Berghamn (Nauvo)

Tiedot

Koordinaatit:
60°03,3' P, 21°48,1' I
Satamanro:
818
Merikartta:
D 717, 25
Vieraspaikkoja:
6
Syvyys:
n. 2,00 m
Kiinnitys:
kylki + ankkuri
Avoin:
koillinen, kaakko
Satamamaksu:
4–5 € (2017)
  • Palvelut

  • luontopolku
  • yhteysalus
  • jätehuolto

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Arkistosta:

Saaristokulttuuria

Vain muutama matkavene rantavajojen vieressä, perinteisten saaristolaistilojen kotilaitureissa. Tätä herkkua ei enää juuri ole tarjolla.

Lähestymme Berghamnin itärantaa etelästä pitkin kapeaa, kaunista väylää. Laskemme purjeet lahdella ja alamme tutkia mahdollisuuksia päästä maihin. Parhaiten jemmassa oleva laituri, jossa viimeksi olimme, on saanut kylkeensä suuren ”privat”-kyltin, joten sen poijuihin ei ole asiaa.

Yhteysaluslaiturin viereisen arkkulaiturin ulkolaidalla on kylkikiinnityksessä moottorivene, jonka pariskunta auttaa meidät ystävällisesti naapurikseen.
Pian saapuu myös yhteysalus Eivor. Se ei tulekaan laiturin päähän suu auki, vaan kyljittäin. Siis hyvin lähelle veneemme perää. Seuraamme, viittoillaanko meitä tekemään tilaa, mutta ei huolta. Kippari osaa asiansa, keulapotkuri pörrää ja kaikki mahtuvat mainiosti. Eivor vie nelihenkisen perheen ja sen reppukasan mennessään.

Vieraana saaressa

Kallion takaa pilkottaa muutama masto lisää. Siellä on toisen tilan laitureita, joita veneilijät niin ikään saavat käyttää.

Rantavajan seinässä on lipas, johon satamamaksu pudotetaan. Kun vieraita päästää pihapiiriinsä, heihin on syytä voida luottaa — myös satamamaksun maksamisen suhteen. Vieraskirja kertoo, että kävijöitä on tasaiseen tahtiin. Perinteisellä satamalla on erityinen sija monen purjehtijan sydämessä.
Naapurimme pitävät paikasta niin, että käyvät parin yön jälkeen Korpoströmissä täydentämässä varastoja ja palaavat takaisin tismalleen samaan paikkaan.

Meidän varastoistamme löytyy kerran kesässä paistettava herkku: blinejä. Tällä kertaa savusiian kera. Katamme juhla-aterian illalla veneen istumalaatikkoon ja nautimme samalla kauniista saaristomaisemasta. Aurinko maalaa laskiessaan taivaanrannan vahvan punaiseksi. Hyvää säätä siis luvassa.

Niityn tuoksua, jylhää kalliota

Berghamnin pohjoisranta kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon, ja Metsähallitus on tehnyt saarelle kaksikin luontopolkua. Ne kannattaa ehdottomasti kävellä läpi kiikarin ja kameran kanssa. Täältä, jos mistä, kannattaa lähettää kännykkäviestejä kuvien kera.

Niittykukkien värikirjo on ihastuttava ja korkean kallion laelta aukeaa huikea panoraamanäkymä yli saariston.
Meille polun varrella osuu myös koominen kuva-aihe: kengänjälki keskellä liukumiinaa. Joku huomasi saarella laiduntavan lehmäkarjan kookkaan jätöksen vasta hieman liian myöhään.

Luontotupa saatiin auki

Saaren pohjoisrannassa, noin puolen kilometrin päässä kyläsatamasta, on Metsähallituksen laituri, johon päiväkävijät voivat kiinnittyä. Yöpyä siinä ei saa. Täältä löytyy myös puucee sekä grillipaikka, joka odottaa valmis puupino vieressään.

Läheiset ranta-aitat sekä vuonna 1922 rakennettu Västerbyn talo olivat kesällä 2017 saaressa käydessämme jälleen avoinna tauon jälkeen.
Oppaat tekivät työtään talkoohengessä.

”Arkipelagia-niminen yhdistys on sopinut Metsähallituksen kanssa vapaaehtoisoppaiden järjestämisestä tänne. Lähiseudun asukkaatkin ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat kuulleet, että taloon pääsee taas sisään. Viime lauantaina täällä kävi 47 henkeä”, kertoo kesähessuksi itsensä esittelevä Elias Aarnio, joka on saapunut päivystysvuoroonsa omalla purjeveneellä.

Oppaiden lisäksi vapaaehtoistyötä saarella ovat tehneet myös niittopuuhissa olleet leiriläiset. Lisäksi ruokapalkalla saaressa ahertaa koko kesän karjaa. Ilman niitä pusikko valtaisi laitumet, ja perinnemaisema katoaisi.

Luontotupana toimiva Västerbyn talo on sisustettu perinteisen saaristotilan tyyliin. Siellä on myös näyttely, joka piirtää tarkkaa kuvaa saaren ihmisten elämästä läpi vuosisatojen.

”Toissapäivänä täällä kävi veneretkellä rouva, jonka isovanhemmat asuivat aikanaan tässä talossa. Kun he muuttivat pois, siirtyi rakennus Metsähallitukselle”, Elias kertoo. Eliaksen mukaan nykyisin saarella asuu vuoden ympäri enää kaksi taloutta. Muistelemme aikoja — ei niin kauan sitten — jolloin Berghamnista ainakin useimmiten sai ostaa savukalaa.

