Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Keskustelu

 
Veneilyaiheista keskustelua. Liity mukaan!

Veneiden keliluokitus, tuuli (m/s) / aallon korkeus (m)

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 17 total)

Home / Forums / Laituri / Veneiden keliluokitus, tuuli (m/s) / aallon korkeus (m)

  • Seppo

    Kaipaisin venelehtiin graafisena esityksenä arvioita myytävien veneiden kyvystä selvitä erilaisissa tuulissa. Millaisessa kelissä veneellä voi turvallisesti ajaa vastatuuleen, arvio riskirajoista. Kaatumisherkkyys.

    Tässä erään veneilijän arvio: ”Minulla oli Bella 561 HT vm. 2005 90 hv nelitahtimoottorilla. Kyseessähän ei ole avomerelle eikä kovaan keliin tehty vene. Käytännössä rajana voikin pitää noin 10 ms tuulta, että venellä voi vaikeuksitta merellä liikkua – mukavuusraja on toki alempana.”

    parsakaali

    EU:n huvivenedirektiivissä määritellään veneiden suunnittelukategoriat ja veneen valmistuskilvessä lukee mihin olosuhteisiin ko. vene on suunniteltu. Kyseinen vene kuuluu todennäköisesti suunnitteluluokkaan C ja direktiivin mukaisesti veneellä tulee selviytyä alle 2 metrin aallokossa ja noin 14 m/s tuulessa täydellä kuormituksella.

    Hyvin usein venevalmistajat ylimerkkaavat veneensä suurempaan kategoriaan minne se kuuluisikaan. Näin varsinkin, jos valmistaja itse on ”hyväksynyt” veneensä eikä siinä ole virallista sinistä CE-kilpeä.

    JR

    Olisi ihan hyvä juttu, mutta kuten aina, rajanveto on kovin vaikeaa. Ensinnäkin toimittajat ajavat venettä usein vain tunnin pari joten kokemuksia eri keleistä ei ehdi saada, Toiseksi, keli joka on toiselle jo menemätön paikka on toiselle vielä ihan ok keli.

    Itse koen, että voisi aiheuttaa turhia paineita jostoimittaja sanoisi, esimerkiksi että veneellä selviytyy hyvin vielä 10 m/s. 10 m/s on ihan eri esim Pyhäjärvellä, Airistolla ja Harmajalla.

    Aika hyvin minusta kuvaa kun toimittajat kertovat, että esim 1 m aallokossa veneellä pystyy ajamaan vielä mukavaa matkavauhtia, mutta siitä kelin koventuessa joutuu nopeutta pudottamaan.

    laskettelia

    Testeissä pitäisi olla jokin ”kaikille sama” testi. Esim kallistus 100 kg/m keskilinjasta. Lisäksi voisi olla veneen varauppouman ja täyden uppouman painon suhde, joka kertoisi miten herkästi vettä voi tulla keulan yli täydellä kuormalla. Varauppouman (vesilinjan yläpuolinen tilavuus) voitaisiin laskea vaikkapa keulan kolmanneksen keskimääräisellä varalaitakorkeudella.

    Yksinkertainen

    Voisi otta nelijöjuuren jollakertoimen mukaaminen kuvaavaksi….?

    On siävesikäyttö, ranikko ja avomeri.
    Näihin kun viellä littää kovaan keliin niin eköhän sitä siinä ole

    Kat C
    Alkuperäinen kirjoittaja: parsakaali
    EU:n huvivenedirektiivissä määritellään veneiden suunnittelukategoriat ja veneen valmistuskilvessä lukee mihin olosuhteisiin ko. vene on suunniteltu. Kyseinen vene kuuluu todennäköisesti suunnitteluluokkaan C ja direktiivin mukaisesti veneellä tulee selviytyä alle 2 metrin aallokossa ja noin 14 m/s tuulessa täydellä kuormituksella.

    Hyvin usein venevalmistajat ylimerkkaavat veneensä suurempaan kategoriaan minne se kuuluisikaan. Näin varsinkin, jos valmistaja itse on ”hyväksynyt” veneensä eikä siinä ole virallista sinistä CE-kilpeä.

    Toisessa keskustelussa kärjistetysti vertailtiin Linder Sportsman 400 ja Faster 720 Cat -veneitä. Molemmat ovat kategorian C veneitä. Toinen on soudettava 125 kilon paatti ja toinen on kuljetus, öljyntorjunta sekä palonsammutus tehtäviin sopiva 1400 kg:n paatti.

