Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Evinrude E-Tec 50

26.05.2006

KirjoittajaVenelehti

evinrudeetec50

Vene-lehden testikäyttöön kolmeksi vuodeksi otetun Evinrude E-Tec 50:n toinen kesä ei alkanut onnellisten tähtien alla. Kone löysi tällä kertaa paikkansa Finnmaster 4900 CLX -avoveneen perästä; jo yhdistelmää vesille laskettaessa huomattiin, että koneen muovirungossa oli noin 10 sentin halkeama aivan konekopan salvan etupuolella.

Se, koska ja missä olosuhteissa kone oli vaurion talvisäilytyksen aikana saanut, ei lopulta varmuudella selvinnyt. Olimme ongelmasta yhteydessä veneen maahantuojaan, joka lähettämiemme valokuvien perusteella arvioi, etteivät välittömät korjaustoimet ole tarpeen.

Finnmaster 4900 CLX painaa noin 420 kiloa. Veneilykaudella 2004 testikone oli asennettu Silver Fox 485 -veneeseen, jonka esitepaino on 350 kiloa, eli selvästi Finnmasteria vähemmän. Silverin kanssa E-Tecissä toimi hyvin 19-tuumainen potkuri, mutta Finnmasterille se oli liian jyrkkä. Alkukankeuden jälkeen koneeseen vaihdettiin 17 tuuman potkuri, jolloin yhdistelmä muuttui jo selvästi paremmaksi. Kone oli asennusvaiheessa nostettu yhdellä reiällä.

Testiveneiden painoero johtaa suoraan siihen, että kullakin koneen kierrosluvulla painavampi vene kulkee hitaammin kuin kevyempi vene. Samalla kuljetulle meripeninkulmalle kertyy kalliimpi hinta kuin kevyellä veneellä liikuttaessa. Koneen tekemä työmäärä pysyy vakiona, koska Finnmasteria varten E-Teciin vaihdettiin pienempi potkuri.

Finnmasterin tehosuositus on 30–60 hevosvoimaa. Koko kesän käytön perusteella veneeseen voi suositella vähintään 60-hevosvoimaista konetta. Olisi mielenkiintoista joskus kokeilla, nouseeko kuormattu vene 30-hevosvoiman koneella edes liukuun. Testasimme Finnmasterin loppukesästä 2005 myös 60-hevosvoimaisella Yamahalla. Mittaustulokset julkaistaan Vene-lehden tulevissa numeroissa.

Näistä lähtökohdista pääsimme tutustumaan E-Tecin ominaisuuksiin viime kesänä. Ajotunteja kertyi lopulta vajaat 55, joka vastaa keskimääräisen veneilijän käyttötunteja kesässä. Kesällä 2004 testikone oli käynnissä reilut 59 tuntia.

Kesän kuluessa E-Tecissä ilmeni ajoittaisia käyntihäiriöitä. Ongelma kuulosti siltä kuin kone ei olisi saanut tasaisesti bensaa. Oma-aloitteinen ratkaisuyritys oli polttoainesuodattimen vaihto, mutta se ei auttanut. Jatkotutkimuksissa selvisi, että bensaletkun säiliöliitin oli vaurioitunut; eli koneen polttoaineen saanti ei välttämättä toiminut koko ajan moitteetta. Uuden liittimen asennus ei kuitenkaan ratkaissut tilannetta.

Paikalla Evinruden oman tietokonepohjaisen tutkimusohjelman kanssa käynyt maahantuojan edustaja totesi laitteellaan, että kone käy täysin normaalisti. Samalla hän kuitenkin päätti tutkia tulppien kärkivälit ja kertoi, että monessa E-Tec-ongelmassa syy löytyy tulpista. Huoltoon on muun muassa tuotu E-Tec, jonka tulppien kärkiväli oli lähes kolme milliä, kun niiden pitäisi olla 0,65 milliä.

Testikoneen molempien tulppien kärkiväli oli noin 1,2 milliä. Välit säädettiin uudelleen, mutta jonkin ajan kuluttua kone taas yskähteli.

Täysin vastaavia käyntihäiriöitä tuli viime kesänä eteemme myös toisessa uudessa E-Tecissä (40 hv). Kyseessä on täsmälleen samalla sylinterilohkolla varustettu kone, josta otetaan tietokoneohjelmalla irti 10 hevosvoimaa vähemmän kuin E-Tecin 50 hv:n koneesta.

Sytytystulppa-asiantuntijoiden mukaan näinkin suuret muutokset E-Tecien tulppien kärkiväleissä kielivät palotilan poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista ja sitä kautta syntyvästä lämpölaajenemisesta. Ongelma aiheutuu polttoaineseoksen laihuudesta. Kun bensiiniin sekoitetaan paineella runsaasti ilmaa, palaa laiha seos korkeammalla lämpötilalla kuin rikas, vähähappisempi seos. Laiha seos aiheuttaa myös itsessään käyntihäiriöitä.

Toinen vaihtoehto liittyy tulppien lämpöarvoihin ja niin sanottuun kylmä/kuuma-ilmiöön. Jos tulppa ei korkeissa lämpötiloissa pysty jäähdyttämään itseään ja ympäröivää tilaa riittävästi, voi kuuma tulppa vaurioitua, kun sen päälle ruiskutetaan kylmää polttoainetta. Ongelma voi aiheutua joko väärin valituista tulpista tai tiivisteellä varustettujen tulppien heikosta kiristyksestä paikoilleen. Joissakin tapauksissa tiivisteelliset tulpat on pitänyt kiristää paikoilleen momenttiavaimella, jotta tiivisteen kautta johtuisi riittävästi lämpöä ulos palotilasta.

Testi-E-Tecissä käytössä olevien tiivisteellisten tulppien lämpöarvo on valmistajan suositusten mukainen.

Mahdollisimman laihan polttoaineseoksen käyttö liittyy suoraan konevalmistajien tavoitteisiin alittaa jatkuvasti kiristyneet ympäristövaatimukset. Erityisen tiukoille koneet joutuvat niiden päämarkkina-alueella USA:ssa. Esimerkiksi Kalifornian osavaltion erittäin tiukka päästörajoitus CARB2008 käytännössä osaltaan määrittelee myös Eurooppaan tuotavien koneiden päästörajat.

Teksti ja kuvat: Heikki Juuri-Oja

Tiivistelmä Vene-lehden 12/2005 jutusta
X