Uutta veneilykaudella 2020

Rent Me

Kesällä 2020 satamasta voi vuokrata polkupyöriä, SUP-lautoja ja soutuvenettä

Soutuvene 2h/5€, 4h/10€, 5h/15€

Arkistosta:

Tehinselän pohjoisrannalla vilkuttaa kaikkien Päijänteen seilaajien tuntema linjaloisto Tehinsilmä. Siitä lounaaseen erkaneva reitti vie Kuhmoisiin, jonka vierassatama on rakennettu vanhan sahan perinnemaiseman viereen.

Kuhmoisten vierassatamaa lähestytään joko Rekisalon ja Vasikkasalon etelä- tai pohjoispuolelta. Kummatkin kardinaaliviitoitetut reitit yhtyvät Papinsaaren kapeikossa ennen kuin Kuhmoisten vanhan sahan korkea tiilipiippu ja vierassataman laiturit pilkistävät esiin luonnonkauniista ja suojaisesta lahdenpohjukasta. Vierassataman yhteydessä on myös kotisatama ja vieraspaikat löytyvät pohjoisimmasta pistolaiturista.

Askaroin hyvän tovin saadakseni vuokra-Bellani asettumaan kiltisti lyhyiden aisojen väliin. Lopulta tarvitsin avuksi naapuriveneen poijuhakaa, jonka ojensivat s/y Tiikelin tassun Harri ja Päivi Lepistö. Vaajakosken Veneilijöiden lipun alla Sunwind 311 -venettään purjehtivat Lepistöt ovat pitäneet purttaan myös muutamana kesänä Paraisilla, mutta nyt he ovat palanneet taas uskollisesti Päijänteelle.

– Täällä ei tarvitse käydä suihkussa uimisen jälkeen niin kuin merellä, veistelee Harri Lepistö. – Vedet ovat puhtaita ja tilaa riittää, toisin kuin Saaristomerellä, missä kilpapurjehdus seuraavaan yöpymissatamaan alkaa jo aamuvarhain.

Päivi Lepistö kiittelee Päijänteen virkistysalueyhdistyksen retkisatamia.

– Monissa paikoissa on jopa saunat vierailijoiden käytössä. Mielestäni Päijänteen alueen pursiseurojen yhteistyö on hieno asia, sillä voimme vierailla vapaasti toistemme tukikohdissa. Niihin ovat tervetulleita itse asiassa kaikki jonkun seuran lipun alla seilaavat matkaveneet. Muuten rannikon suurissa marinoissa on kyllä periaatteessa paremmat palvelut kuin Päijänteellä.

Kun utelin, miksi juhannuksen jälkeisellä viikolla on vielä niin hiljaista, kertoivat Lepistöt, että huono sääennuste pitää veneet laitureissa. Päijänteellä katsotaan yleensä tarkkaan ilmoja, ennen kuin lähdetään järvelle.

Saksalaistyylinen majatalo

Satamalaiturilta johtaa hyvin hoidettu vihreä ruohikkokenttä Gasthausin edustalle. Punainen tiilitalo on entinen Kuhmoisten sahan trukkitalli ja konepaja. Ennen Gasthausia tiloissa toimi ravintola Sahanranta. Se oli maineeltaan aikamoinen biletyspaikka ja kun Sahanrannan entinen keittiömestari Leena Aarresuo perusti vuosi sitten Leena’s Gasthausin, tahtoi hän tehdä paikasta nimenomaan veneilijöitä palvelevan sataman ja seurusteluravintolan.

Veneilijät ovat vastaanottaneet tyytyväisinä uudistuneen sataman, eikä ihme, sillä Gasthausin yhteydessä olevat huoltotilat ovat mainiot ja hohtavat puhtauttaan. Vierailijoiden viihtyvyyteen on panostettu, sillä esimerkiksi suihku- ja pesutilojen yhteydessä on pieni kodikkaasti sisustettu oleskelutila kirjahyllyineen.

Palvelut ovat muuten kunnossa, mutta sähköä ei ole ja saunavuoro pitää erikseen tilata, ja vaikka sauna sijaitsee aivan rannassa, ei uimamahdollisuutta jostain syystä ole kyetty järjestämään. Huoltolaiturilta löytyy kortti- ja seteliautomaatti, josta voi tankata sekä bensiiniä että dieseliä.

Leena’s Gasthausissa on kuusi huonetta ja A-oikeuksin varustettu ravintola. Koska lounasaika oli käsillä, en voinut vastustaa kauniisti katetun noutopöydän houkutuksia, vaan nautin edullisen ja maittavan kotilounaan. Tarjolla oli alkukeiton lisäksi kaalikääryleitä, makkarakastiketta sekä jälkiruokaa. Viikonloppuisin katetaan suosittu seisova kalapöytä muikkuineen ja muine herkkuineen. Lounasajan ulkopuolella voi tilata à la carte -listalta. Eikä koirien kanssa veneileviäkään ole unohdettu, sillä lemmikkejä varten on oma ruokalista!

Leena’s Gasthaus on varsin viihtyisä ja kotoisa paikka, jossa EM-jalkapalloilun semifinaalinkin sai katsoa rauhassa loppuun, vaikka ravintola olikin jo ajat sitten sulkenut ovensa. Jalkapalloilun ohessa Leena Aarresuo kertoili Kuhmoisten kuulumisia ja antoi reippaasti sapiskaa kunnan päättäjille, jotka eivät kuulemma vielä täysin ymmärrä veneturismin arvoa kunnan taloudelle ja imagolle.

Gasthausin vieressä satama-alueella on toinenkin yritys, Euron paikka. Se on yhdistetty kahvila, kebabravintola ja minitavaratalo, jonka edustalla on imutyhjennyksellä varustettu septipumppu. Euron paikassa on vuokrattavana myös vesijettejä ja polkuveneitä.

Naapuruus on ainoa yrityksiä yhdistävä tekijä, sillä henkisesti kaksi yrittäjää pienessä satamassa tuntui olevan molemminpuolinen ongelma.

Satamasta on muutama sata metriä Kuhmoisten keskustaan. Sen läpi kiemurtelee Toritie, jonka varrella ovat kaikki palvelut, pari ravintolaa, S-market, K-market, apteekki, kirjasto, pankki, kirjakauppa, tori ja Alko. Mitäpä sitä lomalainen muuta tarvitsisikaan.

Nähtävyyksistä tärkein on Kuhmoisten kirkko. Jykevistä hirsistä rakennettu pyhäkkö on rakennettu vuonna 1778 ja se on jo kolmas Herran huone samalla paikalla.

Aikakirjoissa Kuhmoinen mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1483, tosin silloin vain Padasjokeen kuuluvana kylänä. Asutus on vieläkin vanhempaa perua, sillä Kuhmoisista löydettiin jo 1800-luvun puolivälissä ihmisen luita, jotka arvioitiin ainakin tuhat vuotta vanhoiksi.

Kuhmoinen on ollut yksi Päijänteen länsirannan tärkeistä keskuksista jo vuosisatojen ajan. Pitäjän arvostuksesta kertoo vanha Päijänteen seudun sananparsi: kun tullaan Kuhmoisiin, tullaan ihmisiin. Meidän vierailumme aikana nämä ihmiset olivat kuitenkin kuin maan nielemiä, eikä kunnan kolmen tuhannen kesämökin asukkaistakaan juuri kukaan ollut ehtinyt aloittaa kesälomansa viettoa.

VENE 6/2009