Suomen aikaa kello 14 sunnuntaina ammuttiin ensimmäinen paukku, P-lippu vedettiin alas ja katamaraanit purjehtivat Las Palmasin edustan lähtölinjan yli.Varttia myöhemmin lähti racing-luokka ja siitä vielä vartin kuluttua pääsarja: 121 perhe- ja kaverimiehistöjä tavallisilla matkapursilla toteuttamassa suurta unelmaansa.
Tämän vuoden Atlantic Rally for Cruisersissa suomalaisveneitä on poikkeuksellisen pieni joukko perälippujen perusteella laskettuna. Suurimpana ja kaikilla mittareilla joukon konkarina purjehtii Purjelaivasäätiön Vahine (Swan 65) kipparinaan Jarkko Sarmaala ja perämiehenä Miikka Rautvuori. Veneen on kokonaisuudessaan vuokrannut ylitykselle joukko, jonka pääosa on HSK:lla kotilaituriaan pitävän First 40 Euforen miehistöä. Siitä huolimatta kippari Sarmaala vakuuttaa, että purjehduksen ensimmäinen motto on turvallisuus: “Sijoituksia katsotaan vasta sitten perillä.”
Ea on Hans Groopin piirtämä 60-jalkainen one-off-pursi. Se on ollut kippari Jarmo Lohikarin haaveissa melkein yhtä kauan, kun pikkupojasta asti elänyt tavoite Atlantin ylityksestä omalla veneellä. Matkassa ovat vaimon ja 6-vuotiaan tyttären lisäksi lapsuudenkaveri Saku Sorsa avopuolisonsa kanssa.
“Tässä siis tehdään unelmaveneellä unelmapurjehdusta yhdistettynä perhe- ja äijäreissuna”, Lohikari tiivistää.
Toinen suomalainen perhemiehistö on Markus Renlundin Another Brickissä (First 44.7). Tässä veneessä ei silti ole pieniä lapsia, vaan vahtivuoroja vahvistamaan on houkuteltu aikuisia ystäviä. Väkeä on hyvä olla, sillä vaikka cruising-luokassa mennään, vene on varsin ripeäkulkuinen ja minimiä enemmän käsittelyä vaativa.
Tarkimmalla aikatavoitteella matkaan lähti meripartiolippukunta Naantalin Sinisten Tokka-Lotta II (MP42), vaikka vene on pikemmin vantteruuteen kuin suorituskykyyn kallellaan.
“ARC:ssä on tiettävästi yhden kerran ennekin ollut meripartiolaisten vene”, kertoo kippari Juuso Räisälä.
“Heidän aikansa oli jotain 19 vuorokautta ja risat. Kyllä kai meidän pitäisi päästä Atlantin nopeimmaksi partiolaisveneeksi.”
Trimmausenergiaa ainakin riittää, sillä koko miehistö koostuu 20-30-vuotiaista nuorista. Suomalaisia löytyy muidenkin lippujen alla purjehtivista veneistä. Bianco (Dufour 520 GL) on Ranskan lipun alla, vaikka sen omistaa ruotsalainen vuokraamo More Sailing. Ruotsalaisia ovat myös kippari ja perämies, mutta miehistö on kokonaan suomalaisia. Muun Muassa Bärösund Runt -kisan ideoijana ja järjestäjänä tunnettu Magnus Vaenergerg on koonnut ystävistään ARC-porukkan.
Katamaraanien sarjassa purjehtiva Niko Punin on asunut jo useamman vuoden ulkomailla, joten venekin on liputettu Jersey’hin. Miehistö koostuu silti suomalaisista kavereista. Vene, Elektra, on meillä vähemmän tunnettu, mutta matkakattien joukossa hyvävauhtiseksi arvostettu Marsaudon TS42. Sen täysin sähköinen propulsiojärjestelmä on suomalaista tekoa sekin, Oceanvoltin työtä.
Ysittäisiä miehistöpaikkoja suomalaiset ovat hakeneet mm. oceancrewlink.comin kautta. Antti Helanne haki ja löysi ensin pienen Amelin ja purjehtikin veneen kahteen pekkaan saksalaisen kipparin kanssa Espanjasta Kanarialle. Lopulta vene kuitenkin päätti jättäytyä kisasta pois, mutta Helanne sai saman tien paikan toisesta purresta.
“Oikeastaan tämä sopii minulle vielä paremmin”, Helanne sanoo. “Toivoin kunnon roolia tosissaan purjehtivassa porukassa.”
Sellaiselta vaikuttaa brittiläinen, racing-luokassa purjehtiva First 40.7 Fireball.
Toinen racing-vene Scarlet Oyster (Oyster Lightwave 48) haki alunperinkin nimenomaan kilpailevaa miehistöä. Sellaisiksi löytyivät Kimmo Kortelainen ja Matti Koskinen, kummatkin kokeneita kilpapurjehtijoita Itämeren ja Suomenlahden offshore-tapahtumista, mutta ilman aiempaa valtameritaustaa.
