Seilin kärryvaja on uudistunut ja palvelee kävijöitä. Itäpäädyssä uudet asiakas-wc:t ja tiskipiste. Länsipäädyssä näyttelytila ja palvelupiste.

Satamaisäntä Herrick Ramberg
10.6.2 018

Arkistosta:

Uusi sivu Seilin historiassa

Seilillä on synkkä historia spitaalisten ja mielisairaiden karkoituspaikkana. Saaren tulevaisuus sen sijaan näyttää veneilijän näkökulmasta erittäin valoisalta.

Seili sijaitsee Turun saaristossa, Nauvosta pohjoiseen ja Stormälöstä länteen. Se tarjoaa veneilijälle yhä enemmän, sillä Öröstä tuttu Skärgårdskompaniet kehittää siellä matkailua.

Veneilijöille on nyt avattu Kirkkoniemestä etelään sijaitseva, aiemmin Turun yliopiston yksityiskäytössä ollut Asemalaituri saaren itäpuolella Lembergsvikenin rannalla. F-mallisessa laiturissa on kylkipaikkoja matalille ja poijupaikkoja syville veneille. Nettisivuilla syvyyskartta laiturin ympäristöstä.

Laiturisähkö tuntuu retkisataman oloisessa, luonnonläheisessä paikassa suorastaan luksukselta.

Yhteissaunat auki iltaisin klo 16-18 naisille ja klo 18-20 miehille loistavassa puusaunassa, josta pääsee mereen uimaan.

Kirkkoniemen pohjoispuolella olevaan Kirkkolaituriin saa nykyisin kiinnittyä vain päiväajaksi. Aiemmin se oli saaren ainoa sallittu yöpymislaituri. Laituria hoitaa edelleen Pro Seili -yhdistys.

Päiväpaikkoja on myös saaren lounaispuolella, yhteysaluslaiturin viereisessä Postilaiturissa. Niistä huolehtii Skärgårdskompaniet.

Yliopisto ja yritys yhteistyöhön

Vanhan sairaalarakennuksen kauniissa pihapiirissä kukkii suuri jasmikepensas. Sen tuoksu leviää yli nurmikentän kahvilan ulkopöytiin. Osa asiakkaista syö kotiruokatyyppistä lounasta, osa nauttii suolaisia ja makeita leivonnaisia. Aamiaistakin saa tilauksesta.

Sisätiloihin kunnostetaan kovaa kyytiä à la carte -ravintolaa iltoja varten.

Kahvila-ravintola toimii Turun yliopistolta vuokratussa valtavassa kivirakennuksessa, joka vuosikymmeniä sitten oli mielisairaala. Osa rakennuksesta on edelleen yliopiston tutkijoiden käytössä, osaa vuokraa yliopistolta Skärgårdskompaniet.

Yliopisto päätyi vuokraamaan tilat matkailualan yrittäjälle, koska se ei itse tarvitse kaikkia tiloja ja saa näin kaipaamiaan tuloja rakennusten ylläpitoon ja tutkimustyöhön.

”Yliopiston puolella voi käydä katsomassa entiselleen jätettyä mielisairaalan huonetta. Aiemminhan tähän rakennukseen ei päässyt. Nyt yliopisto avaa oviaan ja esittelee mielellään toimintaansa”, Skärgårdskompaniet Oy:n Seilin kohdevastaava Sanna Nissi kertoo.

Yritys pyörittää Seilissä myös majoituspalveluja. Ei sentään vanhoissa sairaalasängyissä pakkopaidan kera, vaan yliopiston moderneissa majoitustiloissa. Väkeä saareen tuovat yhteysalus ja Skärgårdskompanietin Fanny–
alus Turusta.

”Kuuntelemme kävijöiden toiveita ja kehitämme palvelujamme sen mukaan. Omalla veneellä tulevia ajatellen suunnitelmissa on esimerkiksi lisätä laituripaikkoja ja rakentaa piharakennuksiin suihkuja”, Nissi lupaa.

Nopeaa toimintaa

”Toimintamme käynnistyi täällä todella nopeasti. Vasta tammikuussa 2017 tuli tieto mahdollisuudesta tulla Seilille”, Nissi kertoo.
Matkailun kehittäminen tuli nopeasti myös saaren kesäasukkaille. Saarella on kymmenkunta taloa, joiden haltijat tai heidän aiemmat sukulaisensa olivat aikoinaan saaren sairaalassa töissä. Monelle kyse on lapsuudenkodista.

”Luimme joulukuussa 2016 Turun Sanomista, että normaali 10 000 hengen turistimäärä aiotaan moninkertaistaa jo seuraavana kesänä. Tieto tuli valtavana yllätyksenä. Saarella yöpymistä, liikkumista ja rakentamista ovat säädelleet tähän asti hyvin tiukasti yliopisto, Metsähallitus ja Museovirasto. Ja nyt sitten yhtäkkiä tällainen muutos!” saaren kulttuuri- ja asukasyhdistys Pro Seili-Själö ry:n hallituksen puheenjohtaja Anne Wilenius kertoo.

