Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

H-vene Foxy Lady – Tyylikäs kuin punakettu

Porto Cervo, Cannes tai Monaco tuntuisivat sopivilta osoitteilta kotisatamaksi Foxy Ladylle. Airistolla se kuitenkin purjehtii, päiväveneeksi uudistettu entinen H-vene.

04.10.2020

Kirjoittajaja kuvat pasi nuutinen

Liekin syttymiseen tarvitaan muutama kipinä. Tässä tapauksessa ensin veistäjä, jolla on kirkas idea. Sitten asiakas, joka ei liikaa tingi sen toteuttamisessa. Kun Lasse Ristikankare sai puhuttua tyttärensä miehineen purjeveneen hankkimiseen, puuttui enää taulaksi sopiva aihio.

Sellainen löytyi helposti. Ristikankareen idea oli pienehkön, hyvin purjehtivaksi tunnetun lasikuituisen köliveneen muuntaminen viimeisen päälle tyylikkääksi päiväpurreksi. Sekä ominaisuuksiltaan että saatavuudeltaan erittäin sopiva on tietenkin H-vene.

Hans Groopin mestariteos on syntymästään asti 1960-luvun lopulta ollut yksi Suomen suosituimmista pursista. Sitä on kiitetty niin purjehdusominaisuuksiensa kuin klassisen kauniiden linjojensa puolesta. Lisäksi niitä on vaikka kuinka paljon saatavilla, joka puolella maata, ja hyvinkin edullisesti, jos kunnolle ei ole suuria vaatimuksia. Eikä näin suuren muutostyön edellä ole, kunhan itse runko on suhteellisen asiallinen.

Sopiva aihio löytyi viime keväänä ja Ristikankare pääsi aloittamaan työt veistämöllään Piikkiössä. Rungon kunnostuksen jälkeen siitä leikattiin pois vanha ruffi sekä istumalaatikko reunuksineen. Kannesta jäi jäljelle vain tasainen osa keulasta laitojen kautta peräkannelle.

Rakenteita uusiksi

Samalla poistui jäykistäviä rakenteita, joiden tilalle Ristikankare joutui rakentamaan uutta. Näkyvin on uuden avotilan kahtia jakava siltakansi. Sen alle tehtiin uusi laipio muovipintaisesta koivuvanerista; samaa materiaalia on käytetty muissakin uusissa kantavissa rakenteissa.

Päälaipio on alkuperäisellä paikallaan, mutta muodoltaan uusittuna. Siinä on nyt lukittava ovi ja kaksi valoventtiiliä kirkastamassa pientä keulakajuuttaa. Oven karmi on taivutettu jykevästä mahonkipiirusta ja laipion molemmilla puolilla palkit tukevat suoraan yläpuolella olevaa mastonjalkaa.

V-punkka kannen alla on mitoiltaan ennallaan, käynti sinne vain on suoraan avotilasta eikä ”salongin” kautta, jos sellaisesta saattoi H-veneessä puhua alunperinkään. Sen kohdalle sijoittuu uuden avotilan suuri matkustamo. Vanhan sisäkuoren muodostamat sivupenkit säilytyslokeroineen ovat paikoillaan, mutta niiden päällä on istuintasoina jyhkeät ritilät 30 millin tiikkirimoista. Komean näköiset, mutta myös tarkoituksella kestävät, koska niille astutaan nyt varsin korkeaksi jäävien varalaidan ja kannen päältä.

Keulakajuutta on kuin H-veneessä alunperin ja kelpaa satunnaiseen yöpymiseen.

Varsinainen ohjaamo on avotilan taaempi osa. Sielläkin istutaan tiikkiritilöillä, jollaiset peittävät myös syvää pilssiä. Keskellä ohjaamon takareunaa on laatikko neliheppaiselle perämoottorille, joka potkii vettä pohjaan sahatun aukon läpi. Moottorikoteloa lukuun ottamatta uusi laipio on lähes samalla kohdalla kuin vanha, avotilan ja peräruuman välinen.

Varsinainen hengensalpaaja on kannen puutyö. Päämateriaali on oregonmänty, jota elävöittävät tummaksi petsatusta mahongista tehdyt reunukset ja detaljit.

Kyse ei ole puukannesta, Ristikankare huomauttaa, vaan puulla päällystetystä lasikuitukannesta. Niinpä työtapa on poikkeuksellinen. Mäntyrima on verrattain ohutta eikä saumauksia ole tehty joustavalla massalla vaan värjätyllä epoksilla. Näin on saatu täysin vesitiivis ja elämätön rakenne, jossa lakkapinta kestää lastuilematta.

Myös luukut ovat puuta pinnaltaan, mutta vesitiiveyden takaa lasikuitu.

Suuritöinen projekti

Foxy Ladyksi ristitty projekti laskettiin vesille viikko ennen juhannusta. Ristikankare laskee työtunteja kuluneen noin 1500. Vaikka lähtökohta oli halpa, kokonaisuudelle olisi siis kertynyt kiitettävästi hintaa, jos hanke ei olisi perheen sisäinen.

Pääsimme kokeilemaan Foxy Ladyä heinäkuun lopulla, eikä liekinpunaisena loistavaa venettä todellakaan ollut vaikea löytää mökkirannastaan. Veistäjä itse arvioi, että tavoiteltu ferrarinpunainen olisi ollut vielä hivenen tulisempi, mutta säväyttävä hehku on nytkin.

