Seuraa Merimyyrän matkaa tällä sivulla ja lue uusimmat tarinat miehistön seikkailuista Espoosta Kanarialle ja aina Karibianmerelle asti. Matka alkoi heinäkuussa 2008 ja paluun kotisatamaan on suunniteltu tapahtuvan kesällä 2009.
| Kesäkuu |
| Falmouth – Dartmouth –Weymouth – Dover –Nieuwpoort – Oostende – Breskens – Scheveningen – Den Helder – Vlieland – Lauwersoog – Brunsbüttel – Fehmarnsund – Warnemünde – Stralsund |
| Heinäkuu |
| Rönne – Visby – Hanko – Kivenlahti |
___________________________________________________________________________________
Katso Merimyyrien reitti kartalta.
___________________________________________________________________________________
11.-12.7. Bergelä ja Kivenlahden satama = kotiinpaluu!
Hangosta lähdemme suuren pakoretken tavoin. Tuuli on tyyntynyt ja sataman luukusta suoltuu veneitä kohti itää ja länttä. Meidän kokka kohisee kohti itää sekä kohti Kivenlahden venekerhon saaritukikohtaa Bergelää. Ajamme pitkin ’Mannerheimmintietä’, jossa tulee vastaan veneitä, jotka ovat pitäneet tuulta kuka missäkin ja ovat nyt matkalla länteen. Valkoiset purjeet viitoittavat tiemme kohti Barösundia ja siitä muutaman mpk:n päähän Bergelään.
Matkalla morotamme kaikki tutut ja tuntemattomatkin saavat tevehdyksemme sekä käden heilautuksen. Matkalla tapaamme kaveribusterin, joka oli jo käynyt saaressa, mutta kun emme olleet siellä, ajoi meitä vastaan väylälle. Terve, Terve ja tervetuloa Suomeen!
Kuinka kivalta se kuulostikin, lause ei koe inflaatiota toistettunakaan.
Saarisatamassa sumutorvet toitottaa, vastaamme siihen. Herkkä hetki jälleen.
Kotiinpaluun elävät kuvat: yle-areena (katsottavissa 12.8. saakka)
Laiturilla vastaanottajat. Halaukset, kuoharit, ei puheita, vaan rutistukset. Kiitos siitä.
Saunaan ja uimaan, jonka jälkeen tulille kuulemaan paikallistapahtumista. Messipoika vaikenee ja imee itseensä tarinoita jutuista, joita venekerholaiset ovat tehneet vuoden varrella. Tulen jo hiipuessa hiippailemme kalliota pitkin laiturilla odottaviin iltakasteessa kimmeltäviin veneisiin.
Aamulla varhain alkaa jälleen moottorointi kohti Espoota. Aurinko paistaa, tuulee 4-5 m/s lounaasta, arvioitu ajoaika n. 5 h.
Matkalla jälleen lomalle menijöitä ja tietysti myös merivartioston rautavene. Meitä ei tutkita, morotus riittää! Hidastamme Kytöllä vauhtia, mutta Merimyyräx lisää sitä salaa itsekseen. Kotipilttuuseen on kiire ja kaipuu.
Olemme tuntia ennen sovittua aikaa laiturissa. Nostamme paarpuurin saalinkiin jokaisen valtion lipun, joissa olemme käyneet ja ARC:n lipun toiselle puolelle.
Jännitämme: tuleekohan ketään?
Pakkaamme hissukseen kamoja kasseihin ja nostelemme niitä kaijan reunalle. Jostakin niitä sukulaishemmoja sitten tulla tupsahtaa, ja nätit likat mukanaan. Halauksia, vähän kosteata silmäkulmassa ja ylimääräistä tykytystä t-paidan alla. Hetkessä oli ympärillä myös koko lauma sukulaislapsia ja kyselytunti oli valmis. Siinä partiokaverit kuohareineen ja venekerhon kaverit sulassa sovussa keskenään taputtelivat hellästi selkään. Messipoika jäi kyllä toiseksi, Eva sai selvän enemmistön siinä halaushommassa.
Vähän onnellisessa tilassa kannamme kamoja autoon, joka suuntaa kohti kotiamme. Rantaan jää yksinään MerimyyräX, joka on ollut kotimme 360 päivää. Yhden yön olimme hotellissa, kun nostetussa veneessä ei saanut yöpyä ja kaksi yötä toisessa veneessä samasta syystä. Matkaa taittui n. 11 500 mpk, joka vastaa normaalisti Suomessa n. 10 vuoden purjehduksia. Rahaa paloi n. 17 000 e, johon sisältyi koko hoito. (Esivalmistelut, vakuutukset, kartat, opaskirjat eivät sisältyneet kokonaissummaan.)
Kiitämme kaikkia lukijoita, kannustajia sekä veneily-ystäviämme!
Eva ja Klaus sekä hra Robertson, autopilotti
PS. Messipoika seikkailee jälleen omilla sivuillamme syksyllä.
6.-8.7. Hanko
Vihdoin saadaan köydet irti ja Visby jää taakse. Tuuliennuste on SSW max 10 m/s. Moottori laulaa ja matka taittuu 5 solmun nopeudella. Klo 15.00 vielä saari takana ja kaikki mukavasti. Syödään ja juodaan eväitä. Myös karkit kuluvat ja nyt jälkiruoka valintaan. Klo 22.00 tuulee mukavasti edelleen 8-11 m/s SE. Ilta tummuu ja Eva alkaa hakeutua yöpuulle. Messipoika ylös viettämään viimeisiä avomerituntejaan.
Niin luulin.
Klausin päivänä yöllä jo alkaa tuulla. Klo 02.15 Sog 4.4 Cog 43 ja tuuli 10-13 m/s. Eva nukkuu, vene pyörii kuin Lintsillä ja messipojan vatsa alkaa pyöriä vasta suuntaansa.
Klo 04.45 Tuulee jo ketusti 10-13 ja puuskat 15-17 m/s. Saisinpa sen ruotsalaisen Forecan sääprofeetan tänne ja syöttäisin hänelle meillä olevan sääprintin. Voisin kyllä antaa lapikasta kyytipojaksi!
Aamu valkenee ja tuuli pysyy ja saa seurakseen sumua. Sitäkään ei luvattu. Kiva saada jotakin ilmaiseksi. Klo 13.40 ollaan vielä meidän karttojemme ulottumattomissa kohdassa 59°05′ P, 21°16,04′ I, sog 4.2 ja suunta 45. Tuuli jatkuva 13,5 m/s. Aallot mukavasti ristissä ja poikittain sinne tänne.
Klo 20.30 tankataan päätankki uudelleen ja paijataan Volvoa. Messipoika ruokkii kalat ja tuijottaa tyhjyyteen ennen paluuta ruorin ääreen.
