Sujuva rantautuminen perustuu hyvään suunnitteluun, jolla ennakolta vältetään suurimmat hankaluudet. Tämä korostuu luonnonsatamissa. Yleisin virhe on rantautuminen kiireessä, jolloin yllätyksiin tai virheisiin ei jää aikaa reagoida.
Jos saaressa on käyty aiemmin, kannattaa muistella edelliskertoja ja hyödyntää niistä saadut opit. Uutta rantaa lähestyessä parasta on ottaa merikartta esille hyvissä ajoin ja valita
kiinnittymispaikka huolella.
Ensimmäiseksi kartasta kannattaa etsiä ranta, jonka lähelle ei ole merkitty mökkejä.
Tämä takaa sen, että ollaan jokamiehenoikeuden piirissä. Toiseksi kiinnitetään huomio säähän, vallitsevaan ja ennustettuun. Suojan puolelle rantautuminen on aina helpompaa ja turvallisempaa kuin tuulen yläpuolelle.
Kun paikka on valittu, aloitetaan tarkempi rantautumiskohdan suunnittelu. Kartasta selviävät kivien sijainnit, mitä kautta paikkaa kannattaa lähestyä, onko ankkurointia haittaamassa
kaapeleita, kuinka syvää vesi on ja millainen on pohjan aines.
Valittu paikka saattaa olla varattu, joten kannattaa katsoa pari vaihtoehtoakin valmiiksi.
Tutki ensin
Rantaa lähestytään varovasti, sillä kaikkia kiviä ei ole merkitty karttaan. Tähystäjä veneen keulassa huomaa edessä olevat kivet paremmin kuin sisällä tai takaosassa oleva ruorimies. Kaikuluotain on hyvä apuväline, kun pelkän syvyyden lisäksi luotaimen näytöltä pannaan merkille syvyyden muuttuminen: jos vesi madaltuu nopeasti, jatketaan erityisen varoen tai valitaan toinen reitti.
Luonnonsatama näyttää oikeasti aina erilaiselta kuin paraskaan kartasta muodostunut mielikuva. Siksi lopullinen päätös kiinnityskohdasta on hyvä tehdä vasta paikan päällä.
Valintaan vaikuttaa rantaan nousun helppous, kiinnityskohtien läheisyys – lenkkejä, lohkareita, puita, rakoja kalliohaoille – muiden veneilijöiden sijoittuminen ja miten tuuli paikkaan osuu.
Syvyyttä voi arvioida vesirajan yläpuolisesta maastosta. Usein jyrkkä rantakallio myös jatkuu syvempänä pohjana.
-
![]()
- Suunnitelma jaetaan kaikkien tietoon.
-
![]()
- Köydet valmiiksi etukäteen.
Sormilla voi näyttää etäisyyttä rantaan.
Valmistaudu rauhassa
Rannan tutkimisen jälkeen vene ajetaan kauemmas, ja siellä suoritetaan rantautumisvalmistelut. Toimia ovat lepuuttajien laittaminen, kiinnitysköysien valinta, suoristaminen ja köyden pään kiinnitys veneeseen, ankkurin valmistelu laskuun sekä tarvittaessa ankkuriköyden suoraksi selvittäminen.
Kiinnitysköysien on hyvä olla niin pitkiä, etteivät ne varmasti lopu kesken. Kaikille veneessä oleville selitetään suunnitelma niin, että jokainen tietää, mitä tulee tapahtumaan ja mikä on kunkin tehtävä.
Kipparin on täytynyt jo suunnitella sekä haluamansa lähestymissuunta että köysien kiinnitysjärjestys. Molemmissa keskeistä on huomioida tuulen vaikutus. Ensin varaudutaan kiinnittämään tuulen yläpuolinen kiinnitysköysi, jolloin vene ei pääse ajelehtimaan väärään paikkaan. Mikäli köysi joudutaan solmimaan kiinni rantaan, käytettävä solmu on syytä miettiä valmiiksi. Helpompaa on pyrkiä käyttämään kiinnityslenkkejä, jolloin solmujen tekoon ei mene aikaa.
Jos rannasta löytyy lenkkejä, ne ovat parhaita kiinnitykseen.
