Arkistosta:

Ruissalon palvelut paranivat

Alfons Håkans ja Forum Marinum kehittävät Ruissalon telakan toimintoja tarmokkaasti, mutta alueen ja rakennusten historiaa kunnioittaen. Maineikkaan, vuosina 1889–1954 toimineen Turun Veneveistämön alueella sijaitseva Ruissalon telakka sai kolmisen vuotta sitten toiminnalleen arvoisensa jatkajan, merenkulkuyhtiö Alfons Håkans Oy Ab:n. Kauppasopimus käsittää laiturin, telakan kolme rakennusta, autokorjaamo- ja varastorakennuksen, luontokoulurakennuksen ja niiden väliin jäävän punaisen suulin.

Venesataman laiturialue vuokrattiin Håkansille vuoden 2040 loppuun saakka. Veneiden säilytystä varten vuokrattiin noin 3 055 neliömetrin tilat toistaiseksi. Håkans korjaa sataman laiturirakenteet ja hoitaa sataman päivittäistä toimintaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Ruissalon telakka kunnostetaan Alfons Håkans Oy Ab:n ja Forum Marinum -säätiön yhteisenä kehitysprojektina, jota vetää Forum Marinumin kehityspäällikkö Pekka Paasio.

Paasion mukaan telakan laitureissa on ollut kesäaikaan noin 30 venettä vakinaisilla paikoilla. Remontin jälkeen venepaikkojen määrä kaksinkertaistuu, mutta edelleen perinteisillä puuveneillä tulee olemaan etuoikeus vakinaiseen venepaikkaan.

Venepaikkojen tuplaus tekee Ruissalon telakasta vierassataman. Lisäksi sesonkiaikana vakinaisia venepaikkoja voidaan käyttää vierassataman tarpeisiin, jos venepaikan haltija on pitkällä merimatkalla.

”Nykyajan veneilijät ovat entistä vaativampia ja veneet kookkaampia. Tämä otetaan huomioon täysin uusittavien laiturien sijoittelussa. Uudet laiturit ovat nykyisten tapaan harmaita ja näyttävät vanhalta puulta, vaikka ovat nykyaikaisia”, Paasio kertoo.

”Vanhojen laiturien ongelma on niiden korkeus, kun meriveden pinta on ollut alhaalla. Laitureita uusittaessa myös ikääntyneet veneilijät on otettu entistä paremmin huomioon. Uudet laiturit ovat kelluvia ponttonilaitureita, jotka ovat aina oikealla korkeudella. Siten kulku veneeseen ja veneestä laiturille on entistä helpompaa. Uudet betoniponttonilaiturit verhoillaan rakolaudoituksella, jotta uudislaiturit sopivat tyyliltään arvokkaaseen historialliseen ympäristöön.”

Laitureille tulee sähkö, makea vesi ja wlan. Laiturien läheisyyteen tuodaan kesäksi kontit, joissa on vierassataman wc-, suihku- ja saunatilat. Lisäksi on suunnitteilla kesäkahvila laiturien tuntumaan.

Osa kulttuurihistoriaa

Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan kokouspöytäkirjasta ilmenee, että ”Ruissalon telakka on veneisiin, erityisesti klassikkoveneisiin, sekä Itämereen ja niihin liittyviin palveluihin keskittyvä kulttuurihistoriallisesti merkittävä telakka-, satama, matkailu- ja tapahtumakohde.”

Lisäksi sataman osalta on kirjattu, että ”Ruissalon telakan pienvenesataman pysyviä laituripaikkoja tulee tarjota ensisijaisesti klassikkoveneiden pitämiseen. Pienvenesataman toiminta liittyy keskeisesti Ruissalon telakan veneveistämörakennuksen ja venesuulien sekä mastosuulin kehittämiseen. Pienvenesataman toiminta ei saa olla ristiriidassa em. kehittämisen kanssa.”

Telakan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimman osan muodostavat veistämörakennus sekä veneiden säilytystä palvelevat suulit. Turun Aikuiskoulutuskeskus on viime vuosina korjannut niitä oppilastyönä. Rakennuksia käytetään jatkossakin veneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen.

Kesäkaudella tiloissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, mm. hääjuhlia. Suomen maineikkaimpiin vaihtoehtomusiikkifestivaaleihin kuuluva H2Ö-festivaali on viime vuosina pidetty Ruissalon Telakalla, www.h2ofestival.fi. Lisäksi Forum Marinum on ollut kiinnostunut museotoiminnan tuomisesta osaan rakennusten tiloista.

HISTORIA
Turun Veneveistämö, Åbo Båtvarv, syntyi, kun insinööri Alexander Crichton perusti veneveistämön Hevoskarin luodolle Ruissalon saaren etelärantaan vuonna 1889. Tarkoituksena oli siirtää pienalusten ja huviveneiden tuotanto pois Aurajoen suussa olevalta laivatelakalta.
Varakonsuli G.A. Lindblom osti veistämön vuonna 1892. Vuonna 1907 Turun Veneveistämöstä muodostettiin osakeyhtiö. Yhtiön omistuksessa tapahtui usein muutoksia.

Aluksi rakennettiin purjeveneitä, mutta 1900-luvun alkupuolella venemoottorien nopea kehitys merkitsi tuotannon painopisteen suuntautumista moottoriveneisiin. Veistämö valmisti monenlaisia aluksia, muun muassa soutu-, purje- ja moottoriveneitä, kookkaita huvialuksia, työveneitä viranomaisille, torpedoveneitä, miinanraivaajia keisarillisen Venäjän laivastolle ja myöhemmin Suomen laivastolle.

Kaikkiaan valmistettiin noin 5 200 puu- tai teräsalusta. Suuri osa niistä meni vientiin ja toimituksia oli viidelle mantereelle. Turun veneveistämö oli tunnettu korkeasta laadustaan, ”Åbo kvalitet”, joten valmistuneiden alusten laatuun voitiin luottaa jopa ilman perusteellista vastaanottotarkastusta.

Veistämöllä rakennettiin muun muassa tänään Forum Marinumin kokoelmiin kuuluva kirjailija Göran Schildtin Daphne, turkulaisen laivanvarustajan Hans von Rettigin Clipper, akateemikko Yrjö Väisälän Johanna ja Henrik Ramsayn Regina, joka on nykyään Ruotsissa Wallenberg-suvun omistuksessa.

Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarv lopetti toimintansa vuonna 1954. Silloin Turun kaupunki lunasti yhtiön vuokraoikeuden, rakennukset ja telakan 15 miljoonalla markalla.

Alfons Håkans Oy Ab on Suomen suurin hinaajavarustamo, joka harjoittaa hinauspalvelua kaikissa Suomen tärkeimmissä satamissa. Varustamo toimii myös vaativissa merikuljetuksissa, meripelastuksessa ja offshore-tehtävissä. Lisäksi se operoi jäänmurtoa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Telakka- ja laivakorjaustoimintaa yhtiö harjoittaa Turun Ruissalossa ja Helsingin Suomenlinnassa.

Varustamolla on yhteensä noin 40 alusta. Niiden joukossa on mm. sympaattinen jokilautta, joka kesäisin seilaa Aurajoessa, jakkejokilautta.fi. Jakke on alun pitäen vuonna 1963 valmistunut lossi, joka on muutettu jokilauttakäyttöön vuonna 2013. Samana vuonna se palkittiin vuoden yrittäjäteko -palkinnolla uudenlaisen matkailutuotteen kehittämisestä ja Aurajoen kiinnostavuuden lisäämisestä uudesta perspektiivistä.

Timo Turkula
VENE 7/2017