Sumua, laivoja ja keinuntaa koko rahalla. Samalla myös märkäkylmä ravistaa messipoikaa. Eva nukkuu ja lämmitin pöhkii hyttiin kuumaa ilmaa. Navtex kertoo ajalehtivasta purjelaivasta, josta on mastot poikki. Heille on apu jo menossa. Tarkistamme sijainnin ja ovat lähellä, mutta sumussa ei näe mitään. Jatkamme Hankoon.
Hangon sisääntulosta ei näy mitään ja kameravalvonta niine hyvineen on tipotiessään. Ilmoittaudumme kuitenkin Porkkalan asemalla (Hangon puhelut ohjattu sinne) että olemme taasen maisemissa ja matkalla satamaan. Ei huumeita, eikä vieraita naisia veneessä.
Satamaan klo 03.50. Hienoa astua kotimaan kamaralle. Juodaan konkut ja kehutaan toisiamme. Uni ei heti tule mutta kohta.
Kymmeneltä laiturilla KLV:n veneilijöitä kasapäin ja halauksista ei tahdo tulla loppua.
Näillä näkymillä Merimyyräx
tulee kotisatamaansa
Marinsatamaan Espooseen
sunnuntaina 12.7. klo 16.00 (mastonosturille).
Tervehdimme tutut ja tuntemattomat paikalla olijat!
Sunnuntai 5.7. Visbyn satamassa
Urheilupäivä kävellen sekä käynti koiranäyttelyssä. Onneksi päästivät messipojan pois, vaikka koiravero olikin maksamatta eikä pantaa ollut kaulassa. Ilta veneellä ketutellen tilannetta. Tuulen pitäsi laantua maantaina, jolloin alkaa moottorointi.
Illalla keinouneen.
Lauantai 4.7. Visby 57°38,27′ P, 18°17,21′ I
Vieressämme on helsinkiläisten meripartiolaisten Sjöscoutkåren Vikingarnan vene s/y Hlewagastir, jossa kymmenen scouttia on tullut kesäretkelle tänne.
Sopu tilaa antaa, turkilla silti nukkuu aina joku. Kippari ja perämies sentään saavat omat hytit, ihmeellistä!
Pojat vetävät lennossa mastoon messipojan, joka haluaa tarkistaa kaikki paikat millilleen. Kun luotto menee, niin se menee. Yläkerrasta ei löydy mitään. Alakerrasta löytyy hiushalkeama maston ja kannen liitoskohdasta. Kun mastoteippi poistetaan, todetaan, että hiushalkeama onkin kunnon viilto alumiinissa. Perskules! Tätä ei Saksan korjaaja nähnyt, vaikka piti olla ammattimies. Tosin satoi vettä ja oli viikonloppu edessä.
Messipoika miettii ja kutsuu omistajan paikalle. Puretaan iso pois ja puomi, tuetaan masto eteen ja taakse. Moottoroidaan kotiin, Hangon kautta. Matkaa siis n. 240 mpk ja nopeutta 3-5 solmua. Tärkeintä on pitää masto pystyssä. Päätetään, että vielä maantaiaamulla ennen lähtöä soitetaan vakuutusyhtiö Pohjolaan ja kysytään, ovatko he samaa mieltä vai jääkö vene tänne korjuuseen.
Siinä sitten loppupäivä purettiin ja ähellettiin Evan kanssa kamoja kasaan kuin syksyllä. Vähän otti otsalumpioon, että näin kotiovella vielä jotain kävisi.
Perjantai 3.7. matkalla Visbyyn
Matka on taittunut koneella ja iso ylhäällä. Tuulee tai tuulahtelee 23 m/s lännen puolelta. Vahdinvaihto aamuhämärisssä klo 4.15: Eva ulos ja messipoika unten maille.
Spinnu ylös klo 9.20 ja vauhtia tulee 5,8 kn. Tuulta on sopivasti n. 3 m/s. Suunta 37°. Kolmelta edelleen spinnuillaan, vauhtia on 6,3 ja suunta 28°. Klo 18.40 ukkonen edessä. Spinnu pois ja iso tiukalle keskelle venettä. Kone päälle.
Paikka 57°00,89′ P, 17°48,0 I: tumma pilvirintama kiitää päälle, tuuli nousee ja veden pinnalla lentää vaahtoa. – Tuuli 19 m/s, huutaa Eva ja hellittää isoa, jotta saadaan Merimyyräx kääntymään sivutuuleen ja sen kautta pois ukkosen reitiltä. Vene valittaa ja huojuu. Masto löystyy oudosti ja palaa jälleen pinkeäksi. Koska meillä on vähän huonoja kokemuksia alla, laskemme ison, kun ukkonen on mennyt menojaan. Alamme moottoroida kohti Visbyn satamaa. Vieressä on kymmenkunta Gotland Runtin venettä sikin sokin. Ukkosen jälkeen ei tuule ja heille tulee uusi startti oudosta asemasta. Kaikki ne, jotka olivat saaren lähellä, ovat nyt n. puolen meripeninkulman päässä siitä.
Moottoroimme satamaan aamulla klo 3.50.
Torstai 2.7. Rönne, Bornholm 55°06,2 P, 14°41,6′ I
Aamulla kauppaan, dieseli ja suihkut. Matka jatkuu lounaan jälkeen kohti pohjoista.
Keskiviikko 1.7. matkalla Bornholmiin
Silta, jonka alta meidän on mentävä, aukeaa klo 8.20 ja sen jälkeen on edessä 20 mpk kilpa-ajoa. Siinä Merimyyräx ei ole parhaimillaan, koska kyseessä on kone-race. Päristellään sitten kahteen asti, jolloin ollaan avomerellä ja purjeet kryssiasenossa suuntaan 40° (ei tosi) vievät kohti Bornholmia.
Alkuillasta n. 20 mpk jäljellä. Tulee levälautta vastaan. Tuntuu oudolta puhtaiden vesien jälkeen. Mutta samalla surulliselta: tämäkö on nyt Itämeren tila ja jo täällä asti. Moottoroimme puurossa ajovalot päällä ja kaatsomme tutkalla, kun jossain kaukana menee laivoja. Tummassa alkuillassa ilmestyy piste tutkalle, joka lähenee. Lähellä ko. purkkari laittaa valot ja TPS:n s/y Aiolos pysähtyy vierellemme. Ovat menossa etelään ja vaihdamme siinä parit jutut. Vanavedet erkanevat ja veneet katoavat jälleen pimeään usvaan. Kuu möllötää keltaisena taivaalla.
Vihdoin kutsuu sataman sisääntulovalo valkoisena. Merimyyräx lipuu jo tuttuun Rönnen satamaan klo 1.30.
