Tilaa
Testit

Kuukauden käytetty: Yamarin 59 HT – Veneretkeilyn perusyksikkö

Pienet HT-veneet käytännössä loivat harrastuksen nimeltä veneretkeily. Uutuusmallistoista ne ovat katoamassa, vaikka venetyypin joutsenlaulu osoittaa sen pätevyyden olevan ennallaan.

25.04.2020

Kirjoittajaja kuvat Pasi Nuutinen

On vaikea kuvitella oikeammin ajankohtaansa ja ympäristöönsä sopivampaa tuotetta kuin retkivene 1970-luvun Suomessa. Maalta palkkatöihin siirtyminen oli tuonut ihmisille kaksi uutta asiaa: ylimääräistä rahaa ja kesälomat. Rikkonaiset vesistömme sopivat seikkailuun pienilläkin veneillä. Kokoonsa nähden tehokkaat perämoottorit yleistyvät juuri, kun opittiin tekemään liukuveneitä edullisesta lasikuidusta.

Kun keulakansi korvattiin puolikatteella, syntyi yöpymiskelpoinen tila pariskunnalle, jopa pikkulasten kera. Ei ihme, että HT-vene oli seuraavat vuosikymmenet suomalaisten ja muidenkin pohjoismaalaisten lemmikki. Se kyllä ihmetyttää, että viimeisen vuosikymmenen mittaan venetyyppi on kadonnut uutuusmallien listoilta täysin. Onneksi niitä on käytettynä saatavilla vaikka kuinka paljon. Tarjonta on laaja niin hinnan, lukumäärän kuin mallikirjon suhteen. Totta kai, kun vene kerran oli niin suosittu.

Kokeiltavaksi saimme genren viimeisiin joutsenlauluihin kuuluneen Yamarin 59HT:n. Se näyttää hyvin, millaisiksi HT-veneet ennättivät kehittyä. Se laittaa myös miettimään, joko olisi aika luoda aiheesta nykypäivän versio.

Kun ihmisten tulot ja mukavuudenhalu kasvoivat, niin tekivät myös HT-veneet. Reilusti alle viisimetrisistä siirryttiin Yamarinin tapaan noin kuuden metrin kokoluokkaan. Perusjärjestely pysyi silti lähes samana, mutta tilan kasvaessa veneilyn tuntuma muuttui, sanotaanko nyt vaikka sivistyneemmäksi.

Sivukansia ei ole tarkoitettu kulkuun, vaan keskiluukku, jonka yläpuolella käsikaide on oikeassa paikassa.

Selkeää ja näppärää

Heikko kohta HT-veneissä oli kulku keulasta veneeseen. Pienet veneet olivat kiikkeriä ja sivukansien minimointi sisätilojen eduksi vaikeutti tilannetta lisää. Yamarinissa sovellettu avattava keski-ikkuna on selvä parannus. Luukku on kapea, mutta ikkunan suuren kallistuksen ansiosta niin pitkä, ettei pään kolhimista tarvitse juuri varoa.

Kylkipaikoitus on silti lastatessa mukavampi. Silloin lepuutinkoukut laidoilla ovat pieni plussa, apuaskelmat avotilan sisälaidoilla suurempi. Perän tasot toimivat myös hyvin askelmina, mutta uimiseen ne ovat turhan korkealla; siksi uimaporras styyrpuurin puolella. Tasojen sisällä on köysiboksit, eivät ihan helppokäyttöisimmät vaatiessaan kurottamista selkänojan ja kuomukotelon ylitse.

Selkänoja ja takapenkki ovat poistettavissa, jos venettä käyttää pääasiassa uisteluun. Siihen HT sopii hyvin sikäli, että tärppejä voi odotella katteen suojassa. Tosin sama kate haittaa heittokalastajaa, eikä kumpikaan varmaan kehu korkeaa laitaa saalista nostaessaan.

Kate suojaa kohtuullisesti ajoviimalta peräpenkinkin, joka on avattavissa punkaksi tai purettavissa kokonaan pois.

