Vene-lehti esitteli 50 vuotta sitten ilmestyneen ensimmäisen numeron artikkelissaan ”Coronet – opiksi ja oivallukseksi” maailmanmaineeseen nousseen tanskalaisveistämön upean uutuusveneen Coronet Oceanfarerin. Jutussa mainitaan, että Coronet-veneiden menestyksen takeina ovat huolellinen suunnittelu, työn viimeistely, käyttömukavuus, korkealuokkaiset kulkuominaisuudet sekä vankkuus ja kestävyys.
Mitäpä siihen on lisäämistä. Näihin arvioihin on helppo yhtyä myös jo puoli vuosisataa palvelleen Coronet 24 De Luxen kohdalla. Se on kunnostettu käyttöveneeksi, jolla lienee edessään vielä paljon vuosia.
Tanskalainen maailmanvalloitus
1950-luvun puolivälissä perustetun Coronetin veistämö ja tuotanto kasvoivat voimakkaasti 1960-luvun alussa perustetun maailmanlaajuisen jälleenmyyntiverkoston myötä. Mottona oli, että ilman Coronetia ei löytynyt yhtään satamaa Grönlannista Brasiliaan. Tuotanto oli suurimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin Botvedin veistämöiltä valmistui yli 1 000 venettä vuodessa, ja niitä vietiin yli 100 maahan.
Kesken parhaan nousukiidon tapahtunut öljykriisi vuonna 1973 sekä dollarin arvon aleneminen rokottivat Botvedin veistämöä ja etenkin sen USA:n myyntiä niin pahasti, että myyntikonttori oli suljettava. Pian veistämö ajautui selvitystilaan.
Konkurssijärjestelyissä Coronetin tavaramerkki myytiin tanskalaiselle B&W-veistämölle 1977. Kolme vuotta myöhemmin tuotanto siirtyi Coronet Boats -yhtiölle.
Omistajanvaihdoksia venemerkin ympärillä jatkui vielä aina 2000-luvulle saakka, ja tuotanto oli välillä keskeytyksissäkin. Coronet tuli jälleen markkinoille vuonna 2006, jolloin veneitä ryhtyi uudistetulla mallistolla (24–35 jalkaa) valmistamaan Coronet Yachts Denmark.
Tanskalaisklassikkoja on vielä runsaasti käytettyjen markkinoilla ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Niitä hankitaan entisöitäviksi ja kunnostettaviksi käyttöveneiksi. Hintahaitari on luonnollisesti suuri riippuen kunnostuksen ja entisöinnin laadusta ja asteesta.
Jo kulttibrändin maineeseen kohonneen Coronetin omistajilla on erittäin aktiivisesti toimiva verkosto Coronet Yacht Club, jossa on kaikkiaan 1 100 jäsentä eri maista, myös Suomesta. Klubi järjestää vuosittaisia jäsentapaamisia ja sen kautta on mahdollista löytää tietoa ja myös varaosia entisöintiprojekteihin.
Ensimmäinen kokonaan lasikuidusta
Coronet-malliston suosituimmaksi venemalliksi ja todella kulttiveneeksi Euroopassa nousi 21 Daycruiser. Suuremmista veneistä eniten myytiin maailmalla 32-jalkaista yläohjaamollista Oceanfarer-mallia.
Useimpia malliversioita valmistettiin 24-jalkaiselle rungolle. Ensimmäinen oli Coronet 24 De Luxe, joka oli myös veistämön ensimmäinen kokonaan lasikuidusta valmistettu venemalli. Mallia tehtiin vuosina 1964–1972. Tuotannon alkuvuosina malli tunnettiin Saksassa myös nimellä V-24 Cruiser. Vuodesta 1968 lähtien venettä myyntiin tyyppimerkinnällä 24 Cabin Cruiser.
Samalle 24-jalkaiselle rungolle valmistettiin myös mallit 24 Flybridge, Weekender ja viimeisimpänä suosituin Midi.
Tanskalaisen Hans Bruun Bertelsenin suunnittelemat tilat ovat harvinaisen hyvin toimivat ja vastaavat vielä tämänkin päivän vaatimustasoa. Coronet 24 De Luxessa on lyhyen keulakannen jatkeena puoliväliin venettä ulottuva korkeahko, mutta virtaviivainen kajuutta.
Asumistiloissa keulassa on tilava monikäyttöinen V-sohva, toisella laidalla pieni pentteri ja sitä vastapäätä ikkunallinen wc-komero. Käynti hyttiin on lukittavan oven kautta. Kajuutassa on nukkumatilat 2–3 hengelle. Lisäksi yhtä lisäpunkkaa varten alkuperäisessä veneessä on ollut myös pentterin yläpuolella koukut, joihin on saanut viriteltyä ns. myrskypunkan.
Ohjaamo on isossa avotilassa hyvin tuulensuojassa, kajuutan katolla olevan ja sivulle ulottuvan tuulilasin takana. Ohjaajan ja apukuskin penkit on nostettu niin korkealle, että näkyvyys keulaan istualtaankin ajaessa on esteetön. Kuskin eteen tuulilasille jää hyvä tila kartoille.
