pikaisesti lentokoneella, jos tilataan. No, päätettiin, että ei vielä tilata, koska venettä ei voi nostaa heillä ylös. Jäätiin odottelemaan muita osia. Osa tuli heti ja toiset sitten vasta loppuviikosta. Asennettiin uusi termari ja parit virtalukot ja piuhat. Nyt starttaa avaimesta, ruuvarin voi laittaa takaisin työkalupakkiin (lue: moottori käyntiin ruuvarilla solenoidin kautta).

ARC:sta tutut ruotsalaiset tulivat ankkuriin viereemme ja vaihdoimme kuulumisia. Käytiin svedujen veneessä illallisella ja laulettiin myös parit laulut. Kiiteltiin mukavasta illasta ja ajettiin kumpparilla Merimyyrään yöksi.

Käytiin vielä ruokakaupoilla ja saatiin vihdoin moottoriin myös uusi sinkki, joka myös heti asennettiin. Vanha olikin jo kulunut loppuun. Nyt oltiin koneen puolesta lähtövalmiit.

Enää tämä ilta täällä ja huomenna mennään. Illalla tuli kylään Noora-tyttönen, joka työskentelee 120-jalkaisella purkkarilla. Hän kertoi elämästään ja siitä, mitä se todellinen purjelaivatyö on. Kuulemma sitä voi verrata hotelliin. Vieraille aamiaista, rantaanvienti ja nouto, lounasta, shoppailuuun vienti ja nouto sekä iltabileet ja näihin kaikkiin sisältyy ruoanlaittoa, siivousta sekä kiillotusta kannella. Töissä ollaan n. 24 h/vrk.

Näistä vinkeistä viisastuneina päätimmme, että ammatinvaihto ei ole vieläkään ajankohtainen. Ison veneen kumivene tuli ja vei Nooran pois ja me painuimme petiin.

Sunnuntai 1.3. St. Barts

Lentokenttä

Tänään on etsintäpäivä! Jossain pitää olla paikalliset halvat kaupat ja bensikset. Noustaan jälleen vuorelle ja lähdetään kaakkoon kohti lentokenttää. Siellähän ne ovat! Hyvin piilossa rantaturistien silmiltä. Pannaan osoite muistiin ja jatketaan lentokentälle, joka päättyy uimarannalle. Ei mitään turhia aitoja kentän päähän. Uimarit muistakaa painaa pää alas, kun kone lähtee.

St. Bartsin hautausmaa

Kentän vieressä on hautausmaa. Tässä myös kulttuuri kertoo meistä. Kunnioitetaan edesmenneitä ja pidetään paikat kunnossa. Tuli oikein mukava mieli, kun näki sen kukkaloiston, jonka omaiset olivat edesmenneille kantaneet.

Sunnuntai-ilta painuu loppuun ja ilta tummuu. Sammutan koneen ja alan seurustella Evan kanssa. Yritän olla oikein mukava ja suositella aikaista nukkumaanmenoa.

YHTEISHAKU MERIMYYRÄX’n miehistöksi

S/y Merimyyräx palaa kotiin kesällä 2009. Lähdemme Karibialta vapun tienoissa, josta Bermudan kautta Azoreille. Sieltä suunta Englantiin, josta Kielin kanavan kautta kohteena Maarianhamina/Hanko.

Matkan kustannukset ovat n. 35 euroa/vrk hengeltä.

Jos olet avomerikelpoinen purjehtija, tule mukaan koko matkalle tai osalle matkaa. Kirjoita lyhyt cv itsestäsi ja purjehduskokemuksestasi ja lähetä se meille: vene@myyrat.net (voit myös soittaa +358 500 505 420, huomioi 6 tunnin aikaero). Odotamme postiasi!

Aikataulu on tuulista ja säistä johtuen joustava:
1.-10.5. Bermuda
13.-30.5 Azorit
5.-15.6 Englanti
18.-30.6 Kiel
1.-2.7 Kielin kanava
3.-8.7 Visby
10.-13.7 Maarianhamina/Hanko

Katso Merimyyrien reitti kartalta.

alkuun

 


 

Merimyyrien reitti kartalla

Näytä suurempi kartta

X