Kun vauhtia on tarpeeksi, Välimeren hyväilevä ilmakin muuttuu purevaksi viimaksi. Raja menee reilusti alle sen 80 solmun, johon Technohullin rib-runkoiset yhteysveneet yltävät. Siksi niissä on erittäin huolella aerodynaamiseksi ilmanohjaimeksi suunniteltu ohjaamo, joka pitää tuulelta suojassa niin venettä käsittelevän miehistön kuin matkustajatkin.
Suojaaminen on tärkeää, sillä näillä ribeillä eivät ajele karut ja ahavoituneet merten duunarit, vaan hienohipiäiset arvohenkilöt. Niillä kuljetaan rantahotellien, casinoiden, ravintoloiden ja luksusveneiden välejä. Burmantiikkisten kansien kautta he astelevat Alcantaralla verhoilluille sohville perään, tai ehkä huimapäisyyden yllättäessä ohjaamon keulanpuolelle.
Jos ei ole kiirettä, voidaan poiketa jossain viehättävässä poukamassa vaikkapa sukeltelemassa, sillä keulakannen alla olevaan varastoon mahtuvat välineet kymmenkunnalle hengelle, muista rantaleluista puhumattakaan. Uimisen jälkeen on mukava huuhtoa iholta suolat pois suihkulla varustetussa toiletissa, jonne kulku aukeaa ohjaamon etupuolelta.
Sen ovi, kuten kaikki muutkin luukut, avataan sähköisesti ohjaamosta. Neljän hydraulisesti vaimennetun istuimen edessä on ohjauspaneeli, jota hallitsevat kaksi suurta kosketusnäyttöä, toinen navigointia, toinen veneen ja moottoreiden hallintaa varten.
Ohjaamon takana on kylmiöllä, altaalla ja liedellä varustettu pieni pentteri, jossa valmistaa tilanteen mukaan lämmittävää tai virkistävää välipalaa vielä ennen porhaltamista täyteen vauhtiin.
Huippunopeuksilla ajan puute ei pakota tyytymään vain emoaluksen ankkuripaikan lähimpien poukamien tutkimiseen, eikä sitä edellytä veneen toimintasädekään. Tankkiin mahtuu tasan tuhat litraa bensaa. Se ei aivan heti lopu, riippumatta moottorivaihtoehdoista.
Sisäperämoottoreita Omegaan laitetaan joko 2 x 350 tai 2 x 400 hv, ja uusimpaan versioon perämoottoreita 3 x 300 tai 3 x 400 hv.
Suunnitteilla on jo seuraava versio, johon perämoottoreita mahtuisi riviin vielä neljäskin.
Ulottuvuutta ulapoiden yli varmistaa myös se, että Omega 41 on CE-kategorioitu avomeriluokkaan B. Korkeassa aallokossa kulun pehmeyden varmistaa 22-asteen kulma porraspohjassa.
Yli 13-metrisen veneen painoksi on ilmoitettu reilut viisi tonnia moottorit mukaan lukien. Se kuulostaa todella vähältä olkoonkin, että runko on erittäin kapea, vain 3,40 metriä ponttonit mukaan lukien. Niinpä ei ole yllätys, että rakenteissa on käytetty enimmäkseen hiilikuitua, suunnattuja mattoja ja epoksihartsia. Valmistusmenetelmä on myös juuri se, millä eksoottisista materiaaleista saadaan suurin lujuus/painosuhde, eli jäykkä runko tyhjiölaminoidaan yhtenä kappaleena uunissa.