Tiistai 30.6.
Aamulla kaupungille ostoksille ja ruokakauppaan. Täällä pitää olla tarkkana ja kysyä ensin kelpaakohan meidän luottokortit. Yleensä ei kelpaa. Kauppiaat eivät tahdo maksaa mitään minnekään, eivätkä hankkia kalliita lukijalaitteita. No, tulevat kyllä oppimaan, että asiakkaat äänestävät jaloillaan. Se siitä.
Vaihdettiin rikkoontunut ja venähtänyt fokka pois ja tilalle iso genua. Purjeen vaihto tapahtuu nykyisin siten, että Messipoika painuu mastoon ja avaa nostimen. Eva irrottaa nostinköyden ja messipoika alas tullessaan tuo purjeen mukanaan. Ylös: purje nousee nykien profiilien taitteisiin asti, josta se autetaan ylös (joku siis kiipeää purjeen mukana). Topissa nostin vaihdetaan profiilin pyörijään ja purje sen alahelaan. Nyt messipoika alas mastosta ja purje on vaihdettu. Helppoa kuin lannan ajo.
Illalla käytiin syömässa Reijon & kumpp. kanssa. Mentiin taasen halpaan: eihän rantakapakassakaan käynyt kenenkään luottikset. Siinä sitten revittiin taskun saumoista piilotetut setelit ja päästiin pois.
Illalla tai yöllä pidettiin satamaa hereillä kovalla naurulla, mutta ei laululla, kiitos siitä.
Yksi erittäin tärkeä huomio: saksalaiset tervehtivät sanomalla MOI! Tuntuu kuin kaikki olisivat kotimaisia, myös ääntämisaksentti on lähes suomalainen.
Maanantai 29.6. Stralsund (kaupunki Saksassa, ent. Itä-Saksa)
Aamulla sumuiselle merelle kasilta ja kone pukkaa kohti pohjoista. Iso on ylhäällä ja auttaa matkan teossa. Vasta kun päästään kääntymään itään, kone sammutetaan ja purjeet saavat yksinoikeuden.
Kolmelta tulee sadekuuro, joka sammuttaa myös tuulen ja koneajelu jatkuu kohti kaupunkia. Tosin meillä ei taaskaan ole elektronista karttaa ko. alueesta. Onneksi on tupakka-askin kanteen tehty luonnos ja muita veneitä menee edessä sekä ohittaa meidät.
Satamassa klo 18.40. Vastaanottajina s/y Jolly Ocean KLV:stä! Kiva tulla, kun Reijo, Auli sekä Erika auttavat köydet kaijaan kiinni. Parit höpinät ja iltapalan jälkeen unten maille.
Sunnuntai 28.6. Warnemünde, kaupungin keskustan satama, 54°10,75 P, 12°05,28 I
Lähdettiin luovimaan, tuuli on tyyntynyt 10 m/s. Suuntana on koillinen ja meidän suuntamme suoraan itään. Yhdellä vedolla 35 mpk ja purjeet alas kaupungin satama-altaassa. Käännymme kohti vanhaa satamaa ja siellä toivomme olevan meille paikan.
Myös täällä on ollut purjehdusviikko. Kaikki paikat täynnä paitsi mastonosturin edusta. Kaikki veneet on kuulemma nostettu ja MerimyyräX on tervetullut juuri siihen 15 eurolla (suihku ei sisälly hintaan).
Katsomme veneen edessä hienon optarien palkintojenjaon sekä hurramme kaikille.
Käymme kävelyllä idyllisellä rantakadulla sekä syömme kalahodarit. Kansaa on liikkeellä rutosti, kenelläkään ei kiire minnekään. Kesä!
Huomenna jatkamme matkaa luovien, sääukkojen mukaan. Hyvällä onnella tapaamme KLV:n veneen, joka on tulossa vastaan meitä. Nyt suihkun kautta unten maille.
Lauantai 27.6. Yachthafen Burgtiefe
Tuulee vielä voimallisesti koillisesta, ei siis lähdetä merelle, vaan pellolle. Kiva sakusetä heittää meidät mersullaaan pellolle, jossa on kauramoottoreiden kisat.
Ratsuja on joka lähtöön ja sarjaan. Sisällä maneesissa on kouluratsastuskisat. Ulkona kahdella kentällä yht’aikaa esteet, toisella 140 cm ja toisella 160 cm korkeat. Katsomme kummatkin ja kävelemme vielä hevonpaskaa vältellen kohti uloskäyntiä. Kaupunkiin on kilsan matka, joka sujuu helposti. Nettikahvilan löytäminen onkin sitten tuskan takana. Vihdoin sekin löytyy ja lähetys lähtee kohti Pasilaa. Vielä kun ruokakaupan löytäisi lähistöltä. Seurataan horjuvia svenskejä, jotka hakevat täydennystä ja kauppakin löytyy. Bussilla takasin veneelle ja jälleen on yksi päivä nurin.
Perjantai 26.6. Fehmarnsund 54°24,7′ P, 11°11,8′ I, Yachthafen Burgtiefe
Lähdemme korjaamon satamasta koeajolle. Tuulee 14-17 m/s, gale-varoitus on päällä. Luovimme keulapurjeella Volvon auttamana 5 mpk ja käännymme vierassatamaan. Vähän on usko mennyt, kun tuuli nykii mastoa, kestääkö se? Koetettiin vähän ja odotellaan tuulen tyyntymistä, jotta päästään jälleen kohti pohjoista.
Pestään pyykit, käydään kaupassa ja syödään piristävät jädet. Illalla mennään dvd-leffaan.
Torstai 25.6. Fehmarnsund, Martin-telakalla
Kuudelta ylös ja ulos. Tuulee vieläkin kymppiä, ei sada, siitä kiva aamu. Aamiaisen jälkeen veneen siirto mastonosturille, jossa klo 07.00. Ketään ei näy eikä kuulu. Ketuttaa.
Sankarit saapuu puoli ysiltä ja alkavat kääriä hihojaan. Pomo mastoon traktorin vetämänä. Sähkövinssiä ei ole ja ajoneuvoa peruutetaan ja ajetaan takaisin sitä mukaa kuiin vinssin toisessa päässä oleva korjaaja antaa ohjeita.
Saavat mitat ja lähtevät pohtimaan asioita. Näen heitä välillä rakennusten välissä. Kuulemma saavat osan hitsaamosta klo 15.00 ja neljältä kaikki on ok.
Käymme tässä välissä kävelyllä kaupassa parin kilsan päässä. Mutta saarelaisten tapaan kauppa onkin kiinni klo 12-15 välisen ajan. Tulihan kuitenkin liikuntaa.
