Tilaa
Jutut

Jääpeite muodostuu tänä vuonna varhain

Perämeren pohjukassa tehtiin ensimmäiset jäähavainnot jo kuun vaihteessa, ja osa Pohjois-Suomen järvistäkin on jo saanut jääkannen. Jatkokin näyttää jääpeitteen muodostumisen kannalta suotuisan kylmältä ja kuivalta.

11.11.2019

KirjoittajaMarkus Mäntykannas

Kolea lokakuu ja sitä seurannut kylmä marraskuun alku ovat käynnistäneet jääpeitekauden Suomen merialueilla. Perämeren pohjukassa tehtiin ensimmäiset jäähavainnot jo kuun vaihteessa, ja osa Pohjois-Suomen järvistäkin on jo saanut jääkannen. Jatkokin näyttää jääpeitteen muodostumisen kannalta suotuisan kylmältä ja kuivalta.

Jääkausi kestää enimmillään puolisen vuotta

Jääpeitekausi alkaa Suomen merialueilla tyypillisesti tähän aikaan vuodesta Perämeren rannikkoalueella, ja kaiken kaikkiaan jääkansi voi siellä viipyä yli puolen vuoden ajan. Lyhimmillään jääkausi on Hangon ympäristössä, missä jäätä on vain kuukauden verran vuodessa – jos sitäkään. Normaalina talvena valtaosa Suomenlahdestakin jäätyy, mutta osa Selkämerestä pysyy jäättömänä ja samoin pohjoinen Itämeri. Jääpeitteen syntymiseen vaikuttavat lämpöolot, tuulisuus, virtaukset ja veden suolaisuus.

Marraskuun alku on kylmä, jääpeite lisääntyy

Marraskuun alku näyttää huomattavasti tavanomaista kylmemmältä, poikkeama kylmempään suuntaan on jopa 5-10 astetta. Pohjoisessa Suomessa kuluvan viikon pakkaslukemat vastaavat tyypillisiä keskitalven lämpötiloja. Kuivassa ja heikkotuulisessa pakkassäässä jääpeite vahvistuu tehokkaasti, jos sen päällä ei ole lunta. Lumi toimii hyvänä eristeenä, eikä päästä kylmää ilmaa läpi. Kuluvalla viikolla onkin odotettavissa jääpeitteen vahvistumista erityisesti Perämeren alueella ja sisävesillä.

Viisisenttinen jääpeite kantaa ihmisen

Nyrkkisääntönä on se, että viisi senttiä paksu teräsjää kantaa aikuisen ihmisen. 20-senttinen jääkansi kantaa jo henkilöauton. Vaarapaikkoja ovat virtauskohdat, sillat, syvänteet ja jään halkeamat, joiden läheisyydessä oleskelua kannattaa välttää. Vesistöjen jään paksuutta seuraa Ympäristökeskus ja havaintopisteitä on 47 ympäri Suomen. Jään paksuutta ja meriveden lämpötilaa voidaan seurata myös satelliittihavainnoilla.

Lue myös nämä

X