Alkuperäisessä layoutissa kuskin ja apukuskin penkit ovat taitettavissa ylös laidoille, jolloin ne eivät satamissa ollessa häiritse liikkumista avotilassa. Jossakin vaiheessa vuosien varrella ylöstaitettavista istuimista on luovuttu ja istuimiin on jätetty vain pitkittäissäätö. Vapaata lattiatilaa avotilassa on siitä huolimatta niin paljon, että sinne voi tarvittaessa levittää vaikka varavuoteen. Avotilan perällä konekopan päällä on veneen levyinen istumasohva.
Pentterin lisätiloja on myös avotilassa. Apukuskin istuimen taakse on sijoitettu pitkä työpöytätaso, jonka alla on säilytyskaappitilaa ja jääkaappi.
Kokeilemaamme veneeseen on kunnostuksen yhteydessä uusittu kaikki sähköt. Sähköpistokkeita on asennettu eri puolille venettä maasähköliitännän perään. Valaistuksessa on käytetty virtaa säästävää LED-tekniikkaa. Lämmittimenä on Wallas 1800.
Kätevän kaksiosaisen kuomun avulla avotilaan saa satamissa ollessa mainiot oleskelutilat sään mukaan. Ajossa ohjaamon suojana voidaan käyttää kuomun etuosana toimivaa bimini-katetta.
Suunnittelun mainioimpia oivalluksia veneessä ovat kesähelteillä veneen oleskelutilojen tuuletusta parantavat ikkunaratkaisut, joissa ylälaidasta saranoidut kajuutan etuikkunat ja myös tuulilasi voidaan säätää ja lukita alalaidasta raolleen tarpeen mukaan. Kajuutan etuikkunoiden ja tuulilasin ikkunoiden ollessa avoinna, ilma kiertää hyvin kajuutan lisäksi myös katetussa avotilassa. Kajuutassa pentterin vieressä on lisäksi avattava liukuikkuna.
Paljon hiomista sisällä ja ulkona
Sisällä turkkilevyissä, välilaipioissa, kalusteissa sekä avotilassa on käytetty paljon näyttävää puuta. Veneen omistajan mukaan paljon työtunteja kului juuri puuosien hiomiseen ja lakkaamiseen. Lopputulos on hieno.
Myös rungon ulkopuolella olevat puuosat kuten kaiteet ja kylkilistat on irrotettu, kitattu, huolella hiottu puulle ja lakattu.
Myös runko, pohja nousulistoineen ja kajuutan katto on kunnostettu. Ympärikäveltävät kannet on maalattu alkuperäisen vihreänsävyiseksi ja karhennukset tehty alkuperäisen kuvion mukaisesti.
Coronetin veistämöllä oli 1960-luvulta asti tiiviit yhteydet ja sopimukset moottoritoimittajan Volvon kanssa. Siksi suurin osa veneistä varustettiin Volvon sisäperäkoneilla ja vetolaitteilla. Suurin osa 24-jalkaisista veneistä varustettiin kahdella Volvo Pentan 120- tai myöhemmin 130-hevosvoimaisilla sisäperäkoneilla.
Tämän veneen toi Suomeen vuonna 1966 säveltäjä-laulaja Lasse Mårtenson, joka asennutti veneeseen vasta Suomessa kaksi Renaultin alumiinirunkoista konetta. Nykyiselle omistajalle tullessaan veneessä oli yksi GM:n marinoima 128-hevosvoimainen diesel, joka ei omistajan mukaan ollut syvärunkoiselle veneelle oikea moottorivaihtoehto. Kunnostuksen yhteydessä koko konetila uudistettiin ja voimanlähteeksi vaihdettiin 260-hevosvoimainen MerCruiserin V8 5.0 MPI Alpha One -perävetolaitteella.
Vankka ajettava
Käyttöveneen parhaita puolia lienee melko jyrkkä v-pohjainen runko, jonka ovat suunnitelleet maineikkaat amerikkalaiset Waltman Walters ja Jim Wynne. Kaksikko oli uranuurtaja avomerikilpailuissa käytettyjen syvien V-runkojen suunnittelussa.
Reilut kaksi tonnia painava vene kulkee nykyisellä koneella parhaimmillaan 36 solmun huippunopeutta. Omistajan mukaan matkanopeutena käytetään yleensä 24–30 solmua. Painava vene nousee liukuun koneella eleettömästi ilman sen kummempaa liukukynnystä. Runko- tai moottoritrimmejä ei tarvitse käyttää. Polttoaineen kulutus on matkanopeudella tankin täydestä-täyteen mittattuna 1,3 litraa/mpk.
Omistajan mukaan vene on myös kovassa kelissä hyvä ajettava. Meno on äänetöntä, eikä runko elä kovassakaan aallokossa. Menoa kovalla tuulella voidaan parantaa Bennettin sähköhydraulisilla trimmeillä, jotka kunnostuksen yhteydessä asennettiin alkuperäisten manuaalisesti säädettävien trimmien tilalle.
Ajo-ominaisuuksissa miinuspuolena voidaan mainita ohjattavuus ja tuuliherkkyys uppoumanopeuksilla ja rantautuessa. Omistaja sanookin, että keulapotkurin asentaminen on joskus kovemmalla tuulella yksin rantautuessa käynyt mielessä.
Coronet 24 De Luxe on julkaistu Vene-lehdessä 11/2016 Kuukauden käytetty -juttusarjassa.