Neljältä kaverit tulevat veneelle ja mastoon. Osa istuu, mutta pitää porata uudet reiät mastoon, kun se ei muuten onnistu. Nyt messipoika sanoo menevänsä itse katsomaan ennen kuin kukaan alkaa rei’ittää myyrän mastoa. Ratkaisu löytyy helposti. Puretaan keulapurjeiden nostimet pois (siis yläkiinnike) ja asennuksen jälkeen laiteaan pop-niiteillä uudelleen takaisin.
Alkaa sataa ja tuuli nousee uusiin lukemiin. Mastossa porataan ja pumpataan niittejä kiinni. Vihdoin nostetaan profiili paikoilleen ja saadaan myös pingotukseen. Purjetta ei saa nostamalla normaalikeinoilla, koska profiili on kulmikasta mallia (= pilalla). Eva vetää vinssiltä, messipoika mastolta ja työntekijä nousee samaan aikaan nostimella vieden purjeen etukulmaa ylöspäin.
Välillä autetaan vasaralla pahimpien kulmien ylitse. Nyt on purje paikoillaan ja sitä ei varmasti lasketa ennen Hernesaaren veistämön rantaa.
Kello on jo paljon ja ilta tummenee. Navtex antaa Gale-varoituksen tälle alueelle. Sen kanssa ei tahdo oikein uni tulla. Kestääkö uusi liitos ja pitääkö fokka pintansa vielä muutaman sata mailia.
Kirvelee vieläkin ajatus että 450 euroa jäi tähän satamaan. Lisäksi tulee uusi profiili ja etupurje. Iso pitää tarkistaa ja paikata kaikki ompeleet, jotka ovat mahdollisesti auenneet, kun purjetta revittiin alas. Ison nostimesta metrin pala pois jne.
Mutta hyvä on, että masto jäi pystyyn! Vihdoin pää painuu tyynyyn.
Tiistai 23.6. Fehmarnsund, Saksa 54°24,17′ P, 11°07,12′ I
Lähtö Kielistä koneella ulos aamulla. Vieressä mm. suomalainen X-35 verryttelee ennen starttiaan. Nostamme ison 1-reivillä ja sen seuraksi fokan. Tuulee 8-10 m/s NNE. Suunta kohti itää ja tarkoitus ajaa mantereen ja Fehmarn-saaren välistä sillan alta kohti itää. Vähän ennen siltaa tuuli nousee äkillisesti. Teemme vendan ja valmistaudumme vetämään rullan sisään sekä ottamaan reivin lisää.
Tuli kuitenkin tuulenpuuska, ehkä n. 15-18 m/s, joka nykäsi venettä juuri kun oltiin kääntymässä. Sillä seurauksella, että keulaharus irtosi (silloin emme tieneet vielä mitä tapahtui).
Käänsimme vähän hätäillenkin myötätuuleen ja katsoimme, kun fokka lepatti tuulessa ollessaan irti mastokiinnikkeestään. Viedään toinen ei käytössä oleva barduuna eteen ja spinnunnostin. Yritetään laskea keulapurje ison suojassa. Ei onnistu, tuuli painaa ja riepottaa sitä sinne sun tänne.Välillä tulee purjeesta, välillä etuharuksesta sormille ja päähän.
Saadaan vedettyä profiili taakse ja fokka sen ympärille ruttuun. Nyt pitäisi saada iso alas myötätuulessa. Vielä ei oikein uskalla kääntyä vastaiseen, jotta masto ei tulisi alas. Revitään ja riistetään isoa pitkin vaijereita ja saalinkeja alas.
Välillä messipojan kädestä irtoaa ote ja käydään kannella ottamassa lukua. Eva ohjaa ja kuuntelee kiltisti ohjeita: – Enemmän tuuleen ja nyt vähän poispäin, nyt on hyvä. Pidä tässä!
Iso valittaa ja ompeleet ratkeilevat, mutta tulee vihdoin alas. Puukolla ison nostin poikki ja siitä lisäharus eteen. Nyt pieni henkäisy ja komento: – Tuulta päin! Masto pysyy pystyssä ja tukevana.
Paikka n. 54°25 P, 10°56 I, aika 14.40 tuntumissa katsomme karttaa, sillan toisella puolella on venekorjaamo. Sinne suuntaamme matkamme. Nyt voi vähän rauhoittua. Kone puskee vastatuuleen 3,4 solmua ja tuulta on kivasti 13-14 m/s. Ajamme satamaan sisälle klo 17.30 paikkeilla.
Saamme paikan, jossa veneen keula on tuulessa ja kaikki tuntuu taasen normaalilta.
Messipojan olkapää ja polvi vähän ilmoittavat olemassaolostaan, muita ruumillisia vahinkoja ei tullut.
Puramme foilin purjeineen laiturille ja katsomme kiinnikettä. Miten voi mennä n. 14 mm rst-tanko poikki? Ilmeisesti nykäisy oli niin kova ja yllättävä, että jostain piti antaa periksi ja sitten siitä.
Sovimme korjaamon (Josef Martin Werften, www.martin-yachten.de) pomon kanssa että aamulla klo 07.00 olemme mastonosturilla ja he käyvät mastossa. Minä en saa mennä, kun vakuutukset eivät kuulemma korvaa, jos putoan…
Maanantai 22.6. Kielin kanavassa
Aamulla 9 euroa satamamaksuksi, suihkun kautta kauppaan ja kanavaan. Shortsikeli, aurinko paistaa. Linnut laulavat rantapusikossa. Pusikossa istuvat myös saksalaiset onkijat. Heillä on päivänvarjot ja eväät. Onget on vedessä, mutta saalis ei olekaan se pääjuttu. Vilkuttelevat meille ja vastaamme siihen huutamalla: – Hyvää päivää, ohutta yläpilveä ja hallan vaara.
Illaksi Kieliin, jossa tankkaamme viinit ja oluset veneeseen kotimatkaa varten. Kotimatkalle annamme Merimyyräx’lle vapaat ohjaimet – ehkä se myyräilee omaan tahtiinsa kotipiltuuseen. Reittiä emme siis tiedä.
Sunnuntai 21.6. Brunsbüttel, Saksa (Kielin kanavan toinen pää)
Lähdetään taasen aamuhämärissä, päästään eroon sillintuoksusta ja ehkä tästä maastakin. Päristellään vastavirtaan koneella ulos ja merellä nousee purjeet. Edessä 370 Najad, joka lähtee samaan suuntaan kuin mekin. Purjeet vetää ja myötävirta antaa ylimääräisen solmun. Tuulee n. 10 metriä. Kaksitoista, viisitoista, Najad on takana, vaikka äijä vetää narujaan ja vinssit parkuu. Nyt pitäsi kaikki mennä putkeen, laskelmat ja toiveet!