    Klunken

    Varmaankin vene voitaisi numeerisilla arvoilla ( tuleenvoimakkuus/aallonkorkeus jne ) määritellä millaiseen keliin ko. paatilla voi mennä.
    Itse en moisia lukuja ole koskaan kaivannut, sillä esim. Porkkalan selän lähtöpäässä voi olla leppoisa keli, mutta hitaalla matkaveneellä liikuttaessa keli toista puolta lähestyttäessä saattaa muuttua aivan toisenlaiseksi. Tietenkin fiksu kippari kuuntelee säätiedotuksia, mutta ei se aina ole niin helppoa.
    Niinpä olen sitä mieltä, että teknisten faktojen sijasta on parempi mitata omilla, tai vielä paremmin vaimon, tuntemuksilla miltä keli tuntuu. Jos vaimon leuka alkaa väpättää, on parempi kääntyä takaisin ja etsiä suojainen ranta, oli keli mikä hyvänsä.
    Väkisin ei koskaan pidä lähteä veneellä liikkeelle.
    Paras opettaja on kokemus. Sen avulla oppii tuntemaan oman veneen käyttäytymisen.
    PS. Liika kuorma ja väärin sijoitettu kuorma ei lukuja kunnioita, joten kyllä avokeulaiseen veneeseen saa helposti vettä kevyessäkin kelissä.

    Kuten Klunken kertoi, on teknisten faktojen sijasa parempi mitata omilla tunteilla miltä keli tuntuu. Näin tietenkin veneellä ajettaessa, mutta venettä ostettaessa on hankala arvioida miltä vene tuntuu missäkin kelissä. Koeajolle pääsy on harvinaista ja joka veneestä ei hyvää testiä löydy alan lehdistä (testin aika ollut liian hyvä sää). Ensimmäisen veneen ostaminen on aina hieman arpapeliä, jos kokemusta on vähän.

    Klunken

    Käyttötarkoitus ratkaisi
    Ensimäisen veneen osto oli allekirjoittaneelle pitkä prosessi. Veneen hankinta alkoi tulla ajankohtaiseksi, kun perjantaisin täytyi ajaa tuhatta ja sataa 200km, jotta olisi työpäivän päätteeksi ehtinyt mökkisaarelle menevään yhteyslaivaan. Yhteysvene tuntui fiksulta ajatukselta.
    Merimatkaakin oli 6 mailia aika avonaista Saaristomerta, joten veneessä tulisi olla hytti pärkseiden ja sateen varalta. Sellaisia veneitä löytyi messuilta pilvin pimein. Venepaikan vuokra yhteyslaivan viereisessä venesatamassa yllätti suuruudellaan.Sen lisäksi vene täytyi saada talveksi suojaan. Sekin maksoi maltaita. Niinpä seuraavan vuoden venemessuilla katselimmekin aivan toisenlaista venettä. Pelkkä yhteysvene 200km etäisyydellä kotoa oli alkanut tuntua huonolta ratkaisulta, etenkin kun kotivesillä veneily oli tullut mukaan kuvaani. Näistä syistä etsimme retkivenettä, jossa voi yöpyä ja laittaa ruokaa.
    Sellainen löytyi ja sellaisella olemme veneilleet 20 vuotta. Hankinnan loppusuoralla liityin paikalliseen venekerhoon, joka ratkaisi venepaikkaongelmat sekä kesällä että talvella.
    Loppujen lopuksi veneen valintaan vaikutti kaksi seikkaa: A) Käyttötarkoitus ja B) Hinta.
    Nykyinen veneemme on 7,4 m pitkä retkivene. Siinä on makuutilat kahdelle, keittiö ja sisävessa. Kun takapressu suljetaan käytettävissä on 7,4m lämmitettyä venettä.
    Kokemuksesta voin sanoa, että vene kestäisi paljon kovempia kelejä kuin mihin uskallamme mennä.
    Kerran venekerhomme jäsen tuli 10m veneellään Tallinnasta. Vene kesti matkan hyvin, mutta kipparin hermot olivat riekalleina. Matkustajat eivät naamaansa näyttäneet.

    Kat C

    Mies hukkui onnettomuudessa, jossa Silver Eagle 630 Cabinista loppui polttoaine ja epäonnistuneen ankkuroinin jälkeen venen ajaitui kalliota vasten. Ankkuri oli mahdollisesti laskettu perästä, jolloin aallot löivät sisään.

    http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/Vesiliikenne2010/1290610637577

    Onnettomuusraportissa sanotaan CE-suunnittelukategoroista seuraavasti:

    ”Onnettomuusvenettä operoitiin olosuhteissa, jotka eivät ylittäneet CE-suunnittelukategoria C:ssä mainittuja raja-arvoja. Vene ei kuitenkaan selviytynyt vallitsevasta aallokosta sen jälkeen kun se oli pysähtynyt ja ankkuri oli mahdollisesti laskettu. Tapaus osoittaa, että direktiivin mukaiset aallonkorkeusrajat eivät kuvaa veneen todellista merikelpoisuutta. Vastaava johtopäätös tehtiin myös tutkinnassa D6/2010M.”

