Vanhaa sanontaa ”tein itse ja säästin” käytetään usein hieman sarkastisesti kuvastamaan, no, halvalta näyttävää tulosta. Kaikkihan me olemme nähneet monet, vaikkapa sisävesien teräsveneet, jotka ovat syntyneet periaatteella ”lankomies on hitsannut ennenkin”.
Ei kuitenkaan tässä tapauksessa. Lähes viimeistä detaljia myöten loppuun ajateltu alumiinivene ei näytä halvalta, eikä sarjavalmisteiselta. Eikä sen teossa myöskään ole säästelty. Viisi vuotta siinä meni, mutta valmista kuitenkin tuli, lopulta, vaikka ”veneveistäjä” itse edelleen löytää kehittämiskohteita. Ehkä ne nähdään sitten seuraavassa veneessä.
Oman maun mukaan
Loviisalainen Fredrik Malm on ollut veneilijä pienestä pojasta lähtien. Hieman isommasta pojasta lähtien hän on ollut insinööri. Jossain vaiheessa vene-elämää syntyi ajatus valmistaa oma alumiinivene.
Aika harvoin itserakentajat valitsevat materiaaliksi alumiinin, vaatiihan sen käsittely taitoa ja välineitä. Teräs ja puu ovat paljon yleisempiä materiaaleja. Fredrik Malmille alumiini oli kuitenkin ainoa vaihtoehto. Hän oli jo pitempään ajellut Buster Magnumilla, joten alumiiniveneen ominaisuudet olivat tulleet tutuiksi. Hän kuitenkin halusi veneen, joka olisi enemmän oman mielen mukainen.
Suunnittelu oli hyvin keskeisessä osassa veneen valmistamisessa. Yleensä itserakentajien menetelmä pitkälti on ”yritys ja erehdys”. Ei tässä tapauksessa. Vene piirtyi cad-ohjelmalla tietokoneen ruudulle 3D-mallina, jonka pohjalta esimerkiksi oli helppo piirtää levyjen leikkausmalli. Yksityiskohdat suunniteltiin ensin ja sen jälkeen ne rakennettiin. Ensin mallikappaleena ja sen jälkeen lopullisena.
Tuulilasi jatkuu reunoissa kulkutiet sulkevina ovina, eikä viima juuri tunnu ohjaamoon. Pipo tarvittiin kylmän ilman vuoksi.
Vain työkaluja puuttui. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, työkalujahan sai kaupasta: hitsauskone, levyprässi, putkitaivutin. Ja mitä ei saanut kaupan hyllyltä, sen saattoi valmistaa itse, kuten erilaisia hiomalaitteita.
Saimme tilaisuuden ajaa Fredrik Malmin venettä myöhään syksyllä Loviisan vesialueella. Pieni aallokko teki liikkeestä elävää, mutta veneen paino vaimensi aaltojen aiheuttamia värähtelyjä tehokkaasti.
Moottoriksi Malm oli valinnut 250-hevosvoimaisen Hondan, jolla huippunopeus on 40 solmun tienoilla. Kaasu auki ajossa kokonaisuus toimi erinomaisen hyvin. Myös veneen trimmaaminen edulliseen ajoasentoon onnistui huolimatta siitä, että asento on veneen ehkä suurin – ja kuta kuinkin ainut – ongelma: se on ehdottomasti liian peräpainoinen.
Keulan alueella on runsaasti tyhjää tilaa kalastukselle, kuljetuksille ja mille nyt tarvetta ilmeneekin.
Vaikka tietokone kertoisi mitä, todellisuus voi olla toisenlainen, kun kaikki rakenteet runkoa lukuun ottamatta ovat selkeästi pituuden keskilinjan perän puolella: moottori, 180 litran polttoainesäiliö, targakaari ja kahden hengen umpinainen penkki ja massiivinen pulpetti.
Liukuun lähdössä keula nousee voimakkaasti ja ajoasennon tasaantuminen kestää kohtuuttoman kauan. Peräpeilin kaltevuus kuitenkin riittää moottorin trimmaamiseen niin, että veneen trimmi on taloudellisen ajon kannalta optimaalinen. Hitaissa kaarteissa peräpainoisuus näkyy keulan nousuna ja perän uppoamisena, nopeissa kaarteissa vene kulkee moitteetta.
Kokonaisuutena ”Malm Design” on erittäin tervetullut tuttavuus ennen kaikkea lukuisien käytännöllisten, jopa nokkelien yksityiskohtien ansiosta. Vene on myös tilava ja vakaa.
Sarjatuotantoon tätä on hieman vaikea kuvitella, sillä yksityiskohtien runsaus vaatii suunnattomasti käsityötä, ja veneen hinta todennäköisesti nousisi yli kipukynnyksen. Vene on kuitenkin osoitus siitä, mitä hyvällä suunnittelulla, kärsivällisyydellä, kekseliäisyydellä ja osaamisella voi saavuttaa.
TEKNISET TIEDOT
Kokonaispituus 6,68 m, leveys 2,50 m, moottori Honda BF 250, pa-säiliö 180 l, CE-luokka –. Suunnittelu Fredrik Malm, valmistaja Fredrik Malm, valmistusmaa Suomi.
