Pelastustehtävien määrä on pysynyt merellä lähes vakiona samaan aikaan kuin vesillä liikkuvien veneiden määrä on kasvanut rajusti.
Järvillä tilanne on toinen: lisääntynyt veneily näkyy myös avustustapahtumien määrissä.
Veneilyharrastuksen suosion jo vuosia jatkunut nousu ei näy lainkaan kasvuna meripelastustehtävien määrissä maan eri puolilla, vaan veneiden ”onnettomuusherkkyys” on ollut merellä koko 2000-luvun laskussa, kun luvut suhteutetaan venemäärän kasvuun vastaavana aikana. Sama asia on huomattu myös Rajavartiolaitoksessa, jonka vastuulla pelastus- ja avustustehtävät ovat merialueella.
Rajavartiolaitoksen omissa tilastoissa meripelastus- ja avustustapahtumien määrä on pysytellyt kutakuinkin vakiona viimeiset seitsemän vuotta. Vuonna 2000 tehtäviä oli vain satakunta vähemmän kuin viime vuonna, jolloin tapahtumia kirjattiin yhteensä 1 738 kappaletta. Näistä huviveneiden osuus on noin 1 300 kappaletta. Vastaavana aikana Suomessa myytyjen veneiden määrä on kasvanut huimasti.
Venealan keskusjärjestö Finnboatin tilastojen mukaan s
en jäsenyritysten (noin 90 % alan liikevaihdosta) kotimaan myynti oli 10 150 venettä vuonna 2000, kun vastaava luku oli viime vuonna 12 852 venettä. Erotus on 26,6 prosenttia. Kun meripelastustapahtumien määrät suhteuttaa Finnboatin tietoihin, käy ilmi, että todennäköisyys tarvita viranomaisten apua matkan aikana on veneilijöillä pienentynyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2000 suhdeluku oli 0,16, viime vuonna 0,14. Vähennystä kertyy vajaat 15 prosenttia.
Rajavartiolaitoksen mukaan konevikojen ja muiden teknisten ongelmien osuus muodostaa suurimman osan huviveneisiin liittyvistä avustustapahtumista. Ennen kaikkea nykyaikaiset, paljon elektroniikkaa sisältävät moottorit aiheuttavat murheita.
