Jutut

Kommentti: Airiston veneonnettomuuden pääsyyllinen on ollut selvillä alusta asti

Kohtalokas veneonnettomuus lauantaina Airistolla on herättänyt valtavan mediahuomion. Oikean tiedon seassa on levinnyt suuri määrä harhoja veneistä ja veneilystä.

07.08.2019

KirjoittajaIsmo Virta

KuvaajaOtavamedian arkisto ja Seppo Evinsalo

Airiston kaksi kuolonuhria vaatinut onnettomuus on äärimmäisen surullinen tapaus. Se on myös herättänyt suurta huomiota ja pannut liikkeelle kummallisia käsityksiä veneistä ja veneilystä. Sekä tietenkin nostanut esiin vaatimuksia pakollisesta veneajokortista.

Tapauksen mediahuomiota on kasvattanut perusasetelma. Iso ”ökyvene” näyttää jyränneen pienen purjeveneen yli. Asetelmassa on paljon sellaista, joka vetoaa ihmisten tunteisiin, synnyttää kiukkua tai jopa raivoa ”ökyveneilijöitä” kohtaan.

Suuri osa tapahtumien yksityiskohdista on vielä pimennossa, mutta onnettomuuden pääsyyllinen on toki ollut selvillä ensimmäisten onnettomuusaluksista otettujen kuvien julkaisusta lähtien, tai oikeastaan jo ennen sitä. Mikään paljastuva yksityiskohta ei voi enää tehdä ison veneen kuljettajasta syytöntä.

Meriteiden sääntöjen mukaan oikealta tulevaa venettä on väistettävä. Ohitustilanteessa taas väistäminen on ohittajan velvollisuus. Ja kohtaamistilanteessa kohtaavien veneiden on väistettävä oikealle.

Veneilyn väistämissäännöistä ja ohjeista voit lukea lisää jutusta ”Väistä ajoissa – kohteliaisuus kunniaan”.

Onnettomuusalusten kuvista näkyy, että purjeveneen tai tarkemmin moottoripurren vasemman puolen takaosassa on suuria vaurioita. Ne voivat olla seuraus siitä, että pieni vene on tullut oikealta ja jommankumman osapuolen viime hetken väistön ansiosta iso vene ei ole osunut pieneen kohtisuoraan vaan viistottain.

Jos liki 15 tonnia painava liukuva vene törmäisi sivusta kohtisuoraan muutaman tonnin painoiseen moottoripurteen, ei pienemmästä veneestä olisi jäänyt paljonkaan jäljelle. Ja karmea sanoa, mutta henkilövahingot olisivat voineet olla vieläkin dramaattisemmat.

Yksi mahdollinen selitys on se, että iso vene on ajanut viistottain pienemmän päälle ohitustilanteessa. Tai sitten törmäys on tapahtunut kohtaamistilanteessa.

Kaikissa yllä olevissa tapauksissa jo meriteiden sääntöjen mukaan ison veneen olisi pitänyt väistää ajoissa ja osoittaa suunnanmuutoksella toiselle osapuolelle, että pieni on havaittu ja iso väistää.

Päälleajo on kiellettyä, aina

Itse asiassa siinäkin tapauksessa, että pieni vene olisi tullut vasemmalta ja oikealta tullut iso vene olisi siihen törmännyt, ison veneen kuljettaja saisi aivan ilmeisesti tuomion oikeudessa.

Vene-lehden onnettomuusanalyysissa käsiteltiin hiljattain vuonna 2015 tapahtunutta törmäystä Rautalammilla. Tuossa tapauksessa oikealta tullut törmäsi toiseen veneeseen, jonka kuljettaja kuoli. Oikealta tuleva ei nähnyt kunnolla eteensä, koska aurinko paistoi suoraan vastaan.

Oikeus tuomitsi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta, vaikka meriteiden sääntöjen mukaan vasemmalta tulleen olisikin kuulunut väistää.

Olennaista oli, ettei oikealta tullut vähentänyt nopeuttaan vasta-auringosta huolimatta. Ja koska törmäys tapahtui, kaikkea ei ollut tehty onnettomuuden välttämiseksi.

Tärkein lause analyysissä kuuluu:

”Käräjäoikeuden mukaan vesillä ei ole oikeuksia, vaan velvollisuuksia.”

Muut Vene-lehden onnettomuusanalyysit löydät täältä.

Meriteiden säännöt eivät siis anna kenellekään lupaa ajaa toisen päälle silloinkaan, vaikka toinen rikkoisi sääntöjä. Ja kuten sanottua, Airiston tapauksessa väistämissääntöjäkin rikkoi ainakin iso vene.

Hitaan veneen mahdollisuudet väistää ja välttää törmäys nopean kanssa ovat hyvin pienet. Hidas vene vaan on niin hidas.

