Tilaa
Testit

Kuukauden käytetty: Norppa 10 TK – Matkalle ja asumiseen

Suuressa uppoumaveneessä viihtyy pitkään tilojen mukavuuden ansiosta. Kun toimintasädettä on kasvatettu varustelulla, aikaa käyttämällä voi korvata sen, minkä nopeudessa häviää.

04.04.2019

Kirjoittajaja kuvat Pasi Nuutinen

Tilaa on, ja sitä on helppo käyttää hyväkseen. Vähän yli kymmenmetrinen Norppa 10TK on iso, matkavarustuksessa yli viisitonninen uppoamarunkoinen jahti. Normaalilla matkavauhdilla sen kulku on niin vakaata, että matkustajat voivat huoletta siirtyillä paikasta toiseen kaiteisiin turvautumatta.

Samalla huolettomuudella voi kokkailla, ruokailla, katsella maisemia salongin ikkunoista, siirtyä nojailemaan sivukansien kaiteisiin, kellahtaa aurinkokylvylle kansille tai katolle, tai uinahtaa nokosille kajuuttaan.

Kippari valitsee sään mukaan paikkansa joko suojaisesta sisäohjaamosta tai korkean takakannen ruhtinaallisten näköalojen luota. Kummassakaan tapauksessa seuraksi ei tule kiirettä. Navigointi tapahtuu vauhdilla, joka sallii ympäröivistä maisemista nauttimisen, eikä pakota tuijottamaan herkeämättä väylää pitkin ajosuuntaan.

Rentoa tunnelmaa on siis tarjolla. Ei pelkästään juuri Norppaan liittyen, vaan venetyyppiin. Pian mieleen nousee ihmettely, miksi näiden kysyntä on jäänyt niin vähiin, ettei niitä juuri uusien veneiden markkinoille valmisteta?

Etenkin meidän järviseuduillamme – Norpankin juuret ovat Saimaalla – niiden edut tulisivat hyvin esiin. Samoin saaristoissamme, kuten tässä esiteltävä yksilö todistaa.

Suolaveden Norppa

Norppa nimeltä Jasmiina on sikäli suvussaan poikkeuksellinen, että se on viettänyt suurimman osan iästään merellä. Lounaisen saariston koluaminen on tuonut suurimman osan merimaileista, mutta sillä on käyty Ruotsin puolellakin, ja tietysti Ahvenanmaalla useasti.

Pitkät taipaleet sujuvat, kun Jasmiinan tankit ovat harvinaisen avarat. Makeaa vettä mahtuu mukaan 220 + 170 litraa, septi vetää 70 litraa, ja polttoainetankki 200 litraa. Yhdellä tankkauksella ajaa kymmenen prosentin turvamarginaalilla noin 400 meripeninkulmaa.

Uppoamaveneitä yleisesti ja siten Norppaakin moititaan usein aallokossa kiikkeräksi ja rullaavaksi. Tiettyyn määrään asti ilmiö johtuu ihan fysiikan laeista. Kanoottimaisen kapearunkoisen, pyöreäpohjaisen ja -peräisen veneen liikkeet seuraavat aaltoja, ja sivuttaisessa tai sivumyötäisessä tämä tuottaa rullaavaa liikettä.

Norppien kohdalla tilanne on monisyisempi. Kokonaan tehdasvalmisteisissakin Norpissa painolastin määrä vaihtelee, ja niitä on sisustettu varsin eri tavoin, puhumattakaan eri asteisista omavalmisteista. Tuloksena on sekä painoltaan että painopisteeltään hyvin erilaisia yksilöitä.

Jasmiinassa kiloja on ilmeisesti kasattu kölin tuntumaan keskimääräistä enemmän, sillä sekä edellinen että nykyinen omistaja kieltävät rullaamisen kiusanneen. Se silti myönnetään, että suurille selille lähdetään vasta, kun sääennusteet ja aallonsuunnat on tutkittu.