Väistetään parit öljynporaustornit. Eivät pitäneet pienmyyntiä auki alakerrassaan.
Aamulla virta työntää meitä. Puolilta päivin olemme jo Saksan puolella, jossa virta alkaa uudelleen työntää kohti Elbeä. Illalla Elben siäänmenovirta puskee meidät väkisin kohti kanavan sulkuportteja. Näemme kahdesti rajavartioston veneet, eivät ole kiinostuneita meistä. Kiitos!
Olemme sulkuportin ulkopuolella klo 23.50 ja he avaavat sen meille. Taakse jää portin sulkeutessa vuorovedet, virrat sekä Atlantti. Ajamme kohti öistä satamaa. Meidät ohittaa suomalainen purkkari matkalla merelle. Hyvää matkaa! Köydet kiinni ja lepuutin ponttonin väliin. Olut ja huokaisu. Matkaa tehtiin 20 tuntia. Sitä taittui n. 140 mpk.
Lauantai 20.6. juhannuspäivä Lauwersoog-saari
Lähtö klo 09.00 ja suuntana NE, kotia kohti. Tuulee vielä 10-14 m/s, mutta luvattu illaksi tyyntyvää. Kun päästään saarten välistä merelle, aallokko muuttuu pyöreämmäksi ja tuulen suunta myös sivuun. Matka alkaa taittua. Hylje käy näyttämässä naamansa ja sukeltaa sen jälkeen pinnan alle. Belgialaiset seuraavat meitä kuin lieassa. Katkaisemme sen ja viritämme langat kohdalleen. Myyrä laukkaa aalloilla kuin nuori varsa.
Saavumme sataman sulkuporteille klo 19.01. Huutelemme vhf:llä ja vain tuuli humisee rautaportin pienoissa. Portti ei aukea. Lähdemme kohti sillin- ja kalanhajuista kalasatamaa. Siellä pääsemme ranskalaisen moottorialuksen kylkeen. Kerromme, että lähdemme aamulla.
Vielä tulee jostain sataman varjoista kaksi punatakkista tullia! Kiipeävät ranskalaisen veneen kannen kautta meille. Vaativat nähdä passit ja paperit. Ovat jo veneessä, pakko siis kaivaa dokumentit esille. Ennen niiden näyttämistä pidän heille lyhyen oppimäärän EU:n tullilaista. No, tehkööt työtänsä.
Painumme pehkuihin ja laitamme kellon soimaan klo 03.45.
Perjantai 19.6. juhannusaatto Vlieland-marina
Täällä kävimme viime vuonna. Nyt on parakit taiottu betonitaloiksi. Taloissa ruokakauppa, ravintola ja toimistot sekä saniteettitilat, hieno mesta!
Saavumme satamaan ja olemme jo asettautuneet taloksi. Viereen tai veneen taakse tulee kumivene, jossa tulli ja rajapojat. Sanovat, että tulevat veneeseen tarkistamaan meidät, ok? Messipoika vastaa ehdottomasti: – Ei käy, ette nouse veneeseen. Soittakaa kelle per… haluatte tai tuokaa joku paperi, jossa lukee, että aiotte tarkistaa meidät. Tulli rauhoittelee meitä ja syynäilee kumiensa alta. Supisevat ja jupisevat jotain, poistuvat kahden 180 hv moottorin ulvoessa sataman ulkopuolella. Viereiset veneilijät vähän karstastavat. Eipä haittaa. Vähäinen pelko onkin hyvästä.
Juhannusaaton tapaan tuulee yli 13 m/s ja sataa ropisee silloin tällöin.
Rannassa päivystää ambulassi, joka seisoo siinä tyhjän panttina. Messipoika käy siis terveyssyynissä. Verenpaineet ja sokerilukemat, molemmat ok. Päätä ei tutkittu!
Nyt viedään venemaalareilta työt. Katsokaa kuvaa, tässä teipattu vene. Sivussa sävytetyt teipit, takana raaka sininen.
Ilta vietetään ulkomaan veneessä geneveriä ja juhannusjuomia juoden. Kemialliseen uneen puolilta öin. Ei pantu risuja tyynyn alle!
Keskiviikko 17.6. Den Helder 52°57,75′ P, 04°46,87′ I
Herätys jälleen aamulla ja kuudelta ulos satamasta. Purjeet vetää kasilta suuntana Den Helder. Matkaa n. 45 mailia ja tuuli alkaa tyyntyä kääntyen samalla taakse.
Messipoika saa noutaa spinnun kätköistään ja räväyttää taivaalle! Matka alkaa taasen taittua ja mieliala on mukava. Vieressä oleva Etap 37 yrittää pysyä myyrän vanavedessä. Oppi ainakin lukemaan sanan Espoo veneen perästä. Tuuli kuolee ja purjeet päätyvät pusseihin. Koneella kohti satamaa. Juuri ennen sisäänmenoa tahtoo paikallinen immigration ja tulli tulla veneeseen. Nyt palaa messipojan hermot! Ette tule, meidät on tullattu jo Eurooppaan Hortassa, Enkuissa ja Oostendessä sekä vielä jossain. Paikkaa en muista. Onko teillä perusteltu epäilys, että meillä on jotain laitonta. Jos ei ole, niin hyvää päivän jatkoa teille.
Vieläkin kuumottaa posket. Ketä saamme kiittää siitä, että poliisit, tullit ja immigrationin pojat juoksee veneessä, häh!?
Ajamme tuttuun satamaan ja ponttoniin kiinni, edelleenkin sama tyttö ja koira satamatoimistossa kuin viime vuonna. Rauhoitamme itsemme suihkulla ja olusella. Matkaamme jälleen kauppaan, jonne jää myös käteisvarantomme. Heille ei kelpaa mikään kortti.
Satamassa tapaamme belgialaisveneen, joka on matkalla Suomeen. Turisemme illalla niitä näitä. Aamun valjetessa unta palloon!
Satamassa ei ole dieseliä – joku häikkä – tankkaamme lisää kannusta.
Tiistai 16.6. Scheveningen, 52°05,73′ P, 04°15,95 I
Lähtö Breskensistä aamulla kovaan vasta-aallokoon mutta myötävirtaan. Väistettiin matkalla suomalainen Enson rahtari. Aallokko pyrki sisälle tavan mukaan keulaluukun tiivisteen alta. Siinä ei paljon roudariteipit auta!
Hollannin tulli kävi veneessä. Vieläkään ei löytynyt mitään (unohdin mainita, että Oostendsessä kävi poliisi illalla veneessä). Tulemme satamaan ja kyselemme paikkaa vhf:llä. Vastaa joku, että pankaa johonkin. Laitamme veneen kapakan oven eteen ja etsiydymme toimistoon. Toimisto on muutettu uuteen paikaan. Sitä haeskelemme ja löydämme sen suljettuna. Ostamme suihkukoodin fiskarilta bissellä ja hymyllä, kiitos siitä.
