Testaamamme Dragonfly 28 Sport eroaa Touring-mallista vain rikiltään. Masto on 1,5 metriä korkeampi ja genaakkeripuomi 0,5 m pidempi.
Näin on myös malliston pienimmän ja sporttisimman purren, Dragonfly 25:n kohdalla. Kokeilimme Touring-versiota, jonka alumiinimasto on 1,3 metriä matalampi kuin Sportin hiilikuituinen.
Tällaisenakin Dragonfly 25 on selkeästi isosiskoaan urheilullisempi vene. Kokoero hahmottuu pituutta paremmin painoja vertaamalla, neljä jalkaa lyhyempi on melkein tasan puolet keveämpi.
Tuloksena on ärhäkämpi, herkempi, kiihtyvämpi ja etenkin keveissä tuulissa jopa nopeampi vene. Sen sivuponttonit edustavat alan uusinta muotoilua. Niiden kärjet on muotoiltu aaltoja läpäiseviksi, jotta nyökkiminen vähentyy. Päältä ponttonit on pyöristetty, joten niiden päälle nouseva vesi valuu siististi takaisin mereen roiskimatta trampoliinilla matkustavia. Uppoama on jaettu niin, että nostetta on enemmän ponttonien etuosassa, jolloin kantavuus paranee nimenomaan tuulenpuolen rungon noustessa vedestä.
Kummassakin Dragonflyssä yhden sivurungon kantavuus riittää koko veneelle, mutta pienempi on varsinaisesti tarkoitettu ajettavaksi vain yhden rungon varassa, kun haetaan maksimivauhtia; toki silloin meno on jo niin herkän tasapainon varassa, että temppua ei ihan ensitreeneissä kannata kokeilla.
Purjevarustus ja jalustusjärjestelyt ovat käytännössä samat molemmissa veneissä. Herkkäliikkeisempi 25 hyötyy enemmän kolmen rungon sallimasta edusta genaakkerin halssikulman virityksessä. Muuten hieman vaisuksi jäävää tuulikulmaa myötäisellä ajettaessa (noin 140–150 astetta tosituuleen) voi parantaa vetämällä halssikulman tuulen puolelle, pää- ja sivurungon väliin.
Kuinka kannattavaa tämä on matkanteon kannalta, on sitten eri asia. Vauhti putoaa väistämättä runkonopeuden alueelle, mutta ajolinjojen valintaan saa ainakin lisää mahdollisuuksia.
Dragonfly 28: Vaikka vauhti on huima, trimaraani kulkee tasallaan kaikkiin ajosuuntiin. Se rentouttaa niin trimmaajia kuin matkustajia.
Dragonfly 25: Isopurjeen huippu on leveä. Kryssipurjeena on itsejalustava fokka, Code 0 odottaa rullalla.
Päiväksi tai pidemmälle
Jos on veneillä selvä ero ominaisuuksiltaan purjehduksessa, niin vielä selkeämmin ne ovat eri tyyppisiä sisätiloiltaan. Viimeistään sieltä käy ilmi, että käyttötarkoitukset menevät tasan ristiin mallinimien tarkennusten kanssa; sikäli loogista, että tarkennuksillahan viitataan rikiin, ei itse veneeseen.
Dragonfly 25 on kirkkaasti päiväpursi. Keulakajuutassa kyllä nukkuu pariskunta, mutta salongin sohvat ovat ihan tilapäistä yöpymistä lukuun ottamatta turhan kapeat vuoteiksi. Yksiliekkisellä keittimellä kokkaa kivasti retkieväät, ja pöydälle mahtuvan neljän hengen kattauksen saa mahtumaan pentteriin, mutta kattilavalikoima supistuu jo niukaksi.
Dragonfly 25: Sohvien pituus riittää nukkumiseen hyvin, mutta leveys on niukka.
Kajuutta riittää oleskeluun sadepäivänäkin, sillä taittokölin laatikko on sijoitettu epäkeskeisesti niin, että turkki on koko veneen pituudelta alhaalla; seisomakorkeus jää silti niukaksi.
Avotilan alle ja portaiden taakse työntyvä tila sopii parhaiten purjeiden ja muiden vastaavien varastoksi, vaikka toki sinne nuorekkaan reipashenkinen majoittuukin tilapäisesti retkipatjan kanssa.
Sivurungoissa on suuret varastolokerot veneen varusteille. Tavalliset laituriköydet mahtuvat tosin avotilan perässä olevan luukun alle, kunhan siellä oleva polttoainesäiliö on varmasti tiivis.
Dragonfly 28 puolestaan sopii pidempäänkin asumiseen. Sopivin henkilömäärä on kaksi henkeä keulakajuuttaan ja joko kaksi hoikkaa tai yksi tukevarunkoisempi salongin paapuurin sohvalle, jonka saa levitettyä kunnon punkaksi lisälevyn avulla. Avotilan alla on vielä patjoilla varustettu pistopunkka, jossa kaksi mahtuu nukkumaan välttävästi.
Dragonfly 28: Pitkässä salongissa on pöytätilaa useammalle kuin veneeseen majoittuu mukavasti.
Lue esittely kokonaisuudessaan Vene-lehdestä 11/2017.