”Juttelin eilen nuoren isännän kanssa. Kalaa ei vain yksinkertaisesti tule”, Elias sanoo. ”Arvaatteko muuten, miksi tuossa ulkoportailla on kivi? Sillä särjettiin hasselpähkinöitä, joita kerättiin naapurisaaresta. Osa myytiin ja osa syötiin itse.”

Viikingitkin tiesivät paikan

Berghamnin oivan sataman tiesivät aikoinaan jo viikingit sekä myöhemmin Ruotsin laivasto. Näiden vieraiden jäljiltä Berghamnissa tunnetaan edelleen paikat nimeltä Mastbrant (Mastojyrkänne) ja Tjäreborg (Tervavuori). Myöhemmin tulivat kalastajat ja hylkeenpyytäjät. Berghamn asutettiin mahdollisesti jo 1100–1200-luvulla.

Rakennukset olivat pienempiä ja vaatimattomampia kuin mantereella. Ulkorakennukset sijoitettiin asuinrakennuksen ympärille niin, että syntyi suojaisa umpipiha. 1900-luvulla varallisuus kasvoi, ja niin talojen seiniin saatiin maalia ja katoille tiiltä ja peltiä tuohen tilalle. Sähkövalo syttyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1989.

Berghamnin lapset kävivät koulua Nauvossa. Jumalanpalvelukseen ja kauppa-asioille matkattiin Nötöhön. Kalansaaliit myytiin Turkuun, Helsinkiin ja Tukholmaan. Samalla kun itse nauttii leppoisasta kesäpäivästä Berghamnissa, voi ainakin jollain tavoin kuvitella, miten kovaa elämä on täällä ollut. Etenkin talven pimeydessä ja kylmyydessä. Tai kelirikon saartamana. Ei ihme, että väki on muuttanut hiljalleen mantereelle. Mutta lähes uskomattomalta kuulostaa se, että täältäkin keksittiin lähteä vuosisadan vaihteessa Amerikkaan asti paremman elämän toivossa.

Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 6/2018

Satamia runkoväylän varrelta 141

Väylältä on lyhyt matka saaren itäpuolen laitureihin. Oikominen onnistuu Käringören ja Holmen saarten länsipuolelta. Linjataulut ovat Lillören kallion itäpuolella. Väylä on 2,4 metriä syvä ja se vie myös takaisin runkoväylälle.

Satamassa on vesipiste, roskis, kalanmyyntiä ja yleiset liikenneyhteydet.

Satamaan ajo ja turvallisuus

Satamaan ajo onnistuu mainiosti. Holmen saaren kohdalla, jossa on pikkuinen linjataulu, sijaitsee länsipuolella vedenalainen kivi. Suuria kaaria ei sillä kohdalla kannata tehdä. Tällaiset kivet unohtuvat nopeasti, kun muuta puuhaa on kiinnittymisen valmistelussa.

Satamaan johtaa neljän metrin väylä, jossa myös yleinen ankkuripaikka on merkitty. Satamassa on useampi laiturialue, joihin voi kiinnittyä ankkurin avulla tai kylkikiinnitykseen hiljaisempina aikoina. Laiturien vieressä syvyydet vaihtelevat jonkin verran; 1,2, 1,5-2 ja 3,5 metriä ovat ilmoitettuja lukemia. Laiturit ovat hyvää kokoluokkaa isommillekin veneille.

Paikka on avoin koillisen ja kaakon tuulille.

Sataman eteläosan alueelle voi ankkuroida merkittyyn paikkaan, mutta maihinnousuun tarvitsee apuveneen. Ohikulku väylällä ei ole pahemmin kiusannut yöpyessäni joitain kertoja alueella.

Maissa havaittua

Maissa on luontopolut ja kauniit maisemat sekä hyvänäköiset rakennukset.

Hiljaista on ollut aina siellä käydessäni. Jokunen vuosi sitten yritin ostaa kalaa, mutta opastus loppui kesken, ja epäselväksi jäi, mihin talon oveen voi koputtaa.

Kalliojyrkänteen lähellä olevassa laiturissa kulunut lappu ilmoitti, että se on yksityiskäytössä. Laituri olisi suojaisemmassa paikassa kuin nuo muut laiturit, mutta sen taakse on vaikea itätuulella kiinnittää.

Nähtävyydet

Korkealle kalliolle kiipeävä kohtaa hienon näkymän ympäristöön. Kalliot eivät ole turhan korkeita, mutta varovaisuutta niillä kiipeämisessä tulee noudattaa. Vahingon sattuessa tuottaa vaikeuksia saada potilas alas ja yleensä tarkka tieto olinpaikasta pelastajille, joiden tulo saaristossa saattaa kestää ennemmin tunteja kuin minuutteja.

Jotkut eivät kykene havaitsemaan ympärillään olevan luonnon kauneuksista mitään ja vastaavasti moni olisi viikonkin paikassa, nähden joka päivä paljon uutta. Valo ja varjo muokkaa näkymää aina erilaiseksi aamusta iltaan sekä vuodenajasta riippuen.

Mikko Rajala
KIPPARI 8/2012

 

2 kommenttia artikkeliin “Berghamn (Nauvo)”

  1. Västergårdilainen sanoo:

    Jutussa mainittu Västergårdin tilan laituri (poukamassa oleva, kylän eteläisin) ei toimi enää vieraslaiturina.

  2. Sjöbe sanoo:

    Todella hieno ja rauhallinen paikka. Suojainen satamapaikka. Elokuussa 2012 muita veneitä ei ollut kovin monta, joten kaikille riitti tilaa kylkikiinnitykseen. Västerbyn puolella löytyy grillauspaikka. Yhdestä laiturista sai vettä ja kahdesta sähköä.

Kommentoi

X