    Tapaus päätyi televisioon Jimin Pelastushelikopteri-jarjassa:
    http://www.jimtv.fi/ohjelmat/pelastushelikopteri/etusivu/video/pelastushelikopteri-kausi-1-jakso-25-1

    Kat C

    Aloin pohtia millaiset vaatimukset on veneelle, jonka suunnittelukategoria on C. Veneellä pitäisi pärjätä enintään 13,8 m/s tuulessa ja 2 metrin merkitsevässä aallonkorkeudessa.

    Löysin tällaisen ersimerkkikokoelman. http://portal.fma.fi/portal/pls/portal/!PORTAL.wwpob_page.show?_docname=1420684.PDF

    Esimerkiksi alle 6 metrin avoinaisen ja kellukkeilla varustetun moottoriveneen varalaidan on oltava 30cm (keulasta 35 cm). Jos vene on suunniteltu henkilömäärälle x, on x*75kg laitakuormalla varalaidan oltava hurjat 10 cm! Kelluvuusvaatimukset löytyy esimerkkinä linkista sivulta 7.

    Sipoossa

    ”Onnettomuusvenettä operoitiin olosuhteissa, jotka eivät ylittäneet CE-suunnittelukategoria C:ssä mainittuja raja-arvoja. Vene ei kuitenkaan selviytynyt vallitsevasta aallokosta sen jälkeen kun se oli pysähtynyt ja ankkuri oli mahdollisesti laskettu. Tapaus osoittaa, että direktiivin mukaiset aallonkorkeusrajat eivät kuvaa veneen todellista merikelpoisuutta. Vastaava johtopäätös tehtiin myös tutkinnassa D6/2010M.”

    Mikä tapaus tuo D6/2010M on? Tuota ei ole julkaistu netissä. Pari viikkoa onnettomuutta D7/2010M aikaisemminhan Sipoossa upposi Yamarin 650. Tämän tapauksen syitä pohditiin viime kesänä ja ainakin Iltasanomissa uutisoitiin, että onnettomuustutkintakeskus selvittäisi tapausta. Mahtaako tuo D6 olla velvitys Yamarin 650 uppoamisesta? Jos on, niin olisi mielenkiintoista nähdä tuo raportti.

    ”Helsingin lentue taistelee aikaa vastaan evakuoidessaan viisihenkistä perhettä uppoavasta veneestä.”
    http://www.jimtv.fi/ohjelmat/pelastushelikopteri/etusivu/video/pelastushelikopteri-kausi-1-jakso-14-1
    Yamarinin uppoaminen alkaa kohdasta 2:35 ja jatkuu 8:40.

    Jones
    tutkittu

    Tutkintaraportti D6/2010M on julkaistu viime kuussa.
    http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/Vesiliikenne2010/1302672984992

    Yamarin 650 -venettä kuvaillaan seuraavasti:

    ”Onnettumuuden tekninen syy oli vallinneeseen allokkoon nähden veneen riittämätön merikelposuus (vaikka vene täytti suuremmankin aallokon sallivan suunnitteluluokan vaatimuksen), alamittainen avotilan tyhjennysputkisto ja veneen rintalaipion epätiivis rakenne.”

    ”CE-suunnitteluluokan C vene on tarkoitettu toimivan turvallisesti aallokossa, jonka merkitsevä aallonkorkeus on einintään kaksi metriä. Onnettomuushetkellä merkitsevä aallonkorkeus oli puoli metriä. Vene ei kuitenkaan selviytynyt tästä aallokosta sen jälkeen, kun vahtia oli hiljennetty alle liukukynnyksen.”

    reikiä…

    Taitaa melkein kaikissa veneissä tyhjennysputkiston koko olla se sama, joka perusliittimistä ja letkuista muodostuu.

    Aika iso tuo 150 cm^2 aukko tuossa Yamarin 650:ssä. Useissa veneissä selvästi matalimmalla oleva aukko on ohjauskaapelin läpivienti (esim. Yamarin 44), mutta tuo aukko on onneksi melko pieni ja on hyvin näkyvissä.

    Pienillä aukoilla ei liene suurta merkitystä? Esimerkiksi tässä kuvassa http://i.imgur.com/RUYp4.jpg boksiin menevä kaapelin läpivienti on tiivistetty, mutta itse boksista vedet valuvat veneen sisään.

You must be logged in to reply to this topic.

X