Rajoitusaluetta riittää vielä, mutta se ei haittaa. Tristan 820 pitää suuntansa uppoamavauhdissa erittäin hyvin liukuveneeksi. Leveällä kuskinpukilla mahtuu kääntymään niin, että keskustelu sujuu salongin U-sohvalla istuvien kanssa, ja suurten ikkunoiden sekä perään avautuvan lasiseinän ansiosta ympäristöä on helppo pitää silmällä.
Merenselän auetessa nostamme vene liukuun. Kynnys on loiva, mutta pitkä: puoliliuku venyy gps-lukeman perusteella 8–15 solmun nopeuteen. Sen jälkeenkin keula jää vähän koholle ja peräaalto korkeahkoksi.
Kulussa on kokoaan isomman veneen tuntua. Suuri massa tuntuu liikkeissä rauhallisuutena, hitautenakin. Loivat kaarteet vene ottaa eleettömästi, jyrkemmissä se opettaa kuljettajalleen malttia. Vesilinja ei ole kovin leveä ja kun perän kantavuuden rajat tulevat vastaan, kallistus kasvaa äkkitilanteessa nopeasti. Kruisaillaan, ei kaahailla, opettaa Tristan ohjaajaa.
Testipäivänä ei ole tarjolla muuta aaltoa, kuin itse tekemämme. Ne halkeavat kumeasti humahtaen kolmen tonnin veneen alle. Rakenteet tai kalusteet eivät helise, mutta varsinaisista aallokko-ominaisuuksista ei toki vielä voi päätellä mitään.
Ajossa Tristan 820 sekä tuntuu että näyttää massiiviselta, sillä perä ei kanna sitä aivan ihanteelliseen asentoon, vaan jättää keulan liian ylös.
Tristan 820 on nimenomaan matkavene. Marssivauhdiksi mukavan tuntuinen löytyy hieman 20 kn alapuolelta. Omistajan kokemuksen mukaan siellä vene kulkee myös taloudellisimmin alkuperäisellä 200 hv Volvo Pentallaan: 3000–3800 rpm vie 15–20 l/h ja tavallinen 3300 rpm antaa vauhtia noin 18 kn. Huippunopeus nousee jo tällä teholla reilusti yli 25 solmun. Koska vene ei siitä enää nauti, järkevämpää on optimoida kulutusta ja pitää toimintasäde reiluna 300 litran polttoainetankilla.
Hyvän uimatason ansiosta laituriin voi mennä yhtä helposti miten päin haluaa.
Suuri karttataso on vanhan ajan iloja. Plotteri paikkaa sitä, että mittareiden takia paperikartta jää turhan kauas käyttäjästään.
Salainen suosikki
Tristaniin liittyy eräs lehtemme erikoisimmista episodeista. Kun sen isosisko 1070 esiteltiin (Vene 3/1988), kyse oli Veistämö Korhosen ensimmäisestä liukuvarunkoisesta venemallista. Testissä sitä arvosteltiin muutamasta niin oleellisesta puutteesta, että pohdittiin, olisiko uppoumaveneillä maineensa luoneen veistämön ollut viisasta hankkia ulkopuolista apua täysin toisenlaiseen venetyyppiin siirtyessään.
Veistämö pahoitti tästä mielensä niin, ettei vuosikausiin antanut mallejaan testeihimme. Tuskin tilanteesta hyötyi kukaan. Veneet korjaantuivat ja tuli uusia malleja, mutta niiden paremmista ominaisuuksista ei lehtemme päässyt kertomaan. Esimerkiksi 820:tä emme ole koskaan esitelleet, vaikka se on tiettävästi veistämön kaikkein eniten valmistettu malli.
Eikä suosio sinänsä ihme ole. Tristan ei ole koskaan ollut huokea vene, mutta se on tarjonnut rahalle juuri sellaista vastinetta, jota perinteisesti on meikäläisessä matkamoottoriveneilyssä arvostettu.
Vene on varsin hyvin käsiteltävissä kaksin. Kannet ovat selkeät, kaiteet jopa erinomaiset, kiinnitystarvikkeiden boksit oikeissa kohdissa. Keulapotkuri torjuu ison tuulipinnan vaikutusta laituriin ajossa ja kulmat on helppo arvioida kattoluukusta tarkkailemalla.
Pariskunta asuu lähes ylellisesti keulakajuutassa, jonka parivuode on laidan suuntainen: helppo nousta ja vaivaton sijata. Vieraille on kookas, joskin matala parivuode ohjaamon alle työntyvässä minikajuutassa. Sielläkin mahtuu silti hyvin pukeutumaan ovea avaamatta. Myös WC on riittävän kokoinen asiointiin, vaikkei suihkutilaa olekaan.
