Museovirasto tekee marraskuussa meriarkeologisia kenttätöitä Jussarön eteläpuolella. Tutkimusten tavoitteena on dokumentoida ja ajoittaa hylyn osia, joiden oletetaan kuuluneen vuonna 1468 uponneeseen laivuri Hanneke Vromen alukseen. Museovirasto sai ilmoituksen hylyn löytymisestä keväällä 2015 Vrouw Marian hylyn löytäneeltä Rauno Koivusaarelta. Tarkastusmatkalla sahattavien ajoitusnäytteiden tulokset valmistunevat kevään 2016 aikana. Jos tuloksilla pystytään todistamaan, että hylky on Hanneke Vromen, se olisi merkittävää keskiajan tutkimukselle.
Museovirasto teki ensimmäisen tarkastusmatkan hylkykohteelle kesäkuussa 2015 yhteistyössä löytäjien kanssa. Myöhemmin hylkyalueen kolme erillistä osaa dokumentoitiin ja tehtiin hylkyalueen kolmiulotteinen malli. Dokumentointityön ja kolmiulotteisen mallin teki Subzone Oy. Hylkyaluetta dokumentoitiin kesällä 2015 myös vapaaehtoisvoimin sukellusseura H2O:n meriarkeologiajaoston avustuksella. Kaikkea kerättyä tietoa hyödynnetään kutkuttavan arvoituksen ratkaisemiseksi: Kuuluvatko löydetyt hylyn osat Itämeren kuuluisampaan keskiaikaiseen haaksirikkoon?
Hanneke Vromen hylyn löytyminen olisi todella merkittävä lisä keskiajan tutkimukselle. Suurikokoisia rahtilaivoja ei ole juurikaan säilynyt arkeologisina jäänteinä ja esimerkiksi holkki-tyyppinen alus tunnetaan lähinnä kirjallista lähteistä ja kuvista.
Laivuri Hanneke Vromen aluksen haaksirikko oli yksi aikansa suurimmista merionnettomuuksista. Itämerellä oli levotonta lähes koko 1400-luvun ja vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla esimerkiksi tanskalaiset kaapparijoukot aiheuttivat ongelmia kauppa-aluksille. Siksi myös kauppa-alukset saattoivat olla aseistettuja ja asemiehin varustettuja, ja ne purjehtivat pareittain.
Kaupankäynnin keskus ja hansaliiton syntypaikka oli Lyypekki, josta laivuri Hanneke Vromen alus lähti purjehtimaan kolmen muun laivan kanssa marraskuussa 1468.
Vaikka päivät olivat lyhyitä ja merireitti karikkoisine vesineen vaarallinen, Hanneke Vromen alus lähti kohti Tallinnaa neljän laivan ryhmässä, joista kahden määräsatama oli Tallinna ja kahden Tukholma. Laivassa oli lähteiden mukaan 180-220 henkilöä ja mittava määrä lastitavaraa, mm. kalliita kankaita, hunajaa, vaatteita, reininguldeneita, koruja ja jopa muutamia suurikokoisia maalauksia.
Aikalaislähteiden mukaan Hanneke Vromen alus upposi Raaseporin edustalle 21.11.1468 yöllä kovassa myrskyssä. Toinen Tallinnaan matkalla olleista aluksista selvisi määräsatamaan, toinen Tukholmaan suunnanneista menetettiin myös. Koska osa matkalaisista selviytyi ja sekä ihmishenkien että omaisuuden menetykset olivat mittavat, onnettomuudesta on paljon kirjallista lähdeaineistoa. Laivan mukana hukkui mm. Raaseporin linnanherran vaimo ja nuori poika.
