Tilaa
Testit

Testi: Purjehduskäsineet – Hanskat köysissä

Purjehduskäsineen tärkein ominaisuus on hyvä istuvuus. Sitten kannattaa miettiä pitoa, paljaita sormenpäitä sekä käsien suojaamista hankaukselta ja kylmältä.

10.12.2016

KirjoittajaArja Kangasniemi

KuvaajaJarmo Wright

  • CREWSAVER Phase 2
  • GILL Championship
  • GILL Women’s Championship
  • GILL Deckhand
  • HARKEN Reflex Performance
  • HELLY HANSEN Sailing
  • HENRI LLOYD Max Grip
  • HENRI LLOYD Deck Grip
  • MAGIC MARINE Ultimate
  • MAGIC MARINE Frixion
  • MUSTO Pro-sailing
  • ZHIK Glove 205

Purjehdushansikkaita roikkuu veneliikkeen telineessä pari parin jälkeen. Ulospäin on vaikea tietää, mitkä niistä ovat parhaita käytössä. Hinta ei aina kerro kaikkea, joskin tämän testin mukaan hinta ja laatu kulkevat aika lailla käsi kädessä.

Purjehdushansikkaissa on paljon plussapuolia verrattuna muihin hanskoihin: Materiaalit on valittu niin, että hanskoissa on pitoa. Ne pitävät useimmiten sekä kuivissa että kosteissa olosuhteissa.

Purjehdushanskoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota muotoiluun, ja niissä on vahvikkeita kulutukselle altistuvissa kohdissa. Kämmenselässä ja kämmenessä on usein käytetty eri materiaaleja, joten kämmenselkä joustaa ja hengittää, mutta kämmen pitää, kuluu hitaammin sekä suojaa hankauksilta ja rakoilta. Ranteessa on tarranauha, jotta hansikkas pysyy hyvin kädessä sekä suojaa tuulessa ja sateessa.

Hansikkaille tehtiin Työterveyslaitoksella testi mekaanisilta vaaroilta suojaavien käsineiden standardin mukaisella menetelmällä.

Testi tehtiin vain hankauskeston osalta.

Purjehduskäsineitä ilmastoitiin ennen testausta vuorokauden ajan +18–22 asteen lämpötilassa ja 60–70 prosentin suhteellisessa kosteudessa. Testi myös tehtiin näissä olosuhteissa.

Hankaustestiä varten jokaisen käsineparin kämmenestä otettiin halkaisijaltaan 38 millimetrin näyte.

Hankauksen kesto määriteltiin luokkien 1 (100), 2 (500), 3 (2 000), 4 (8 000 kierrosta) mukaan.

Mitä suurempi luku, sen parempi kestävyys.

Testaus tehtiin sekä kämmenpuolen vahvikkeelle että sen alla olevalle kerrokselle. Molemmat kerrokset testattiin erikseen, kun niitä ei ollut kiinnitetty toisiinsa tai kerrokset pystyi irrottamaan toisistaan materiaalia vahingoittamatta.

Testissä hangattiin ympyrän muotoista näytettä yhdeksän kilopascalin painon alla lasihiomapaperia vasten. Testin tulos perustui niiden hankausjaksojen lukumäärään, joka tarvittiin, että hankaus meni testattavan käsineen läpi.

Lue testi Vene-lehdestä 1/2017.

Lue myös nämä

X