Lähes jokainen veneilijä on joskus pudonnut veneestä tai laiturilta. Useimmiten tällaisista tilanteista selvitään säikähdyksellä, mutta syksyn tullessa veteen putoaminen on vaarallisempaa kuin kesällä. Kesällähän putoamisella on usein silminnäkijöitä ja muiden ihmisten avulla pelastumismahdollisuudet ovat hyvät.
Muiden apu on erittäin tärkeää ennen kaikkea siksi, että nouseminen veneeseen märissä vaatteissa on erittäin vaikeaa. Lisäksi aina vaarana on pään kolauttaminen johonkin ja tajunnan menetys. Syksyllä kanssaveneilijät ovat harvemmassa, jolloin putoamista ei välttämättä ole kukaan näkemässä – syksyllä veteen pudonnut joutuu usein pärjäämään omin voimin.
Pikkuveneisiin nouseminen vaikeaa
Valtaosa hukkumisonnettomuuksista sattuu soutuveneillä tai pienellä perämoottorilla varustetulla veneellä. Veneestä on hankala hahmottaa, kuinka vaikeaa nousu vedestä veneeseen on. Veneestä katsottuna veneen laita näyttää ylettyvän melkein veden rajaan, mutta vedestä katsottuna vieressä olevan veneen laita on tuskallisen korkealla. Hankaluutta lisää, että pienten veneiden matalin kohta on usein veneen keskellä. Keskeltä veneeseen nouseminen voi olla kuitenkin mahdotonta, sillä vene voi nousuyrityksen vuoksi kaatua ympäri.
Vedestä nousemista vaikeuttaa myös, että ihminen on vedessä hyvin voimaton. Ihmisen suurimmat lihakset sijaitsevat jaloissa, joten hän pyrkii kaikessa liikkumisessa käyttämään näitä vahvimpia lihaksiaan. Veteen pudonnut ihminen ei voi jalkojen lihaksia hyödyntää kovinkaan tehokkaasti, sillä jaloille ei ole vedessä tukea, josta ponnistaa. Niinpä avoveneeseen noustaan aluksi käsilihasten avulla.
Käsivoimat ovat vain murto-osa jalkojen voimasta, joten hyväkuntoinenkin veteen pudonnut joutuu tekemään runsaasti työtä saadakseen nostettua itsensä vedestä.
Usein nousua hankaloittavat vielä märät vaatteet, sillä kastuneet vaatteet tuovat lisäpainoa. Vedestä nousemista vaikeuttaa myös kylmän aiheuttama kangistuminen, joka alkaa hyvin nopeasti veteen putoamisen jälkeen, kesällä kangistumiseen voi mennä monta minuuttia, mutta syksystä kevääseen kylmettyminen alkaa lähes välittömästi.
Purejeveneeseen nouseminen ilman apuvälineitä on mahdotonta.
Matkaveneeseen apuvälineiden avulla
Isoon veneeseen on veteen pudonneen täysin mahdotonta päästä takaisin ilman apuvälineitä. Jo pienenkin matkaveneen reuna on vähintään puolen metrin korkuinen, jolloin käsivoimat eivät millään riitä oman painon nostamiseen vedestä. Matkaveneen kohdalla hyödynnetään esimerkiksi uimaportaita tai uimatasoa. Myös laidan yli mahdollisesti roikkuvia köysiä kannattaa yrittää käyttää, jos se vain on mahdollista.
Uimaportaiden ongelma usein on, että säilytysasennossaan ne ovat korkealla veden pinnan yläpuolella, eikä niiden saaminen veteen ole helppoa. Veteen lasketuissakin uimaportaissa on eroja, sillä kaikki portaat eivät ylety tarpeeksi veden pinnan alle, jolloin jalan saaminen alimmalle portaalle on vaikeaa.
Pelkän uimatason ongelma on usein, että se on pari-kolmekymmentä senttiä vedenpinnan yläpuolella. Ihmiselle on erittäin työlästä nostaa itseään tämä kolmenkymmenen sentin atka pelkillä käsivoimilla. Onneksi joissain veneissä vetolaitetta tai trimmitasoja voi hyödyntää nousemisessa. Lisäksi uimaportaisiin voi kiinnittää köyden, jolla vedessä oleva saa vedettyä sen yläasennosta alas. Purjeveneessä veteen pudonneen voi nostaa ylös myös nostimia ja vinssejä käyttäen.
Soutuveneen laita on korkealla vedestä nähtynä.
Pumppaustekniikka auttaa
Veteen pudonneen kannattaa pysytellä rauhallisena. Jokainen nousuyritys kuluttaa voimaa hyvin paljon, joten yritys on hyvä suunnitella mahdollisimman hyvin. Yleensä paras paikka nousuun on veneen perässä, mutta joissain veneissä myös sivusta nouseminen on mahdollista.
Kun paikka on valittu, kannattaa seuraavaksi miettiä itse nousemista. Käsien paikat on hyvä miettiä tarkkaan, samoin se kumman jalan nostaa veneestä ensimmäiseksi ja mihin sen laittaa. Itse nousemista helpottaa pumppausliike, jonka avulla on mahdollista saada ilmaisia lisäsenttejä nousemisen avuksi.
Loittoneva vene on painajaismainen näky.
Jos veneeseen takaisin pääseminen ei yrityksistä huolimatta onnistu, paras paikka odottaa pelastajia on veneen läheisyydessä. Vene on iso kohde, joten se on helppo havaita, kun taas ihmisen löytäminen vedestä on erittäin vaikeaa. Lähistöllä sijaitseviin saariin uimista kannattaa miettiä tarkkaan, sillä aallokossa uiminen on raskasta ja etäisyyden arvioi usein pienemmäksi kuin mitä se oikeasti on.
Pelastusliivien käyttö antaa paremmat mahdollisuudet selviytymiseen, sillä niiden avulla ihmisen energiaa ei kulu pinnalla pysymiseen. Veteen putoaminen tapahtuu kuitenkin lähes aina yllättäen, jolloin veneen sisällä tai penkin alla olevia liivejä on mahdoton saada mukaan.