Keulan viistoon vuoteeseen on helppo kömpiä ja kaappeja on mukavasti.
Vaikka wc:ssä on käsisuihku, kylpyhuone se ei ole.
Kuskin viereen mahtuu mukavasti apulainen. Karttapöytä on suuri, eikä paperikartan jääminen aika kauas kuljettajasta enää plotteriaikana ole suuri miinus. Pystyratti tosin jää kiusallisen matalalle seisten ajaessa.
Ohjaamo on miellyttävä näkymien ja istumisen väljyyden ansiosta, mutta pysty ratti on ergonominen lapsus.
Asuintilat syvällä keulassa ovat nykyveneisiin verrattuna hämäriä, mutta salonki-pentteri-ohjaamo -yhdistelmään tulvii luonnonvaloa. Sen takaavat ikkunanauhan lisäksi lasiseinä takana sekä kirkas, täysleveä kattoluukku. Pentteri on paapuurin laidalla ja näyttää ensisilmäyksellä pieneltä, mutta ohjauspenkin kippaaminen antaa roimasti lisätilaa. Niin paljon, ettei yläkaappien puute juuri harmita.
Pentterin varustus on asiallinen ja kipparin penkin alta saa lisää työtasoa.
Sohvalta näkee kaikista kohdista ulos niin, että meritauti tuskin pääsee yllättämään. Pöytä on kapeahko, mutta niin pitkä, että kattaus 4–6 hengelle onnistuu.
Salonki on suuri ja ja sohvan kaikilta paikoilta näkee hyvin maisemaan.
Kun katettua tilaa on paljon, perän avotila jää melko pieneksi. Perän poikittainen penkki riittää loikoiluun ja kajuutan vastaiselle seinälle saa pari irtotuolia, mutta drinkkipöydän sijoitus niiden väliin vaatii jo vähän hyvää tahtoa. Korkeiden laitojen ja kuomun ansiosta paikka on silti viihtyisän suojainen niin luonnon- kuin palvelusatamissa.
Perin kunnollinen
Tristan 820:n oikeaksi omistajajoukoksi on helppo kuvitella perin juurin kunnollisia, itsestään numeroa tekemättömiä, selkeästä rauhallisuudesta pitäviä perheitä. Vene on tasapainoinen yhdistelmä koko joukolle kohtuullisesti toteutettuja, pitkän veneilyloman onnistumisen takaamia tekijöitä.
Tiloja on veneen kokoon nähden paljon, mutta ei niin paljon, että ne kävisivät ahtaiksi. Kulkureitit ovat toimivia, vaikka eivät ihan suoralinjaisia. Laatutaso, viimeistely ja pintamateriaalit ovat kunnollisia (tästä pisteet myös omistajien huolenpidolle) olematta loistokkaita.
Ja mikä kaikkein tärkeintä, Tristanin ajo-ominaisuudet takaavat siirtymien turvallisuuden ja mukavuuden kohtuuoloissa, kohtuukuluilla, rannikon kaikilla reiteillä. Sen voi myös luottaa tuovan turvallisesti pois sieltä, missä ympäristö käy turhan rankaksi.
Se on totta, että niin ulkoa kuin sisältä Tristan 820:n ilmettä voi luonnehtia hieman vanhahtavaksi, mutta niinpä mallilla onkin ikää jo yli 30 vuotta. Ja joskus vanhassa vain on vara parempi.
Ominaisuuspuntari
Venettä verrataan yleisesti ottaen samantyyppisiin ja -kokoisiin. Arviot kohdistuvat ensisijaisesti venetyyppiin, ei yksilöön, mutta mahdollisten lisävarusteiden ja muutosten vaikutuksia on huomioitu.
Ajettavuus ”Päätyönsä eli matkanteon hoitaa vankasti, mutta äkkitilanteiden hallinta edellyttää voimakkaan kallistelun tietämistä ennalta.”
Asuttavuus ”Kerrassaan viehättävä pääkajuutta ja yksityisyys hyvä kaikkien tilojen välillä.”
Käsiteltävyys satamissa ”Korkeana arka sivutuulelle, mutta erinomaiset kannet pelastavat paljon.”
Merikelpoisuus ”Koko ja jykevyys auttavat pitkälle. Isossa aallokossa eri suuntiin ajo askarruttaa rungon kapeuden takia.”
Suorituskyky ”Täysin riittävä matkailuun eikä edes houkuta koviin vauhteihin.”
Laatuvaikutelma ”Kunnollisuus ja tasaisuus jäävät mieleen, vaikka kuinka huomioi tämän yksilön olleen ilmeisen hyvässä hoivassa.”
