Dieselmoottorit voi jakaa kahteen ryhmään: perinteiset dieselmoottorit ja common rail -moottorit, eli yhteispaineruiskutusmoottorit. Common rail -moottorit ilmaantuivat markkinoille 1990-luvun loppupuolella, vaikka alunperin ne keksittiin paljon aikaisemmin.
Common rail -moottoreissa jopa 2 500 barin paineella toimiva polttoainepumppu syöttää polttoaineputkistoon dieseliä, jota annostellaan sylintereihin sähköisesti toimivien suuttimien kautta. Erona perinteisiin dieseleihin on se, että toleranssit ja paine common rail -koneissa on aivan eri luokkaa, ja se on suurin syy olla itse säätämättä common rail -moottoreita.
Venttiilipesässä oleva metallikuula on läpimitaltaan yhden millimetrin kokoinen. Jos pesään pääsee pienikin epäpuhtaus, menee suutin epäkuntoon.
Itse aiheutettua tuhoa
Vantaalla toimivan Diesel-asennus oy:n toimitusjohtaja Petri Saxman kertoo, että heille on tuotu monia common rail -moottoreita, jotka on rikottu asiantuntemattomien käsissä.
Ehkä pahin vastaan tullut esimerkki oli se, kun venettä huoltanut henkilö oli jättänyt pois polttoaineen esisuodattimen kokonaan. Sen seurauksena likaa pääsi suuttimiin ja edessä oli iso ja kallis remontti.
Joissain vanhemmissa common rail -moottoreissa on moottorin päälle asennettu iso levy, joka estää moottorin käpälöimisen. Se ei ole siinä turhan takia.
Dieselmekaanikko Petri Saarela testaamassa veneen moottorin polttoainejärjestelmää.
Mitä voi huoltaa itse?
Sekä vanhoista dieseleistä että uusista common rail -moottoreista voi vaihtaa itse öljyt, öljynsuodattimen, impellerin sekä polttoaineensuodattimet – mutta nekin vain, jos tietää, mitä tekee.
Vanhat dieselit voivat toimia hyvin käytettäessä halvempia ei-alkuperäisiä suodattimia, mutta common rail -koneissa ne ovat selkeä uhka, Petri Saxman kertoo.
”Alkuperäinen polttoainesuodatin ja kopiosuodatin voivat olla täysin saman kokoisia ja painoisia, mutta sisällä on aivan eri materiaalia. Halpissuodattimet voivat päästää suuttimiin likaa, joka rikkoo koneen”, Saxman kertoo.
Nyrkkisääntönä on se, että valmistajan huolto-ohjelmaa pitää noudattaa, vaikka alkuperäisosien hinta voikin vähän kirpaista – alkuperäisen polttoainesuodattimen hinta kun voi olla noin 150 euroa.
”99,9 prosenttia polttoainejärjestelmien vioista johtuu ulkopuolisista tekijöistä”, Saxman kertoo.
Usein vian syynä on se, että huoltoja on jätetty väliin rahan säästämiseksi.
Käyttöohjekirja on raamattu
Saxmanilla on yksi tärkeä ohjenuora moottoriaan huoltaville veneilijöille: käyttöohjekirja on veneen omistajan raamattu, joka kertoo mitä moottorille saa ja pitää tehdä ja mitä ei. Sitä seuraamalla mahdollinen voimassa oleva takuu pysyy, jos jotain odottamatonta tapahtuu.
Jos venettä on huollettu ohjeiden vastaisesti, esimerkiksi käyttämällä väärää moottoriöljyä tai vääriä suodattimia, takuu raukeaa ja korjaus lankeaa veneilijän itse maksettavaksi. Jos käyttöohjekirjaa ei löydy, voi sellaisen tilata moottorin tai veneen valmistajalta tai maahantuojalta.
Lue lisää Vene-lehdestä 2/2020
Mistä tietää hyvän huollon?
Vene-lehti julkaisee maaliskuun ja huhtikuun numeroissaan laajan katsauksen siihen, miten hyviä venehuollot etelärannikon alueella ovat. Teimme perämoottoreihin vikoja ja tutkimme, huomaavatko huollot viat ja osataanko ne korjata. Testi tehtiin yhteistyössä Tekniikan Maailman kanssa.
Hyvät huollot erottuvat huonommista paikoista esimerkiksi siinä, että työmääräys tehdään ja hyväksytetään asiakkaalla. Huollon jälkeen käydään tehdyt työt läpi asiakkaan kanssa. Varaosina käytetään alkuperäisosia ja muutenkin huolto toimii valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
Hyvä huolto osaa myös kertoa asiakkaalle, jos odotettavissa on lähiaikoina jotain huollatettavaa, mihin vielä ei tarvitse puuttua. Luonnollisesti huoltofirman on oltava yritys, joka maksaa veronsa eikä toimi pimeästi.
Tiedossa on, että joskus heikkomoraalinen huoltohenkilö ei jaksa vaihtaa esimerkiksi hankalassa paikassa olevaa suodatinta, vaan luottaa siihen, että asiakas ei sitä huomaa.
Monet merkkihuollot siirtävät huoltotiedot tietokantaan. Näin moottorin huoltohistoria on helposti selvitettävissä.