Päätimme olla maksamatta, koska palvelua emme saaneet. Sitten suihkunraikkaana unten maille.
Maanantai 15.6. Breskens, Hollanti
Herätys klo 04.00 ja köydet irti kohti sumuista aamumerta. Siellä vain fiskarit ja myyrät myyräili. Myötävirtaa pitkin ja loppumatka vastavirrassa tavan mukaan kolmea solmua.
Breskensin satamassa klo 10.30 ja tapahtui ensimäinen ihme meidän matkallamme: maksoimme yön ja satamamestari lähti laittamaan Suomen lipun salkoon. Kiitos ja ylistys kunnon virkailijalle!
Tutkittiin satamassa oleva tutun vene ja raportoitiin siitä sekä veneen yleiskunnosta.
Ruokaa kaappiin ja uusi dvd-filmi illalla koneeseen eurolla.
Sunnuntai 14.6. Oostende 51°14,04 P, 02°55,39 I
Vettä sataa taivaan täydeltä ja tummat pilvet täyttää koko ilmatilan. Lähdemme silti aamiaisen jälkeen liikkeelle kohti rautatieasemaa. Ostamme liput 2 x 4.40 ja olemme matkalla turstikohteeseen nimeltä Brugge! Junamatka vie 14 minuttia ja pian olemmekin heidän asemallaan, jossa on normaalit asemalla nuohoajat.
Kävelemme kohti historiallista keskustaa ja karistelemme pisaroita takin selkämyksestä. Vastaan tulee historiaa sylikaupalla – vähän liikaakin ja nopeasti. Väistelemme turisteja kuljettavia hevosrattaita ja busseja.
Kymmenet hienot fasadit ja rakennukset sisälmyksineen täyttävät mielemme, mutta syömässä käymme muualla. Vähän vilinän ulkopuolella on libanonilainen ruokala, josta kalat ja juomat maksavat 25 euroa.Vielä vähän pällistelyä ja sitten väsyneenä junalla kohti Oostendea.
Suunta satamaan ja toivottavasti iltapäivätorkuille, mutta ei. Satamaan on tullut X-412 mh vene nimeltään Tom. Ihalemme sitä vieressämme ja aurinkokin on alkanut paistaa. Pääsemme jutuille ja olemme pian myös veneen sisällä!
Ihmeeksemme ja iloksemme kuulemme, että vene on lähdössä kotisatamaansa n. 15 mpk päähän ja kysyvät, josko halusimme tulla mukaan. Tottamaar!
Köydet irti ja xksää puikkoihin. Merellä aurinko paistaa ja veneen iso ja spinnu nousee. Messipoika saa myös ajaa, samoin Eva.
Omaan satamaan spinnulla sisään ja sitten normaalit veneensiivoushommat. Kiitos x-veneilijöille mukavasta ja erilaisesta iltapäivästä.
Kotia (siis venettä) kohti tällä kertaa pikaraitiovaunulla hintaan 2 x 4 e. Ajoaika 40 min.
Nyt vihdoin istun veneellä, kirjoitan, otan bissen sekä rentoudun. Huomenna on lähtö klo 04.00.
Harmittaa, että en ostanut messipojalle uusia ruskeilta työkaluja, nyt niille olisi ollut käyttöä.
Lauantai 13.6.
Päivällä vuokraamme pyörät ja suhaamme kaupungille. Siellä on ostoskadun ylitse Tervetuloa-banderollit, mutta kaupat ovat kiinni. Löysimme Jupperin kauppaa vastaavan pikkukaupan, josta saamme kaiken tarvitsevamme ja jatkamme sitten pyöräilyä ympäristössä. Pesemme pyykit ja valmistaudumme jälleen matkaan.
Klo 16.30 menoksi ja sataman ulkopuolella odottaa kryssiveitikka! Klo 19.15 purjeet alas ja sisään Oostenden satamaan myötävirrassa, kivaa. Unta palloon! Huominen turistipäivä jännittää jo etukäteen.
Perjantai 12.6. Nieuwpoort 51°08,58′ P, 02°44,64′ L
Zum Teufel! Battler Britton syöksyy auringosta kohti Normandian rannikkoa – tuttu lause Korkeajännitys-sarjan lehdestä. Mutta ei se olekaan hän, vaan Merimyyräx.
Tällä kertaa eivät väliin ehdi tullit eikä rajavartijat. He, jotka luulivat, että menemme Calais’iin. Mutta vene halusi mennä toiseen tuttuun satamaan eli Nieuwpoortiin. Satamaan saavuimme meidän tapaamme tasan klo 24.00. Matkaa tuli 65 mpk. Kukaan ei vastannut vhf-kutsuumme, joten otimme ensimmäisen vapaan paikan. Siitä jouduimme aamulla siirtymään laiturin toiselle puolelle.
Keskiviikko 10.6. Dover, 51°07,10 P, 01°18,71 L
Lähdettiin aamulla kohti Isle of Wightia. Sää oli mukava ja edessä meni parit veneet purjeilla. Päätettiin kiertää niemi kaukaa, jotta emme joutuisi uudelleen vesipyörteisiin heti aamusta. Parin tunnin päästä Waymouth oli jäännyt taakse ja niemen takaa kurkki meidän ’suursaaremme’.
Purjeet vetivät hienosti ja virta työnsi takaa parit solmut, vauhtia siis piisasi. Edessä olleet veneet jäivät kuin seisomaan, koska oikaisivat rannan kautta ja joutuivat pyörteisiin. Koimme heidän puolestaan huonoa mieltä.
Iltapäivä tuli ja meni, saari edelleen edessä, mutta kasvoi. Jostain kumman syystä Eva halusi kiertää sen kanaalin kautta, eikä rannan puolelta. Näin myös teimme. Vauhtia oli, tukka lepatti tuulessa!
Saavutettiin saaari siinä viiden aikoihin ja tuuli tyyntyi 3 m/s (ihan kuin Suursaaren kierrossa). Saaren luona huomasimme myös vastavirran. Kone auttamaan, etenimme saaren rantaa pitkin kolmea solmua. Tällä puolella saarta ei sitten ollut mitään. Ei satamaa, ei hotelleja eikä mitään mahdollisuutta ankkuroida. Laskimme uuden suunnan manterelle satamaan. Matkaa n. 45 mpk. Oli vaikeuksia päästä saaren reunasta eroon, virran ja laskuveden vuoksi. Keula osoitti kohti Brightonia, jossa 24 h satama. Tosin kahden portin takana.
