Itämeren alueen PRESTO-yhteisprojekti tähtää 500 tonnin vuotuiseen vähennykseen vesistöjä rehevöittävässä fosforikuormassa neljässä Valko-Venäjän kaupungissa.
PRESTO-projektin puitteissa Baranovitsin, Grodnon, Molodetsnon ja Vitebskin kaupunkien jätevedenpuhdistamot investoivat kukin 500 000 euroa tehostettuun ravinteiden poistoon.
HELCOM-tasoisen fosforinpoiston myötä voidaan päästä jopa 500 fosforitonnin vuosivähennykseen vuoteen 2014 mennessä. Tämä vastaa miltei kolmasosaa koko Valko-Venäjän fosforinvähennyspotentiaalista.
Union of the Baltic Cities (UBC) on kokonaisvastuussa projektin koordinoinnista. John Nurmisen Säätiö vastaa projektin investointiosasta.
Konkreettisten laiteinvestointien lisäksi projektin tärkeänä tavoitteena on valkovenäläisten jätevesiammattilaisten koulutus ja ravinteiden poistoon liittyvän tietotaidon lisääminen.
Koulutusosiota johtaa Berliinin teknillinen yliopisto. Mukana koulutusosiossa ovat investointeja tekevien vesilaitosten lisäksi Brestin, Lidan, Polotskin ja Slonimin vesilaitokset sekä valkovenäläisiä teknillisiä korkeakouluja ja suunnittelulaitoksia.
Latvian Daugavpilsin ja Liettuan Kaunasin vesilaitokset ovat mukana projektissa jakamassa omia kokemuksiaan jätevedenpuhdistamoiden nykyaikaistamisesta.
– Tämä on meille sekä yhteistyökumppaneillemme ensimmäinen tämän mittaluokan projekti Valko-Venäjällä. Hyödynnämme projektissa Luoteis-Venäjältä ja erityisesti Pietarista saamiamme oppeja. Meillä on PURE-projektin myötä jo kokemusta hyvästä yhteistyöstä UBC:n kanssa. PRESTO-projekti osoittaa, että julkisen ja yksityisen sektorin toimijat voivat toimia yhteisen päämäärän hyväksi omaa asiantuntemustaan hyödyntäen. Päämäärä on konkreettinen ja lopputuloksena on merkittävä parannus ympäristön tilassa, John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen sanoo.
EU:n Itämeriohjelma hyväksyi PRESTO-projektin kesäkuussa 2011. Projektin kokonaisbudjetti on 4,55 miljoonaa euroa, josta jätevedenpuhdistamoilla ravinteiden poistoon käytettävät suorat investoinnit ovat 2 miljoonaa euroa.
EU rahoittaa suurimman osan projektista. Lisäksi Suomen ympäristöministeriö tukee suomalaisia yhteistyökumppaneita yhteensä 185 000 eurolla, mikä kattaa suurimman osan näiden omista kustannuksista.