”Seilin matkailun kehittämistä on verrattu Örön saareen. Mutta siinä on se merkittävä ero, että Seiliä ei ole tyhjennetty, vaan tänne yrittäjä tulee keskelle asutusta”, Wilenius jatkaa.

Sanna Nissi ymmärtää hyvin vanhojen seililäisten huolen muutoksista ”lintukodossa”. Hän ei ota kantaa siihen, millaiseen turistimäärään yritys tähtää, mutta korostaa, että toimintaa kehitetään hitaasti ja kestävällä tavalla. Lisäksi turistikautta pyritään venyttämään mahdollisimman pitkäksi, jolloin kävijämäärä jakautuu tasaisemmin.

”Emme aio rikkoa harmoniaa täällä. Esimerkiksi kävelykierroksia vetävissä oppaissamme on paljon luontoihmisiä. Otamme olosuhteet huomioon. Emme tietenkään toteuta esimerkiksi toiveita grillauspaikasta, koska tämä on luonnonsuojelualuetta”, Nissi kertoo.

Huoli vanhasta puukirkosta

Turistien tulenteko ja tupakointi huolestuttavat paikallisia kesäasukkaita.

”Meille sopii hyvin, että Kirkkolaituri on vain päiväkävijöiden käytössä. Aiemminhan se oli ainoa sallittu yöpymislaituri. Nyt on helpompi valvoa kirkon lähellä liikkuvaa väkeä”, Wilenius toteaa.

”Toivon, että tänne tulevat veneilijät kunnioittavat ainutlaatuista kulttuuriympäristöä, jonka ihmiset ovat pitkän ajan kuluessa rakentaneet. Että he arvostavat puukirkkoamme ja ymmärtävät, ettei lähelle voi tulla grillaamaan tai tupakoimaan”, Wilenius jatkaa.

Seilin kirkko on valmistunut vuonna 1733. Sairaalasaaren kirkkona se on sisäpuolelta harvinaisen karu ja koskettava.
Wileniuksen kanssa jutellessa saa käsityksen, että yhdistyksen väki on selvinnyt pahimmasta järkytyksestä ja sopeutuu hiljalleen uuteen tilanteeseen.

”Kesän pelastus on ollut huonot kelit. Muutos tuli hitaammin. Suhteellisen asiallisesti tämä on sujunut. Mitään vaaratilanteita ei ole ollut”, Wilenius summasi tilannetta heinäkuun puolivälissä.

Wilenius korostaa, että yhdistys ei missään tapauksessa koe yritystä kilpailijakseen. Yhdistyksellähän on oma pieni kesäkahvilansa lähellä kirkkoa, Kirkkolaiturin vieressä. Veneilijänä voi vain toivoa, että yhdistys, yritys, yliopisto ja Metsähallitus vetävät yhtä köyttä Seilin hyväksi.

Synkkä historia, kaunis luonto

Ensimmäiset ihmisen jättämät jäljet syntyivät Seiliin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kertaa vuonna 1541. Vuonna 1619 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf antoi käskyn siirtää Pyhän Yrjänän hospitaalin Turusta Seiliin.

Seilissä hoidettiin spitaalisia vuoteen 1775. Hoito oli olematonta, ja Seiliin tultiin kuolemaan. Omaiset velvoitettiinkin lähettämään arkkulaudat saarelle karkotetuille ja eristetyille. Seili valittiin leprasairaalan paikaksi osittain siksi, että sen hiekkaosaan oli helppo kaivaa hautoja. Lisäksi Seili sijaitsi sopivan matkan päässä Turusta, ja siellä oli hyvä ankkuripaikka.

Lepraepidemian alkaessa helpottaa tuotiin saarelle 1620-luvulta lähtien lisäksi mielisairaaksi todettuja. Vuonna 1840 mielisairaalasta tuli lähinnä parantumattomien potilaiden laitos. Vuodesta 1889 lähtien saareen tuotiin vain naispotilaita.

Vuonna 1964 valtio luovutti sairaalan rakennukset Turun yliopistolle, joka perusti sinne Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Se tekee muun muassa meriympäristön pitkäaikaisseurantaa ja tutkii punkkien levinneisyyttä ja niiden levittämiä taudinaiheuttajia.

Saaren 160 hehtaarin maa-alueesta suurin osa kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon ja on Metsähallituksen hoidossa. Saaren eteläosa on lehtomainen ja rehevä, pohjoisosa taas karua ja havupuuvaltaista. Keskellä on avointa perinnemaisemaa. Saarella on 29 uhanalaista ja 26 silmälläpidettävää kasvilajia.

Saaren keskiosan hiekkateitä kävellessä huomio kiinnittyy juuri jalopuiden tuomaan rehevyyteen ja ihmisen viljelemään maisemaan. Lehmiäkin löytyy vielä kesälaitumeltaan.

Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 2/2018

Uusi matkustajaliikennelinja

Rederi Ab Vitharun aloittaa matkustajaliikenteen saaristolinjalla käsittäen reitin Turku – Seili – Nauvo. Saaristolinja liikennöi päivittäin 10.6.–13.8.17 sekä tilauksesta kauden ulkopuolella.

