Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Keskustelu

 
Veneilyaiheista keskustelua. Liity mukaan!

Kanavat veneilyn edistäjänä

Viewing 6 posts - 1 through 6 (of 6 total)

Home / Forums / Laituri / Kanavat veneilyn edistäjänä

  • Sophie

    Silmiini osui lehti-artikkeli, jossa kerrottiin kanavahankeesta Saimaalta Päijänteelle. Se kulkisi aika pohjoisesta Leppävirran kautta. Kanava on merkitty maakuntakarttaan ja viimeisin muutaman vuoden takainen hinta-arvio oli 40 miljoonaa euroa. Näitäkään rahoja ei ole saatu, koska valtion määrärahat liikenneinvestoinnissa ovat siltarumpupolitikoinnin vallassa. Mutta onko tuohon syytä odottaa ikuisesti köyhältä valtiolta rahoitusta. Nykyään voisi onnistua joukkorahoituksellakin. Se tarvitsisi jonkun innokkaan tahon hanketta edistämään, facebook ryhmän ja muuta markkinointia.

    Itse olen nyt ensimmäisen kesän harjoittanut retkiveneilyä 7 metriä pitkällä uppoamarunkoisella veneellä. Käytiin monessa vierasvenesatamassa niin Hangon länsipuolella kuin idässä Loviisassa asti. Sen minkä näillä matkoilla huomasin oli se, että aika vähän on näin pienellä veneellä pidempiä retkiä tekeviä. Aloittelijana ja innokkaana minusta näyttää siltä, että veneilyn matkailupotentiaali ei osata käyttää. Syy ei niinkään ole vierasvenesatamissa, vaan asenteissa. Veneilyä pidetään rikkaiden harrastuksena, jolloin poliittinen tuki on vaikeata löytää.

    Muutamalla pienellä kanavalla Suomen vesistöistä voitaisiin tehdä maailmanluokan veneilykohde. Saimaa-Päijänne-kanavan lisäksi merialueella suurta etua veneilylle olisi Hankoniemen läpi jossakin Koverharin-Lappohjan tienoilla kulkevassa kanavassa. Tällöin pienilläkin veneillä olisi turvallinen yhteys Turun saaristoon. Meidän vene oli Hangon vierasvenesatamassa sen pienin alus. Syynä on se, että Hankoon mennessä joutuu kulkemaan pidemmän matkan ulkovesillä. Meillä oli 14 m/s tuuli ja sen mukaiset aallot. Hangon länsipuolellakin sisäsaaristosta iso osa on eristetty, koska Bromarv jakaa alueen kahtia. Bromarvin kanavaa on harkittu jostakin Tsaarin ajoista alkaen. Sekin olisi rakennuskustannuksiltaan edullinen kanava. Nämäkään kanavat eivät todennäköisesti synny koskaan valtion avulla, mutta jos jokin kanava saadaan joukkorahoituksella tehtyä, niin sen jälkeen voisi jatkaa muilla hankkeilla.

    tagatubos

    Olen myös lukenut tuosta Saimaa-Päijänne hankkeesta, mutta enpä myöskään usko sen toteutumiseen.. ainakaan valtion rahoilla.
    Aloin tässä miettimään asiaa pohjalta; miten veneilijät suhtautuisivat siihen malliin, jossa Suomessa olisi sekä maksullisia, että maksuttomia kanavia?
    Kävisikö tässä samoin, kuin maksullisissa pankkiautomaateissa? Vaikka tarve on kova, niin ”Mehän ei makseta omista rahoista tällaista!” Ja ajetaan vaikka taksilla seuraavalle automaatille.
    Eli tultaisiinko tässäkin ”dissaamaan” hyvää verkostoa, kun joku firma/yhteisö ehkä saattaa saada tästä jonkun roposen? Suoraan tai välillisesti muina tuloina.
    Siis päädyttäisiin jatkossakin käyttämään muita vaihtoehtoja, esim. kumipyörää. Sehän kun on näkyvä maksun saaja, eikä silavaa vuoleva tuntematon pohatta.

    Kannatan toki ajatusta, mutta tämä kekkoslandia on lyönyt jo sen verta rumasti kyykkyyn, etten jaksa ”turpaan lyöjää” ylös katsoa ja hymyillä.