Sekin pitää huomioida, että marssivauhdin ollessa kahdeksan solmun luokkaa keli ennättää pitkällä ylityksellä muuttua.

Jasmiina kyllä liikkuu tarpeen tullen yli kymmentäkin solmua, sillä siinä on Norppaan poikkeuksellisen tehokas 100 hevosvoiman moottori. Kulkuasennosta kuitenkin huomaa silloin liikuttavan rungolle sopimattomalla nopeusalueella. Perä alkaa vajota rikkoen nätin tasapainoisen asennon, ja suuri uimataso kaivautuu peräaaltoon.

Sydän sisällä

Palataan siis mieluummin leppoisaan matkantekoon ja nautitaan niistä tiloista. Korkealle keulakannelle noustaan maista tikkaiden avulla. Sisävesitausta näkyy ulkolokeroiden niukkuutena: kunnon ankkurille ei ole boksia keulassa, ei myöskään lepuuttimille. Yleensä kiinnitytään rantaan tai laituriin, eikä ankkuroiduta lahdelle. Irtotavaraa on totuttu säilyttämään sidottuna suurille, tasaisille kajuutan katoille tai tukeviin kaiteisiin, pelkäämättä laidan yli huuhtovia aaltoja.

Kulku sisälle käy styyrpuurin laidalta. Parin jyrkän askelman jälkeen astutaan salonkiin, jonka paapuurin laidalla on vastakkaisten penkkien välissä ruokapöytä. Sen kattaa neljälle väljästi, kuudelle hoikalle tiiviisti. Pöytätason laskemalla sohvat saa sijattua kahden hengen vierasvuoteeksi.

Styyrpuurissa on ohjauspiste, josta näkyvyys on hyvä paitsi suoraan taakse.

Salongin etuosassa turkki laskeutuu alas. Paapuurin puolelle jäävä pentteri on ruoanlaittoon hyvin varustettu. Yläkaapistoja ei ole, mutta turkin alle saa varastoitua viileää vaativaa einestä.

Reilu seisomakorkeus laskee pienen käytävän läpi keulakajuuttaan mennessä. Kajuutta on viihtyisä runsaiden puukalusteiden ansiosta, vuode on hyvän kokoinen ja kaappitilaa on reilusti.

Salongista perään mennään styyrpuurin laidalla kulkevaa käytävää pitkin. Sen varrella on toiletti, johon on yhdistetty sauna; seinään saranoitu laude käännetään kylvettäessä pytyn päälle. Löylyyn mahtuu kerralla kaksi henkeä, ja viilentymään pääsee suoraan paapuurin kannelle avautuvasta ovesta. Alun perin Norppien saunat ovat yleensä olleet puulämmitteisiä, mutta Jasmiinan tavoin moneen on vaihdettu helppokäyttöisempi sähkökiuas.

Matka on lisäarvo

Sivukäytävä päättyy peräkajuuttaan, joka on erityisen tunnelmallinen. Täysmittaiseen parivuoteeseen kellahdetaan sivulta, ja kesähelteellä ilmanvaihtoa voi tehostaa avaamalla sängyn päällä olevan kattoluukun.

Sisällä varasto- ja kaappitilaa on kajuuttojen lisäksi paljon, käytännössä kaikkien kalusteiden sisällä sekä sivukäytävällä. Niiden määrä sekä se, että vene on käytännössä kokonaan katettu, kielii Norpan ideologian perusteista.

Pääasia on olemisen kesämökkimäinen leppoisuus, niin asumisen väljyyden kuin mukavuusvarusteiden puolesta. Matka taittuu siinä sivussa ikään kuin bonuksena, mutta se ei saa haitata olemisen siedettävää keveyttä.

Silloin taivalta jaksaa tehdä kauemmin, ja kauemmas.

Lue juttu digilehdestä 3/2017

Lue myös nämä

X