Mitä isompi ja nopeampi vene on alla, sitä raskaampi on kuljettajan vastuu. Mutta pienelläkin veneellä voi  aiheuttaa kuolemaan johtavan törmäyksen. Rautalammin tapauksessa kohtalokkaasti törmännyt vene oli vanha, 4,4 metriä pitkä Bellan tuulilasivene.

Tärkeintä on tähystys. Seuraavaksi tärkeintä on tähystys.  Ja vielä sitä seuraavaksikin tärkeintä on tähystys. Ihan omin silmin, veneen koosta riippumatta.

Kohtuullinen nopeus

Tästä tullaankin onnettomuuden synnyttämiin harhoihin ja väärinkäsityksiin veneistä ja veneilystä.

Välittömästi onnettomuuden jälkeen alkoi levitä huolestuneita kommentteja siitä, kuinka isot ja nopeat moottoriveneet ovat nopeasti yleistyneet viime vuosina. Tämän harhan Vene ja Kippari- lehdet kumosivat verkkosivuillaan jo eilen.

”Ökyveneet” eivät todellakaan ole yhtäkkiä vallanneet Suomen merialueita. Isojen veneiden määrä on edelleen aivan marginaalinen ja niiden myynti on viime vuosina kasvanut vain aavistuksen. Tässä tapauksessa vaan sattui olemaan toisena osapuolena yksi niistä harvoista isoista veneistä.

Tavallisen kokoisissa veneissä käytettävien moottoreiden tehot ovat kyllä kasvaneet, mutta sekin on kasvattanut veneiden nopeuksia vain vähän. Tehokkaammalla koneella ajetaan tyypillisesti suunnilleen samoja nopeuksia kuin ennenkin, mutta pienemmillä kierroksilla ja vähemmällä melulla.

Onnettomuusvene Fairline Targa 48 ei muuten ole lajissaan mikään erityisen nopea vene. Sen huippunopeus normaaleilla moottoreillaan on ihan sama kuin millä tahansa liukuveneellä yleensäkin, noin 30 solmua. Vähänkin tehokkaammalla moottorilla varustettu perus-Buster on huippunopeudella nopeampi.

Jos joku haluaa paheksua vauhtiveneitä, voi mennä esimerkiksi Hangon Poker Run –tapahtumaan. Siellä on oikeasti nopeita veneitä.

Lisää huolia

Suurta huolestuneisuutta on aiheuttanut myös merimiestapojen väitetty huonontuminen. Tässä voi olla perääkin, mutta sen todistaminen on vaikeaa. Huonoa merimiestapaa on esimerkiksi ohittaminen isolla veneellä liian läheltä ja niin, että peräaallot aiheuttavat ohitettavalle merkittävää haittaa. Silloin ohittaja tosin rikkoo meriteiden sääntöjäkin.

Veneilijälle hyvä nyrkkisääntö on, että väistö kannattaa tehdä takaa. Siis yksinkertaisesti hidastaa vauhtia niin että toinen ehtii alta hyvin pois.

Kolmas huolestuneisuuden aalto leviää sokeasta luottamuksesta navigointielektroniikkaan. Tässä voi olla jo aika paljonkin perää. Vimpaimet ovat parantuneet ja niitä on jo melkein kaikissa veneissä. Laiskemmalle voi tulla mieleen, ettei perinnenavigointia kannata opetellakaan, kun plotteri kumminkin kertoo kaiken tarpeellisen.

Joskus plotteri kuitenkin pimenee tai menee sekaisin, ja silloin on ihan hukassa myös pelkkään plotteriin luottava veneilijä. Eikä plotteri todellakaan vähennä tähystysvelvoitetta.

Kännykät ja kaikki muukin elektroniikka ovat vaaraksi, jos ne vievät huomion tähystykseltä. Some-päivityksen oikea aika on vasta sitten, kun ajo on ohi.

Näkyvyys pitää varmistaa

Tähystystä veneissä voi häiritä moni muukin asia. Vasta-auringon lisäksi tuulilasiin voi esimerkiksi tulla näkemistä haittaavia heijastuksia tai muita katveita. Veneilijän velvollisuus on huolehtia siitä, että hänen veneestään näkee ulos. Heijastuksia voi estää esimerkiksi karttapöydälle pantavalla tummalla kankaalla.

Jos veneestä ei näe ulos, sillä ei saa ajaa. Siksi Vene- ja Kipparilehdet kiinnittävät esimerkiksi koeajoissaan paljon huomiota näkyvyyteen.

Entä sitten se veneajokortti?

Yleensä veneet tottelevat ratin kääntämistä ja ratin kääntäminen ei vaadi erityisosaamista. Erityistä taitoa vaatii lähinnä operointi satamissa, mutta vahingot niissä ovat yleensä vain aineellisia.

Jos veneilijä ei ajaessaan huomaa toista venettä eikä käännä rattia törmäyksen välttämiseksi, on ihan sama, onko hänellä veneajokortti vai ei.

Tärkeintä on tähystys­ ja oikea asenne.

Kirjoittaja on Vene- ja Kippari-lehden toimituspäällikkö

 

X