Rönnskären, Fäliskäret

Päivitetty 15.3.2021

Fäliskäretiin perustettiin luotsiasema 1700-luvulla. Satama on nykyään suosittu retkisatama, joka palvelee opastettuja ryhmiä ja Merenkurkun maailmanperintöalueen veneilijöitä. Vanha luotsien asuinrakennus sekä telakkarakennus ”Docket” on kunnostettu majoitustiloiksi.

VENE 12/2007:

Kun veneilijät puhuvat Merenkurkun Rönnskäristä, tarkoitetaan sillä käytännössä Fäliskäretiä, joka on nykyisin Metsähallituksen omistuksessa. Fäliskäret, Storskäret ja kymmenet muut pikkusaaret muodostavat yhdessä alueen, jota tavataan kutsua Rönnskärin saaristoksi. Saavuimme Rönnskäriin Ruotsin Höga Kustenilta keskellä kesäkuista yötä. Saarella oleva punainen pooki, joka on rakennettu jo vuonna 1784, näkyi hyvänä maamerkkinä kauas Selkämeren ulapalle saakka.

Rönnskärin satama sijaitsee Fäliskäretin länsirannalla ja sitä lähestytään pohjoisesta. Laiturille johtavat pienet linjataulut ja muutama lyhyenläntä kardinaaliviitta. Sisääntulo on erittäin kivinen ja matala, eikä linjoilta pidä missään nimessä poiketa. Varsinkin viimeisen itäviitan kohdalla kiusaus oikaisuun on suuri. Sitä ei pidä kuitenkaan tehdä, varoittivat meitä monet paikalliset veneilijät.

Rönnskär vain ryhmille?

Rönnskärissä toimii Metsähallituksen luontoasema, joka on tarkoitettu erityisesti Merenkurkun saaristossa liikkuville opastetuille ryhmille. Vanhoja luotsirakennuksia vuokrataan yleisölle ja lähiseudun venekerhoilla on saarella niin ikään omat tukikohtansa.

Yksi rakennuksista on venekerhojen rakentama takkatupa ja sauna, jonka löylyistä saattaa hyvällä onnella päästä nauttimaan. Vuokratiloja voi kysellä Metsähallituksen palvelupisteestä Terranovasta Vaasassa. Luontoaseman telakkarakennuksessa on saaren historiasta kertova näyttely, mutta sinnekin on sisäänpääsy vain luontoaseman vuokranneilla ryhmillä.

Yksittäinen venematkailija tunteekin olonsa Rönnskärissä hieman ulkopuoliseksi: on outoa että Metsähallitus tuntuu panostavan vain ryhmämatkailuun. Luontoaseman pihalla saa kuitenkin vapaasti liikuskella ja eikä kukaan (ainakaan toistaiseksi) ole kieltänyt luonnon ihailua yksittäiseltäkään veneilijältä.

Ihailtavaa kyllä riittää, sillä matalakasvuinen saari on täynnä kauniita rantakallioita ja talojen läheisyydessä kukkivia pihaniittyjä. Kaiken kruunaa laajat näkymät rannattomalle Selkämeren ulapalle.

Rönnskärin palveluja ovat Roska-Roopen jätepiste, rannassa oleva grillikatos ja kuivakäymälä.

Saarella liikkumisessa kannattaa muistaa, että lintujen pesimäaikoina 1.5.-30.7. kävely on sallittu vain olemassa olevilla poluilla. Linnusto onkin erityisen rikas, sillä Rönnskärin saaristossa on tavattu jopa 67 pesivää lajia ja yhteenlaskettu parimäärä on noin 9 000. Yleisimpiä lajeja ovat riskilä, haahka ja ruokki.

Vanha luotsipaikka

Rönnskär on vanha luotsisaari, jonka juuret juontavat jo 1700-luvulle. Luotsaustoiminta päättyi vasta vuonna 1976. 250-vuotisen luotsauskauden aikana saarelle on noussut arvokas kulttuurimiljöö. Luotseja varten Rönnskäriin rakennettiin muun muassa navetta, leivintupa, makasiini ja jopa tuulimylly.

Rönnskärin merkittävin rakennus nykyään on Suomen vanhin puupooki. Pookin rakensivat vaasalaiset porvarit ja yksi rakentajista oli todennäköisesti suurliikemies Aabraham Falander. Hänen nimensä on vieläkin pookirakennuksessa jäljellä.

Tapuleineen Rönnskärin pooki muistuttaa yllättävän paljon pienen kirkon tornia. Vaikutelmaa korostavat tähystysluukut, joista luotsit aikoinaan tähystelivät merelle. Pookin alkuperäistä väristä ei ole mainintaa, mutta ainakin 1860-luvulta lähtien se on ollut punainen. Liki 30 metriä korkeata pookia on kunnostettu säännöllisesti. Pohjanlahden merenkulkupiiri teki ulkolaudoituksen viimeistelytyöt vuonna 1999.