Huutamatta rantaan
Kun kaikki on valmista, lähestytään uudestaan valittua rantautumispaikkaa. Ankkuri lasketaan tuulen yläpuolelta. Mitä pidempi köysi, sitä pienempi rasitus ankkuriin kohdistuu ja sen paremmin se pitää. Veneeseen kohdistuvaa rasitusta voi pehmentää myös kunnollisella ankkurikettingillä.
Pelkästään ankkurin varaan jätettävän veneen ankkuriköyden vähimmäispituutena voidaan pitää veden syvyyttä kerrottuna kolmella. Maihin rantauduttaessa lisätään luonnollisesti ankkurin etäisyys rannasta.
Ankkurin laskemisessa ja ankkuriköyden kulkemisen seuraamisessa riittää työtä yhdelle. Seuraamisen tarkoitus on varmistaa, ettei köysi pääse potkuriin tai vetolaitteeseen. Köyttä ei missään nimessä saa päästää kiertymään jalkojen tai käsien ympärille, muutoin on riski veteen putoamisesta tai jäsenten puristumisesta.
Ankkuri lasketaan rauhallisesti, jottei köysi takerru vetolaitteeseen.
Keulassa kiinnitysköysien kanssa oleva voi kertoa ruorimiehelle etäisyyttä rantaan. Helppo tapa on nostaa käsi ylös ja näyttää sormilla etäisyys rantaan metreinä.
Rantaan ajetaan niin, että veneestä pääsee rauhallisesti astumaan maihin. Keulaköysien kanssa ei pidä hypätä, sillä vaarana on liukastuminen tai nilkan nyrjähtäminen epätasaisella alustalla. Jos rantaudutaan liian kovalla vauhdilla, vaarana on törmääminen. Silloin keulamiehistöllä on suuri kiusaus hidastaa törmäystä ottamalla vastaan käsillä, jaloilla tai vartalolla. Pienelläkin veneellä on kuitenkin niin suuri massa, ettei sellaisesta pehmennyksestä ole hyötyä, vaan tuloksena on luultavimmin venähdyksiä tai murtumia.
Keulaköydet laitetaan niin, että rantaan on helppo mennä. Rantaan ei hypätä, sillä kallio on usein liukas.
Materiaalia saa aina uutta, mutta käsiä tai jalkoja ei, on hyvä muistisääntö.
Ensimmäisen köyden kiinnitys maihin on hyvä tehdä nopeasti, jotta vene saadaan kiinni oikeaan paikkaan eikä se pääse ajelehtimaan lähellä mahdollisesti oleville kiville. Toisella köydellä veneen keula saadaan haluttuun paikkaan. Parasta olisi saada keulaköydet noin 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden, jolloin veneen sivuttaisliike saadaan mahdollisimman pieneksi. Venettä aseteltaessa keulaköysiä kiristetään ja löysätään veneen puoleisesta päästä, näin paikkaa voidaan muuttaa irrottamatta köysiä rannasta.
Ensimmäinen köysi nopeasti kiinni, toisella on enemmän aikaa.
Köydet 90 asteen kulmassa pitävät veneen parhaiten halutussa kohdassa.
Ankkuriköysi on tarpeeksi kireällä silloin, kun vene ei pääse hakkaamaan rantaan. Yöksi vene on hyvä siirtää vielä vähän kauemmas, jolloin aallokko ja mahdollinen tuulen kääntyminen ei saa keulaa osumaan kiviin.
Rantautuminen on onnistunut hyvin, jos kipparin ei tarvinnut sen aikana sanoa sanaakaan. Tämä on mahdollista hyvän etukäteissuunnitellun avulla.
Valitettavan usein rantautumisen näkee tapahtuvan huutomyrskyn keskellä. Tällöin kipparin on syytä katsoa ensin itseään peiliin, sillä suurempi vika on usein huonossa suunnittelussa
kuin veneen miehistössä.
Lue myös:
Kippari-lehden rantautumisopas
Rantautuminen, osa 1: Avoveneellä ja isolla veneellä kiinnittyminen. Katso kiinnittymisohjeet videolta.
Rantautuminen, osa 2: Akselivedolla laituriin. Katso videolta ohjeet kiinnittymiseen
Rantautuminen, osa 3: Irtautuminen laiturista perä edellä. Video: Näin akselivetoisella lähdetään laiturista