Lyhyt koepurjehdus Airiston pohjoispäässä osoitti, että H-veneen ominaisuudet ovat ennallaan, elleivät peräti hieman parantuneet. Samoin sen, että tyylikkyyttä tavoitellessa on pidetty silmällä myös käytännöllisyyttä.

Tauolla pöydän ääreen mahtuu neljä mukavasti. Uimaportaalle on paikka laidalla.

Ministeritason kiiltoon lakatut kannet ovat toki liukkaammat kuin karhennettu lasikuitu, mutta avotilasta ei tarvitsekaan poistua sen jälkeen, kun fokka on litsattu keulaharukseen. Potkuri jää laahaamaan veteen, mutta ohjaamoon sijoitetun perämoottorin käyttö on huimasti kätevämpää kuin pitkän kannen takana perälaidassa roikkuvan: katseen voi pitää ajosuunnassa vaihteita käyttäessä, kurottelu nostossa ja laskussa jää pois ja koneen päältä tapahtuva tankkaus helpottuu kummasti.

Nostimet, reivit ja purjeiden säädöt tulevat maston juurelle, missä niihin ulottuu avotilan suojista. Molempien purjeiden jalukset tulevat siltakannelle, jossa ne ovat oivallisesti ohjaajan käsiteltävissä. Gastitkin saavat niille hyvän työasennon, vaikka joutuvatkin silloin tarkkailemaan purjeita olkansa yli.

Keulapurje laskeutuu nyt aivan kiinni kanteen.

Ohjaamon penkkien etureunat on muotoiltu vähän viistoiksi ja kannen reunukset kaareviksi niin, että luontevan ajoasennon löytäessä tuntuu, kuin nojatuoliin istahtaisi. Pinna on vähän alkuperäistä pidempi, juuri tähän ohjaamoon mitoitettu. Jatkovarren avulla voi siirtyä istumaan kannelle, mutta varsinainen paikka tuntuu mukavammalta.

Masto on laskeutunut noin 30 cm kun vanha ruffi poistettiin sen jalan alta. Rikimitat ovat silti ennallaan, joten purjeiden hankinnassa voi hyödyntää käytettyjen markkinaa. Jopa keulapurje mahtuu vanhaan harukseen, alaliesma aivan kiinni kanteen laskeutuen.

Isopuomin laskeutuminen ei yllättäen osoittaudu lainkaan haitalliseksi. Ohjaamossa ja etenkin matkustamossa istutaan niin paljon syvemmällä kuin ennen, ettei puomi peitä kuskin näkyvyyttä eikä uhkaa penkeillä istuvien kalloja.

Kiinnitysköydet menevät piiloon kannen läpivientiheloista.

Parempi purjehdustuntuma

Nostimet tulevat knaapeilla maston juureen ja ne saa satamassa nätisti pois oven edestä.

Istuinpaikkojen siirto syvemmälle on merkittävä osa sitä eroa, jonka purjehdustuntumassa voi aistia perus-H-veneeseen verrattuna. Foxy Ladyn liikehdintä tuntuu vielä hieman pehmeäliikkeisemmältä, rauhallisemmalta ja tasapainoisemmalta. Melkoinen saavutus, kun ottaa lähtökohdan huomioon.

Matalampi riki laskee purjeiden voiman keskipistettä ja vähentää kallistavaa momenttia. Vene on keventynyt veistäjän arvion mukaan pari sataa kiloa. Silloin kölin osuus veneen kokonaispainosta kasvaa ja vie sekin painopistettä alaspäin, samoin matkustajien uudet istuinpaikat.

Laskennallisesti vene kantaa purjeensa entistä paremmin. Vaikutelmaa korostaa se, että syvä avotila tuntuu suojaiselta ja ihmiset sijoittuvat varsin keskelle venettä, missä aaltojen liike tuntuu vähiten. Pieni tekijä on sekin, että pidempi pinnaa antaa paremmin voimaa herkistellä peräsintuntuman kanssa.

Muutosten summa vastaa erinomaisesti tavoitetta. Foxy Lady on varsin virheetön väline silloin, kun kesäisestä purjehduspäivästä halutaan ehdottoman tyylikäs, täydellisen nautittava ja mahdollisimman vaivaton. Juuri sitä siis, mistä pohjimmiltaan päiväpursissa on kyse.

H-vene Foxy Lady

Pituus 8,28 m, vesilinja 6,30 m, leveys 2,18 m, syväys 1,30 m, uppoama n. 1 250 kg, isopurje 14,8 m²,
fokka 10,2 m², spinaakkeri 36,0 m², moottoriteho 4 hv.

Suunnittelu Hans Groop/Lasse Ristikankare, valmistaja Botnia/Lasse Ristikankare, valmistusmaa Suomi

Lisätietoja Veneenrakentaja Ristikankare

Hans Groopin mestariteos

H-vene luotiin tarkoituksella monipuoliseksi. Sen tuli sopia ratakisoihin, saaristokilpailuihin, perhematkailuun, ja vieläpä olla riittävän edullinen noustakseen koko kansan suosikiksi. Kun ensiesiteltiin vuonna 1968, oli heti selvää, että kaikki kohdat toteutuivat.

Koska kyseessä oli yksityyppiluokka, suureen kysyntään voitiin vastata usean veistämön voimin. Vuosien mittaan H-veneillä oli Suomessa puolisen tusinaa valmistajaa. Foxy Ladyn aihio on Botnia Marinin vene vuodelta 1980.

Nykyisin H-veneitä saa tilaustyönä Saare Yachtsilta Virosta.
Foxy Ladya voit seurata myös Instagramissa

X