Eva menee nukkumaan ja messipoika astuu kehiin! Tuuli on noussut 10-12 m/s sivu-takatuuleksi. Joskus on tehtävä päätöksiä ja nyt suunta muuttuu!
Kompassiruusu pyörii ja asettuu osoittamaan kohti pohjoista ja Doveria. Matkaa jälleen se nelisenkymmentä meripeninkulmaa. Tästä satamasta olisi helpompi lähteä kohti manner-Eurooppaa.
Eva herää aamuntunteina ja hyväksyy (heh, heh) suunnan muutoksen. Otamme kakkosreivin ja vedämme fokan pienelle. Vauhtia on nyt myötävirran ansiosta reilut seitsemän solmua, matka taittuu. Messipoika pääsee unille ja saari jää aamuauringon utuun.
Kohti maalia mennään. Suortitamme vhf:llä ilmoittautumisen (eipä tule sijahuononnoksia) ja Doverin satama antaa luvan tulla portista sisään. Uusi ilmoitus, kun olemme kaapelin päässä luukusta ja sen jälkeen kerran vielä satama-altassa. Altaassa pyörii jälleen omat virrat ja pyörteet. Saamme ohjeet, mitä reunaa pitkin on mentävä vierassatamaan ja ponttonille. Köydet kiinni ponttonissa klo 12.00. Matkaa ajettu 155 mpk ja aikaa meni 26 h (tästä koneavusteista aikaa n. 4 h, vauhdin olleessa n. 4 kn).
Tästä saaren kierrosta ei tullut mitalia, mutta eihän toisaalta niistä aikasemmistakaan ole tullut.
Jos osaisi hyödyntää kaikki virrat ja vedet, voisi täälläkin purjehtia sekä nauttia kovista vauhdeista.
Satamaankirjoittautumisen jälkeen kaupungille unisin silmiä. On kylmää ja vettä tihkuu vähän väliä. Normaali pikku enkkustadi.
Kävellään ja käydään ruokaostoksilla. Palataan veneelle. Matkalla huomataan kiva sininen ovi, josta pitää saada maatkamuisto kuva.
Otetaan pienet nokoset …. Herätään illalla iltasoiton aikaan. Syödään ja jutellaan naapuriveneen pariskunnan kanssa. Ovat tulleet Hollannista ja näyttävät meille mahdollisuuden kiertää sisäkanavia, jos tulee tuuli vastaan. Äkkiä onkin jo aamuyö ja kello näyttää yhtä. Petiin ja unten maille!
Aamulla aamiaisen jälkeen Eva kaupoille ja messipoika etuvalon kimppuun, jälleen romuna! Korjausten jälkeen merelle laskuveden aikaan ja suunta kohti Dunkerquea, Ranskassa.
Tiistai 9.6. Weymouth
Aamu alkaa sillä, että enkkuvene haluaa lähteä aamunkoitteessa ja mehän sitten siirrämme venettämme kalsareissa siinä kasteen aikaan. Hyvää matkaa – ja uni jatkuu.
Normaaali-ihmisten aikoihin käymme satamaofficessa hoitamassa fyrkkajuttuja sekä suihkussa. Saamme myös tietoja, mihin päin messipojan pitää suunnistaa kultapaikka kädessään. Hammaslääkäri löytyy ja taas on kullan kiiltoa suussa. Suu siis messingillä, tämä kaikki halvalla!
Keulapiikki on märkä, tiiviste on revennnyt. Kaikki on märkää. Kirjat, pedit, kaikki. Perskele! Kuivataan ja pestään. Yritetään liimata tiivisteet uudelleen kiinni ja toivotaan parasta. Messipoika juoksee kaupungilla ja löytää uusia tiivisteaineita, joita nyt kokeillaan.
Samalla reissulla kuvaa lomalaisista pullistelevat hiekkarannat.
Vähän myös tutkittiin tulevia olympialaisia 2012. Katsottiin, mihin tulee rata-alueet ja mihin uusi satama. En saanut vielä mukaan ko. luonnosta, koska se on vasta luonnos. Mutta kovana puhujana tunnettuna sain tietoon, että ehkä 49er saa purjehtia sisäaltaassa, joka on entinen armeijan alue. Muut alueet ovat sataman (uuden) välittömässä läheisyydessä. Nyt kyllä kannattaa Purjehtijaliiton ajoissa alkaa prepata purkkailijoita tänne. On siis ymmärettävä jotain virroista, nousu/laskuvesistä sekä tuulista, jotka pyörivät lahdella. No, varmaan tulijat osaavat?
Illalla syötiin ulkona, mutta sisällä ravintolassa. Kalaa ja perunoita! Pakataan vielä venettä ja aamulla suihkun kautta merelle. Suuntana n. pohjoinen!
Maanantai 8.6. Weymouth 50°36,42 P, 02°27,16 L
Aamulla aikaisin jälleen ulapalle. Reivataan heti, kun on saatu rätit vetämään. Tuulee päin nenää, vaikka piti olla ESS tai S. Joudutaan aivan hakoteille matkalla Portlandiin. Matkaa n. 46 mpk ja aikaa siihen menee koko päivä ja ilta. Ainoa mainittava seikka matkalla oli Portlandin majakan ohitus. Kartan mukaan majakan niemessä on 3 metriä vettä ja siitä viisikymmmentä metriä ulompana jo kymppi ja siitä ulos 20 m. Mutta siinä on kartassa ne pesukoneen aallot.
Messipoika miettii ja päätyy vetämään suoraan kallion vierestä, koska kiertäminen merkitsee noin kahden tunnin lisämatkaa. Tullaan siis lähelle majakkaa kuuden solmun kryssillä, virta alkaa painaa meille lisää vauhtia, sitä tuli jo 7,2-7,8 kn. Hyvin kulkee. Kallio lähestyy, alkaa pelottaa. Messipoika ohjaa vähän ulommas, virhe!
Sitten ollaan kuopissa. Kuoppien syvyyn n. 2 metriä ja niitä on joka suuntaan. Vauhtia on 11,3 solmua, hyvin vetää aaltojen päällä. Eva hoitaa isopurjetta ja pumppaa sitä sisään ja ulos! Huutaa aina ehtiessään suoraa huutoa!
Sitten kaikki on ohitse! Satama tulee vastaan alta tunnin ja päästää laskemaan purjeet keskelle paikallisten viikkokisoja. Jäämme satamaan sillan meren puolelle.
Laituriin enkkuveneen kylkeen ja safkaa napaan. Uni tulee hakematta.
Sunnuntai 7.6. Dartmouth, King’s Wear, 50°20,97 P, 03°34,33 L
Taas alkoivat ne lähdöt, jolloin nousu/laskuvesi määrää, milloin mennään ja virrat lisäävät tuskaa. Siispä lähdimme viideltä. Aamutuuli 1-3 m/s N. Purjella ja koneella aamusta, päivällä vain purjeilla.