Alus M/s Fanny lähtee Turussa Aurajoesta. Seilissä alus kiinnittyy postilaituriin ja Nauvossa yhteysaluslaituriin.

Aikataulut ja varaukset

visitseili.fi
9.5.2017

Satamia runkoväylän varrelta 56

Poikkean runkoväylän pohjoispuolella olevaan Seilin saareen, jossa aion yöpyä. Airistolta Seilin laituriin matkaa noin 4,4 meripeninkulmaa ja se on lyhin tie, joka tulee Haverön pohjoispuolelta syvää vettä seuraten. Toinen vaihtoehto on tulla Airistolta alas ja mennä runkoväylää Stillholmenin kummelille, josta ylös Seilin laituriin. Matkaa kertyy hieman enemmän, mutta ei paljon yli kuuden meripeninkulman. Matkalla on varottava matalikkoa, joka on ”hyvin otilla” Högholmenin eteläpuolella.

Kiinnitin ensin Seilin laituriin, josta yöksi siirryn ankkuriin laiturialueen läheisyyteen paikkaan, jossa kartassa on merkintä 3,7 metriä.

Seilin saari sijaitsee Airiston eteläpäässä ja Nauvon pohjoispuolella. Saaressa on Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Seilin muut laiturit ovat tutkimuslaitoksen omien veneiden tai yhteyslaivan ja yksityisten käytössä.

Suojaisuus ja laituriin ajo

Laituri on suojainen kaikille muille tuulille paitsi pohjois- ja koillistuulille.

Kirkkolaituri on tarkoitettu vesibussien ja huviveneilijöiden käyttöön. Laiturin juuressa on vettä noin metri, molemmat sivut ovat alle kaksi metriä, mutta päässä reilut kaksi metriä. Laituriin sopii sovulla hyvin perä ankkuroituna noin kymmenen venettä.

Laituriin on helppo kiinnittyä, mutta mitään suuria kaaria ei kannata tehdä varsinkaan telakkakiskojen puoleiselle rannalle. Ankkuri pitää hyvin, mutta se on syytä laskea kuitenkin jo jonkin matkan päähän.

Laiturilla olisi hyvä olla näkyvissä jonkinmoinen aikataulu, jos vesibussi käyttää samaa laituria ja liikenne on aikatauluun perustuva.

Maissa havaittua

Heti laiturin tyvessä vasemmalla puolella on rakennus, jossa on WC-tilat. Roskikset ovat samalla alueella ja opastaulu sekä pikku historiatietoa saaresta.

Kävellen saaren tietä muutaman askeleen verran, alkaa häämöttää Seilin kirkko. Saaren ja kirkon historia on ainutlaatuinen. Saaressa sijaitsee 1800- luvulla rakennettu sairaala, mikä toimi leprasairaalana ja myöhemmin mielisairaalana.

Saarella on alkuperäisistä rakennuksista säilynyt vain pappila ja kirkko. Seiliin rakennettiin yhä jäljellä olevia rakennuksia vuosina 1801-03. P.J. Gylichin piirtämät kivirakennukset rakennettiin vuonna 1851 ja kyseessä on varsin harvinainen rakennuskokonaisuus silloista saaristomiljöötä ajatellen.

Seilin saaressa oli leprasairaala vuosina 1619-1785 ja myöhemmin mielisairaala vuosina 1755-1962. Siitä minunkin nuoruudessa vielä puhuttiin.

Rakennukset on kunnostettu ja jotain vanhaa on jätetty entisiltä ajoilta muistoksi, esimerkiksi potilashuone.

Nykyään rakennuksissa on Saaristomeren tutkimuslaitos oheistoimintoineen. Matkailupalveluja ei juuri ole, mutta pientä opastuskierrosta museokirkon osalta voi kysellä maksua vastaan. Kovin pienelle ryhmälle se ei kuitenkaan kannata. Kirkon aukioloajat löytyvät internetistä hakusanalla seili. Sitä kautta aukeaa muutakin tietoa saaresta, mm. yhteyslaivan aikataulu löytyy samoilta sivuilta.

Kyseinen Seilin museokirkko on lahoamassa nopeasti mullaksi jo lähiaikoina, ellei mitään ratkaisevaa tehdä sen säilyttämisen eteen.

Kesäisin voi seurata myös sääksikameraa lähialueen pesältä. Kamera toimii pesimäajan ulkopuolella maisemakamerana.

Nähtävyydet

Nähtävyytenä saaressa on tuo em. museokirkko sekä nuo mahtavat päärakennukset. Ajatusta spitaalitautisista ei saa helposti pois mielestä, joten ne puistattavat nykyäänkin kirkon tontilla käveltäessä.

Lähisaaren kallioilta aukeaa hyvät näköalat ympäristöön, mutta varovaisuutta tarvitaan joka askeleella.

Matkailijoita pyydetään pysymään karttaan merkityllä reitillä ja reitin pituus on noin kaksi kilometriä. Tutkimuslaitoksen ovet eivät ole avoinna matkailijoille.

Mikko Rajala
KIPPARI 11/2008