    Iloisempaan osioon viestistä! 🙂

    Meillä on kans tuollainen sopivan kokoinen vene odottamassa ensi kesää ja reissailua.
    Reissailun tällaisella pienelläkin veneellä en näe ollenkaan ongelmalliseksi. Reissaahan karavaanaritkin vaikka millaisilla kopeilla ympäriinsä ja niin ovat tyytyväisiä että.
    Pienellä pääsee ja mahtuu!
    Me olemme sydämmeltämme karavaanareita ja tulemme kokeilemaan nyt reissaamista veneellä. Tilaa on lähes saman verran kuin oli vaunussamme ja sopu tilaa antaa, jos se ei riitä. Nyt toki elementti on toinen ja tiet/reitit hieman vetisemmät, eli saas nähdä!
    Toivon todella, että joku taho saisi vihdoin aikaiseksi aloittaa urakka, jota Tsaari aikoinaan jo hahmotutti.
    Olisi meille veneilijöille lisää ”latua” luisteltavana.
    Jos näitä kanavia, edes pieniä saataisiin tehtyä ympäriinsä, niin varmasti veneilypuolelle saataisiin luotua oma ”adventure” laji.. Näitähän on jo myös helpossa muodossa kaksipyöräisille, nelikoille, kajakeille, haikkereille, yms.. missä on venepuoli?

    Tapani Mylly

    Järvien välisiin kanaviin mulla ei oikein ole mielipidettä, kun ei ole minkäänlaista kosketuspintaa järviveneilyyn.
    Sen sijaan Hangonniemen läpi menevä kanava olis kieltämättä aika hyvä juttu, mutta en tiedä olisiko sillä niin paljon käyttöä, että rahoitusta löytyisi. Valtaosa retkiveneilijöistä liikkuu kuitenkin sen kokoisilla veneillä, että Hangon kiertäminen ei ole ongelma kuin kovalla kelillä. Vaikka en ehkä itse niin ajattelekaan, mutta suurimmalle osalle 7-8 -metrinen vene on liian pieni retkikäyttöön, eikä vanhaan ole varmaan enää paluuta.

    Mitä tuollaisen kanavan kustannukset olis? Ainakaan minä en osaa alkuunkaan arvioida.

    Sophie

    [quote=Tapani Mylly;121074]Järvien välisiin kanaviin mulla ei oikein ole mielipidettä, kun ei ole minkäänlaista kosketuspintaa järviveneilyyn.
    Sen sijaan Hangonniemen läpi menevä kanava olis kieltämättä aika hyvä juttu, mutta en tiedä olisiko sillä niin paljon käyttöä, että rahoitusta löytyisi. Valtaosa retkiveneilijöistä liikkuu kuitenkin sen kokoisilla veneillä, että Hangon kiertäminen ei ole ongelma kuin kovalla kelillä. Vaikka en ehkä itse niin ajattelekaan, mutta suurimmalle osalle 7-8 -metrinen vene on liian pieni retkikäyttöön, eikä vanhaan ole varmaan enää paluuta.

    Mitä tuollaisen kanavan kustannukset olis? Ainakaan minä en osaa alkuunkaan arvioida.

    Ehkä en puutu tuohon köyhät älkööt veneilkö asenteeseen….

    Moottoriveneitä taitaa olla ainakin 75% ellei jopa 90% kaikista veneistä. Järvipuolella varsinkin, kun purjehtiminen on siellä haastavampaa. Olikos tämä yleisveneilyä käsittelevä keskustelupalsta vai ei?

    Hankoniemellä tarvitaan kartan mukaan noin 3 km pitkä kanava ja Bromarvin kohdalla noin 500 m. Tuo Päijänteen ja Saimaan yhdistävällä reitillä varsinaista kanavaa suluilla (16 m korkeusero) olisi noin 10 km ja kustannukset luokkaa 40 miljoonaa. Merellä ei ole korkeuseroja, niin ei tarvita sulkuja. Hankoniemellä siltoja tarvitaan vähintään 2, maantie ja rautatiesillat. Jos alikulkukorkeus on luokkaa 5 metriä (sorsitaan sitten purjehtijoita vuorostaan), niin siltojen kustannukset jäisivät kohtuullisiksi. Hankoniemi on hiekkaa, mutta länsipuolella on muistaakseni avokallioitakin, joten louhimistakin tarvitaan. Eiköhän tuolla samalla 40 miljoonan yhteissummalla saataisi kaksikin kanavaa, niin Hankoniemelle kuin Bromarviinkin. Kanavan kautta pääsevät kaikki buster-veneetkin sitten turvallisesti vähän pidemmälle.

    Hankoniemen kanavan varma vastustaja on Hangon vierasvenesatama, joka taitaa pitää Suomen korkeinta laiturimaksua jonkinlaisessa monopolikilpailutilanteessa.

    Tapani Mylly

    [quote=Sophie;121075][quote=Tapani Mylly;121074]Järvien välisiin kanaviin mulla ei oikein ole mielipidettä, kun ei ole minkäänlaista kosketuspintaa järviveneilyyn.
    Sen sijaan Hangonniemen läpi menevä kanava olis kieltämättä aika hyvä juttu, mutta en tiedä olisiko sillä niin paljon käyttöä, että rahoitusta löytyisi. Valtaosa retkiveneilijöistä liikkuu kuitenkin sen kokoisilla veneillä, että Hangon kiertäminen ei ole ongelma kuin kovalla kelillä. Vaikka en ehkä itse niin ajattelekaan, mutta suurimmalle osalle 7-8 -metrinen vene on liian pieni retkikäyttöön, eikä vanhaan ole varmaan enää paluuta.

