Jutut

Höyrylaivaliikenne Tallinnasta Helsinkiin sai alkunsa aateliston päähänpistosta

Säännöllinen matkustajaliikenne höyrylaivoilla Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi jo vuonna 1837. Tuore historiikki luo tarkan katsauksen höyrylaivaliikenteen historiaan, kalustoon ja kehitykseen.

09.03.2018

TekstiJukka Hiiro

”Tärkein asia suomalaisten ja virolaisten välisessä kanssakäymisessä on säännöllinen laivaliikenne Suomenlahden yli”. Näin alkaa Peter Raudseppin toimittaman Höyrylaivalla Tallinnaan -kirjan esipuhe. Toteamus pitää harvinaisen hyvin kutinsa yhä tänään, mistä osaltaan kertoo muun muassa eri laivayhtiöiden runsas ja päivittäinen matkustajaliikenne.

Höyrylaivalla matkustajaliikenne Suomenlahden poikki alkoi Raudseppin mukaan vuonna 1837. Alkunsa se sai Baltian aatelisten päähänpistosta vuonna 1836.

Alkuperäinen suunnitelma oli matkustaa Tallinnasta Tukholmaan, mutta he päättivätkin lähteä tutustumismatkalle Helsinkiin.  Tuolle ensimmäiselle matkalle osallistui matkustajina kaikkiaan 60 Baltian aatelista.

Historiikin mukaan matkustajat astuivat maihin Kauppatorilla, tutustuivat muun muassa Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin Helsingin uusiin rakennuksiin ja yöpyivät Seurahuoneella. Uusia rakennuksia tuolloin olivat muun muassa vain muutamaa vuotta aiemmin Senaatintorin laidalle valmistuneet Helsingin yliopiston rakennukset, sekä esimerkiksi yhä rakenteilla ollut Tuomiokirkko.

Vähitellen höyrylaivojen roolista maiden yhdistämisessä tuli niin merkittävä, että jo 1800-luvun lopulla puheisiin oli ilmaantunut käsite ”Suomenlahden silta”, kun puhuttiin matkustajalaivaliikenteestä.

1970- ja 1980-luvulla moottorialukset korvasivat vähitellen höyrylaivat, ja viimeinen höyrylaivalla tehty matkustajaristeily Hangosta Tallinnaan tehtiin Raudseppin mukaan vuonna 1981.

Höyrylaivalla Tallinnaan teoksen on julkaissut Raud-Publishing.

Höyrylaiva lähdössä Helsingin satamasta vuonna 1957. © Helsingin kaupunginmuseo / Grünberg Constantin

 

Lue myös nämä