Arkistosta:

Gotlannin kiehtova itäranta

Kunta on lopettanut sataman pidon, mutta laituriin voi edelleen kiinnittyä – ilmaiseksi.

Katthammarsvikissä totesimme, että satamalahdelta oli kerätty pois satamakirjan lupaama poijurivi. Ankkurin olisi voinut laskea, mutta päädyimme kylkikiinnitykseen.

Pitkän aallonmurtajan saaren puolelle oli kiinnittynyt troolari. Valitsimme merenpuolen, koska se oli tuulen kannalta edullisempi. Siellä oli myös seinässä tasanne, jolle pääsi kiipeämään helpommin kuin laiturin kannelle.

– Satama on suljettu, mutta siellä voi oikein hyvin yöpyä, selitti ystävällinen nuori nainen rannan kalamyymälässä, kun tyrkytimme satamamaksua.

Kalapuodin läheisellä lahdella on paikallisten pienveneitä. Jäimme juttelemaan miehen kanssa, joka paheksui kunnan haluttomuutta pitää vierassatamaa. Samaa puhisivat iltakävelyllä laiturille tulleet rouvat.

Aika kummallista, sillä alueella oli toimivaa infraa: vessa sekä kolikkosuihku palvelivat moitteetta. Sunnuntai-iltana ne tosin olivat varsin käytetyssä kunnossa, koska rannassa telttaili kymmenien moottoripyöräilijöiden porukka.

Katthammarsvik oli kiehtovampi kuin Herrvik. Siellä oli vähintään yhtä hyvä rantaravintola ja sen yhteydessä saaren vanhimman savustamon myymälä. Myös naapuruston kaksi vanhaa maatilaa toimivat ravintolana ja kahvilana. Niiden lähellä oli suuri matkamuistomyymälä, jonka lampaantaljoissa, keramiikassa ja herkkupurkeissa riitti valikoimaa.

Ehdoton valtti on kunnon ruokakauppa noin kilometrin päässä. Teimme täälläkin antoisan pyöräretken ja nautimme sen jälkeen veneessä mahtavan kala-aterian.

Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 1-2/2012