    Mitä tuollaisen kanavan kustannukset olis? Ainakaan minä en osaa alkuunkaan arvioida.

    Ehkä en puutu tuohon köyhät älkööt veneilkö asenteeseen….

    Moottoriveneitä taitaa olla ainakin 75% ellei jopa 90% kaikista veneistä. Järvipuolella varsinkin, kun purjehtiminen on siellä haastavampaa. Olikos tämä yleisveneilyä käsittelevä keskustelupalsta vai ei?

    Hetkinen. Tarkoitatko että mulla olis tuollainen asenne? Jos, niin se ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa, oikeastaan täysin päin vastoin. Enkä ymmärrä mistä noin käsitit. Samoin en oikein ymmärrä mihin viittaat tuolla jälkimmäisellä virkkeellä, enhän minä puhunut omassa viestissäni mitään purjeveneistä tai moottoriveneistä.

    Tosiasia nyt kuitenkin on, että valtaosa retkiveneilijöistä taitaa ajella tai purjehtia veneellä, joka on vähintään sen 30 jalkaa pitkä. Meidän 32 jalkainen on aika usein sataman pienimmästä päästä. Ja omalta osaltani ymmärrän tämän kyllä täysin, ainakaan meidän nelihenkinen perhe ei veneilisi ollenkaan, jos vene olisi paljon pienempi. 30 jalkaisen veneen hankkiminen ei ole myöskään keskituloiselle pariskunnalle mikään mahdoton ponnistus, ei oikeastaan alemmassa keskiluokassakaan oleville. Meidänkin perhe on tuosta todistuksena. Harrastusta empivälle ensimmäisen veneen ostajalle tuollainen yli 20 000 euron ostos on tietysti suuri.

    Sophie

    [quote=Tapani Mylly;121076]
    Hetkinen. Tarkoitatko että mulla olis tuollainen asenne? Jos, niin se ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa, oikeastaan täysin päin vastoin. Enkä ymmärrä mistä noin käsitit. Samoin en oikein ymmärrä mihin viittaat tuolla jälkimmäisellä virkkeellä, enhän minä puhunut omassa viestissäni mitään purjeveneistä tai moottoriveneistä.

    Tosiasia nyt kuitenkin on, että valtaosa retkiveneilijöistä taitaa ajella tai purjehtia veneellä, joka on vähintään sen 30 jalkaa pitkä. Meidän 32 jalkainen on aika usein sataman pienimmästä päästä. Ja omalta osaltani ymmärrän tämän kyllä täysin, ainakaan meidän nelihenkinen perhe ei veneilisi ollenkaan, jos vene olisi paljon pienempi. 30 jalkaisen veneen hankkiminen ei ole myöskään keskituloiselle pariskunnalle mikään mahdoton ponnistus, ei oikeastaan alemmassa keskiluokassakaan oleville. Meidänkin perhe on tuosta todistuksena. Harrastusta empivälle ensimmäisen veneen ostajalle tuollainen yli 20 000 euron ostos on tietysti suuri.

    Ehkä oli liian kärkäs. No, tuossa aloituksessani kuitenkin totesin, että veneilyä pidetään rikkaiden harrastuksena ja vastaus oli sitten suunnilleen että hankipa isompi vene. Kun olen törmännyt kollektiiviseen sokeuteen, niin tapani on ollut kertoa vanha neukkuvitsi: Politbyroo päätti, että neukkulassakin pitää olla striptease-show, kun lännessäkin oli. Show ei kuitenkaan menestynyt ja sitten asiaa kovasti ihmeteltiin, vaikka stripparitkin olivat olleet puolueen luotettavia jäseniä jo viisikymmentä vuotta. (tätä voi soveltaa vaikka demaripuoleen nykytilaan)

    Jos palataan tuohon kanava-asiaan ja ovatko veneilyjärjestöt tehneet mitään asian edistämiseksi. En ole huomannut tällaista. Suomessa vaan on sellaiset sisävedet ja sisäsaaristot, että Booster-tyyppisellä veneellä pääsee muutamassa tunnissa varsin kauas turvallisilla vesillä ja tätä kanavat edistäisivät. Maailma muuttuu. Perhekoko taitaa olla nykyään lähellä kahta ja perheveneitä ei perheen koon vuoksi tarvita. Mutta koko lisää energian kulutusta ja energian tuhlailusta alkaa tulla ongelma. Kun isot purjeveneet näyttävät yleensä kulkevan purjeet alhaalla, niin onneksi isot moottoriveneet taas tuntuvat viihtyvän satamissa. Veneilyjärjestöjen johto näyttää olevan sellaista hyvä veli toimintaa, joten sitä kaipaisi jonkinlaista kansalaisaktivismia esimerkiksi kanavien joukkorahoituksen muodossa.

You must be logged in to reply to this topic.

X