Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Helsingissä jonotetaan venepaikkoja

Laitureita Helsingissä riittää tulevaisuudessakin enemmän kuin talvisäilytyspaikkoja, arvioi venepaikkatiimin esihenkilö Eerikki Pihlajamaa.

01.04.2022

Kirjoittajapasi nuutinen

HYVÄ UUTINEN on, että aivan uusia venesatamia on tulossa seuraavien viiden vuoden kuluessa useita, Kalasataman Nihtiin, Verkkosaareen ja Kruunuvuorenrantaan ainakin.

”Mutta siitä ei ole vielä päätöksiä tehty, kuinka suuri osa venepaikoista tulee kaupungin suoraan vuokrattaviksi ja kuinka suuri osa menee seuroille”, sanoo Eerikki Pihlajamaa.

Hän aloitti viime syksynä tiimiesihenkilönä Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapaikkojen varausyksikössä, johon venepaikkalistojen ylläpito siirtyi Helsingin organisaatiouudistuksessa. Satamien fyysinen ylläpito sen sijaan säilyi liikuntaviraston merellisissä palveluissa. Työnjako selittää, miksi ilman varsinaista veneilytaustaa olevalla Pihlajamaalla riitti siviilirohkeutta tehtävään hakemiseen.

”Ja etenkin työnantajilla siihen palkkaamiseen”, Pihlajamaa nauraa.

”Minun osaamiseni liittyy enemmän varausjärjestelmiin ja niissä laiturit eivät oikeastaan kovin paljon eroa muista liikuntapaikoista.”

Vanhakin järjestelmä toki on ollut selkeä. Venepaikan haltijat saavat seuraavan kauden maksukuitin joulukuussa, eräpäivä on tammikuussa ja maksamattomat paikat siirtyvät avoimiksi. Ensin käsitellään jonotusjärjestyksessä vanhimmat paikanvaihtotoiveet, sitten uudet hakemukset. Kauden alkuun eli toukokuuhun mennessä pitäisi olla valmista.

Viiveitä on tuonut esimerkiksi se, että jonotusaikana osa on saanut paikkoja muualta tai hakijoiden veneet ja olosuhteet ovat muuttuneet.

”Tätä taklaamme niin, että uudessa järjestelmässä jonottaja voi itse päivittää hakemustaan”, Pihlajamaa kertoo.

Eerikki Pihlajamaa

Silti jonoista tuskin päästään eroon. Perussyy on silkkaa matematiikkaa. Helsingillä on noin 4000 venepaikkaa. Niistä keskimäärin kuutisen sataa vapautuu vuosittain uusille veneilijöille, eikä se riitä.

”Tällä hetkellä paikkoja on jaossa noin 700”, Pihlajamaa selaa tietokoneeltaan.

”Käsittelemättömiä hakemuksia on 2500.”

Pisimmät jonot on eteläisen ja läntisen kantakaupungin satamien leveisiin paikkoihin. Veneiden keskikoko on kasvanut laitureita nopeammin ja tiheimmin asutuilla alueilla hakijoita on eniten.

Jäljelle jää lievää kärsivällisyyttä vaativa keino.

”Itäisten kaupunginosien suurissa satamissa, kuten Puotilassa ja Vuosaaressa, on selvästi suurempi vaihtuvuus”, Eerikki Pihlajamaa vinkkaa.

Niistä saa nopeimmin uuden paikan. Sitä seuraavaa odottaessa paikanvaihtajan toiveet menevät etusijalle uudessakin järjestelmässä.

Lue myös nämä

X