Päiväreissuilla takapenkillä on kiva istuskella, kun kate nostaa pahimman viiman pois. Ohjaaja ja navigoija ovat matkavauhdilla suojassa pieneltä sateeltakin. Sen varmistamiseksi hyvän HT-katteen takareunassa pitää olla vedenohjainlista, ja Yamarinista sellainen löytyy. Pienet pulpetit sisältävät tarpeellisen.

Apukuskilla on lokero pikkutavaralle, mutta karttaa joutuu pitämään käsissä. Kuljettaja saa kännykän pulpetin kouruun ja jalkaan asennettavat plotteri, kompassi sekä kiinteät mittarit ovat hyvin luettavissa. Kaasukahvakin on tyydyttävän hyvässä paikassa istuen ajaessa, vaikka penkki on puserrettu kovin lähelle laitaa. Seisoen ei mielellään aja kuin satamamanööverit, koska ratin, kaasun ja katteen reunan korkeudet eivät ihan sovi toisiinsa.

Ajoltaan Yamarin 59HT on ennen kaikkea tasalaatuinen. Se nousee liukuun melkein ilman kynnystä ja melko varhain, joten miellyttävä nopeusalue on laaja. Taloudellisin vauhti on noin 20 kn ja siitä voi kelin mukaan laskea tai nostaa viitisen solmua ilman veneen oikkuilua. Huipuiksi ajoimme nyt 35 kn, mikä kertoo 115 hv moottorin olevan hyvin riittävä. Käsittelyssä ei ollut ongelmia, mutta runkomelu kasvaa epämiellyttäväksi, kun istutaan käytännössä kaikukammion sisällä.

Minimalisti­sessa ohjaamossa kaikki on sinänsä paikoillaan, vaikka kovin lähellä toisiaan.

Äkkikäännöksissä Yamarin säilytti otteensa ja linjansa hyvin ja leikkaamatta. HT-veneille tyypillinen näkyvyysongelma on se, että kate peittää kaarteessa ajosuunnan. Se ei Yamarinissa ole suuri kiusa, mutta reilujen sivupalkkien taakse jäi yllättävän leveät sektorit.

Ajo-ominaisuuk­sis­ta miellyttävin yksittäinen piirre on huomaamaton ja alhaiseen vauhtiin sijoittuva liukukynnys.

Kummasti kadoksissa

Keulan vuoteet riittävät kahdelle aikuiselle sellaisenaan ja kainalotenavalle välilevyn avulla. Kun peräpenkin levittää punkaksi, korkean kuomun suojissa yöpyy nelihenkinen perhe mukavasti. Reissun jatkamisen jarruksi muodostuvat hyvin rajalliset säilytystilat. Pulpeteissa on pienet kaapit, keulapunkkien alla matalat lokerot ja seinillä kapoiset hyllyt. Peräpenkin alustan täyttävät köydet ja muut veneen varusteet.

Keula on kiva ja turvallinen paikka muksuille ajon aikana. Yöpymiseen tilaa on mukavasti, mutta verhot kannattaa askarrella näkö- ja aurinkosuojaksi.

Tästä päästäänkin siihen HT-veneiden evoluutioon. Malli syntyi tuulilasiveneen retkikelpoisemmaksi sisareksi. Venekokojen kasvaessa HT-vene on jäänyt syrjään, kun keulakannen alle mahtuu nykyisin jo kunnon punkka kahdelle. Silti, saman kokoisia verratessa, HT hakkaa edelleen DC:n yöpymismukavuudellaan helposti.

Miksi siis pohjoismaiden veistämöiden tuotekehitys on jättänyt HT-mallit kokonaan sivuun ainakin kymmenen viime vuoden ajan?

Syy ei voi olla ainakaan se, etteikö veneilijöitä edelleen kiinnostaisi silloin tällöin jäädä yöksi saariin, satamiin ja poukamiin. Jos pienimuotoinen retkeily ei asiakkaita kiinnostaisi, ei niitä punkkia tarvitsisi DC-veneisiinkään ahtaa.

Mystisen ongelman vastausta miettiessä voi sentään lohduttautua sillä, että käytetyissä veneissä toteutuu vielä yksi HT:n perusidea: edullinen hankintahinta. Siihen on uusien veneiden vaikea vastata.

Yamarin 59 HT ja DC vertailussa Vene-lehti 6/2006.

Lue myös nämä

X