Jutut

Korvaako takuu, jos vene hajoaa kovassa kelissä?

Syksyn kovat tuulet ja isot aallot laittavat veneet koetukselle. Vene tai sen osa voi hajota, mutta takuuriidat veneilijöiden ja venevalmistajien välillä ovat hyvin harvinaisia.

21.09.2019

KirjoittajaTanja Paananen

Huvivenedirektiivin määrittelemä veneen suunnitteluluokka on omistajalle suositus siitä millaisia olosuhteita vesikulkuneuvo kestää. Se on myös olennainen asia veneen takuulle ja omalle turvallisuudelle.

Veneet on luokiteltu Euroopan unionin määräämän huvivenedirektiivin mukaan neljään eri luokkaan: A, B, C ja D.

Veneiden takuuehdoissa sovelletaan huvivenedirektiivissä määriteltyjä suunnitteluluokkia.

Valmistajan tehtävä on taata, että suunnitteluluokan vesikulkuneuvot ovat siten suunniteltuja ja rakennettuja, että niiden vakavuus ja kelluvuus riittävät myös kunkin luokan ankarimmissa oloissa.

Huvivenedirektiivi ei aseta vaatimuksia veneen käytölle. Suunnitteluluokka kertoo ainoastaan sen, minkälaisiin olosuhteisiin vene on suunniteltu. Kipparin täytyy myös itse osata arvioida taitonsa suhteessa keliin.

Vene-lehti kerrytti kokemustaan kovassa kelissä ajosta syyskuisella vertailuajolla. Itse venevertailu julkaistaan myöhemmin alkutalvesta.

Lähdetäänkö säätä uhmaamaan?

Kysyimme suomalaisilta venevalmistajilta Bella-veneiltä, Busterilta, Fasterilta ja Finnmaster-veneiltä, onko niiden veneitä käytetty ja myös rikottu suunnittelunormeja vaativimmissa olosuhteissa, jolloin takuu ei enää ole voimassa.

Valmistajat olivat yksimielisiä siitä, ettei kyseistä tilannetta ole syntynyt.

Bella-veneiden Klaus Lamminpään mukaan harva veneen omistaja lähtee tarkoituksella uhmaamaan sääolosuhteita.

Lamminpään mielestä pikemminkin voisi miettiä salliiko esimerkiksi suunnitteluluokka C veneiden kokoon nähden liian rankat olosuhteet.

”Jos yksittäinen aallonkorkeus nousee neljään metriin ei kyse enää ole huviveneilystä,” hän lisää.

Kun direktiivi muuttuu, muuttuvat takuuehdot

Huvivenedirektiiviin tehtiin muutos vuonna 2013, joka astui voimaan 18.1.2016. Muutoksen seurauksena suunnitteluluokista poistuivat niiden alueelliset rajaukset (valtameri, avomeri, rannikko ja suojaiset vedet) ja niiden sanalliset selitykset.

Direktiivin kannalta olennaista on ainoastaan aallonkorkeus ja tuulen nopeus.

Liikenne- ja viestintäviraston veneet ja rekisterit -yksikönpäällikkö Ville Räisäsen mukaan sanalliset selitykset antoivat väärän kuvan siitä minkälaisiin olosuhteisiin veneellä voi mennä.

”Tuulen nopeus voi suojaisillakin vesialueilla nousta kovaksi. Alueelliset rajaukset tulisi nyt jo viimeistään unohtaa,” hän toteaa.

Kun EU-direktiivi muuttuu, kestää aikansa ennen kuin kaikki asiakirjat saadaan kuntoon. Ainakin kaikissa virallisissa papereissa pitäisi termit olla oikein ilmaistuina.

Direktiivin mukaisuus

Huvivenedirektiivin mukaan veneiden rakenteisiin vaikuttavat tekijät ovat siis merkitsevä aallonkorkeus ja tuulen nopeus.

Merkitsevä aallonkorkeus vastaa kokeneiden merenkävijöiden silmin arvioimaa aallonkorkeutta. Se vastaa likipitäen samaa, kuin aallokon korkeusjärjestykseen laitettujen aaltojen korkeimman kolmasosan keskiarvo. Korkein yksittäinen aalto voi olla kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen verrattuna.

Kaikkien uusien, saman suunnittelukategorian veneiden tulee Euroopan unionin alueella täyttää samat vaatimukset. Myös Yhdysvalloista tulleiden veneiden. Sertifioinnin läpäisseet veneet merkitään CE-tunnuksella osoituksena EU-vaatimustenmukaisuudesta.

Mikä ihmeen bofori?

Yksi kummastuttava termi huvivenedirektiivissä on yhä pintansa pitävä boforiasteikko.

Boforiasteikko on 13-portainen tuulenvoimakkuusasteikko, jonka kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805. Lukemat perustuvat tuulen synnyttämiin vaikutuksiin esimerkiksi aallokossa. Heikkotuulisin tilanne vastaa 0 boforia ja hirmumyrsky 12 boforia.

Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Suomen Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.

Räisänen sanoo, että: ”Boforiasteikon käyttö merenkulussa on historiallinen vanha tapa. Se ei ole yksi absoluuttinen luku.”

Huvivenedirektiivin uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 keskusteltiin myös boforiasteikon käytöstä luopumisesta.

”Boforit jäivät elämään ilman tarkempaa perustelua. Tekstiin ei saatu muutosta läpi keväällä 2013, vaikka useamman maan toimesta direktiiviin haluttiin kansainvälisen yksikköjärjestelmän mukainen metriä sekunnissa –asteikko boforien sijaan,” Räisänen kertoo.

X