Maisema vaihtuu ja matka taittuu. Kunnes MerimyyräX:stä tulee hodari!
Hänen Majesteettinsa Tulli haluaa pysäyttää meidät. Laiva toiselle puolelle ja kumivene toiselle.
Ukot kumiveneestä meitin sitlooraan ja paperit esille. Toisaalla sisällä penkoo skotti tullihenkilö veneen keulasta perään ja jättää kaikki avaamansa kamat niille sijoilleen tai ryttää takaisin kaappeihin. Mehän tiedetään, että mitään ei löydy. Hyväksymme kaiken, huumevesselit kuriin!
Tutkimuksen jälkeen naureskellaan ja heitetään huulta. Kerrotaan, mistä ja miten on tultu ja he kertovat, mistä ihmeellisistä paikoista ovat löytäneet kamaa.
Laiva kutsuu heidät toiseen hommaan ja ukot laittavat kypärät ja liivit päälleen jatkaakseen työtään. Vilkutamme lähtiäisiksi. Alamme huuhtoa kannelta maihareiden mustia jälkiä pois.
Saavumme satamaan n. klo 21.00 sunnuntai-iltana.
Kaikki ovat menneet kotiinsa, vain vartijaressukka on paikalla. Puhelemme hänelle suomea, että suihkuun ja aamulla jatkamme matkaa jälleen heti viiden jälkeen. Päädymme vaihdantatalouteen. Me emme maksa mitään ja emme tule uudelleen. Sovittu!
Lauantai 6.6. Falmouth
Tavallinen päivä, harmaa ja sateinen, siis Englannissa. Meidän mielestämme kylmä, kolea ja tummanpuhuva. Kävimme kaupoilla ja shoppailimme. Löysimme jopa yhden nettikahvilan, jossa vietimme aikaa. Kävimmme myös kirkko/talokävelyllä eli pällistelimme julkisivuja sekä muita kommervenkkejä. Illan tullen veneelle ja uusi tuore dvd-filmi pyörimään. Näin normaali nukahtaminen soffalle, josta yöllä omaan sänkyyn.
Perjantai 5.6. Falmouth, Englanti 50°09.998 P, 05°05.771 L
Tervehdys kovalta maalta, vaikkakin saaresta! Ensimmäinen päivä meni nukkuessa ja kun yöllä tulimme niin paikalliset pubit olivat kiinni ja piti ottaa omat kuoharit.
Tuli niin kotoinen olo, kun ajettiin kuraojan päähän aivan kuin Kivenlahdessa. Täällä sitä tosin on vähän enemmän ja paksummalta.
Veden loppuessa on Volvon huoltopiste, josta saamme uuden akselitiivisteen. Nyt vain odotamme, että vesi laskee ja sitten se vaihdetaan. Tuntuu oudolta, kun vesi häviää alta ja vene jää savikkoon makaamaan.
Kun tästä hommasta päästään, niin siirrytään oikeaan satamaan ja vietetään lauantaina turistipäivä. Täällä paikalliset kävelee shortseissa ja t-paidoissa, leikkivät kesää, vaikka lämpöä on vain 20 astetta. Yöllä kylmyys kietoo vielä sataman vaippaansa ja sumuharso peittää tienoon.
Meitä vastapäätä on kiinteistö, joka tuottaa itse kaiken sähkönsä (siis yrittää). Rakennettu tietenkin EU:n tuella ja avustustuksella. Talon alakerrassa on kauppoja ja asuinkerros on ylempänä.
Keskiviikko 3.6. merellä 49°47,16 P, 06°20,18 L
Miten ihmeessä voi naisihminen muuttua silmissä? Kun Scilly-saarten majakka alkoi näkyä, alkoi myös Evan naama loistaa ja hymy levisi koko nassuun. Jippii, nyt alkaa iso vesi jäädä taakse ja maata näkyy! Messipoika hiipii salaa punkkansa ja nukahtaa, on noita saaria jo nähty. Viimeinen ajatus ennen kuin kylmä tyyny kietoo väsyneen pään vaippaansa on, että nyt taisivat unettomat yöt loppua tältä erää. Kello on viisi ja aurinko nousee. Ilma on keväisen kirpeä reilu kymmenen astetta ja merivesi lämmenyt 10,5-asteiseksi.
Tänään pitäisi saavuttaa satama siinä illansuussa. Jännä nähdä, pitääkö paikkansa, että meitä ei syynätä enää sisään, kun tullaus on jo hoidettu Azoreilla!
Veneessä kaikki hyvin, pilssiin pääsi vähän dieseliä, joten hien tuoksuun tuli lisäaromi. Paaran puolen katto tiputtaa jostain vettä ja keulaluukun tiiviste vuotaa. Nämä kaikki ovat mitättömän pieniä juttuja. Halusin vain kertoa sen siksi, että pikkuasiat ovat täällä niin suuria.
Nyt alamme penkoa vaatekappia. Messipoika ainnakin kiillottaa univormunsa napit ja vyön. Ajaa partansa ja laittaa hajusteita. Sen jälkeen Evan eteen tarkastukseeen. Jos siitä pääsee läpi, voi vielä päästä maihinkin. Tosin jonkun pitää jäädä kansivahdiksi, pelkään pahinta. Seuraavat tunnelmat satamasta!
Maanantai 1.6. merellä 48°57,88 P, 10°27,02 L
Joskus on tehtävä päätöksiä ja niitä tuli taasen tehtyä. Kaikella sillä älyllä, mitä messipojalla on. Kun kartassa oleva viiva vie suoraan kanaaliin ja tuulee samasta suuunnasta, piti valita Biskaja tai pohjoinen suuunta. Valittiin pohjolan miehinä (vähän Evanakin) nortti. Nyt sitten on kylmää, pipot päässä ja kansisuihkua ämpärillä ei kaipaa kumpikaan. Veden lämpö on 9,5 astettta. Ympärillä pyörii fiskareita urakalla. Mannerjalusta nousee kohti Eurooppaa ja veden syvyys 158 metrista sataan. Jatkamme vielä pohjoiseen ja sitten venda ja itään kohti Englantia. Väistämme Irlannin matkalla.
Viime yönä kone temppuili. Toissapäivänä tankkasimmme kannusta 40 litraa dieseliä tankkiin ja se ehkä tukki suodattimet ja letkut. Olikin pitkästä aikaa kiva askarrella Volvon kanssa kädet liukkaina. Nyt kone käy jälleen aaltoilematta ja saamme sen verran sähköä, että tämäkin tarina lähtee.
