Sälgrund

Tietoja päivitetty 21.9.2021

VENE 9/2021

Sälgrundin punavalkoinen majakka ohjaa jo kaukaa Kaskisiin vievälle väylälle. Vähän ennen kaupunkia ajamme Lax­hamnin lahdelle ja kiinnitymme kyljittäin vanhaan arkkulaituriin. Täällä voisi hyvin yöpyäkin.

Kävelemme pikkutietä kohti majakkaa ja sanomme lähes yhteen ääneen, että onpa mahtavaa olla näin hienossa metsässä. Se vaikuttaa olevan täysin luonnontilassa. Havu- ja lehtipuiden juurilla on laajasti mustikkaa, paikoin myös puolukkaa.

Ensimmäinen petrolimajakka

Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen olemme Sälgrundin majakan juurella. Se valmistui 1875 ja oli Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka. Sen alkuperäinen linssistö palvelee edelleen. Korkeutta majakalla on 25 metriä merenpinnasta. Sillä on ollut tärkeä merkitys seudun merenkululle. Jo ainakin 1700-luvun alusta eteläkärjessä oli risuista koottu piira. Myöhemmin sen tilalle tuli kahdeksankulmainen pooki ja viimein majakka.

Majakan pihapiirissä on myös yksi uudempi sekä useita vanhempia entisen luotsiaseman hirsirakennuksia. Luotsiperheitä asui saarella vuoteen 1985. Nykyisin rakennuksia ja saunaa vuokrataan matkailijoille. Jos mielii saunaan, pitää olla hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä kuntaan, sillä saarella ei ole henkilökuntaa paikalla. Myös nuotiopaikka ja käymälä ovat täällä.
Heinäkuun lämpö nostaa pihapiirissä ilmaan keltamataran tuoksun. Kierrämme majakan ympäri kulkevan luontopolun. Onneksi tuli vaelluskengät jalkaan, sillä reitti kulkee kivikossa. Aivan eteläkärkeen emme mene, koska se on luonnonsuojelualuetta, jossa ei saa liikkua touko–heinäkuussa, jotta lintujen ”kotirauha” säilyy. Kauniiden merimaisemien jälkeen päädymme metsään, sieltä metsätielle ja takaisin veneelle.

Anne Sjöholm

KIPPARI 9/2010:

Kristiinankaupungista matka jatkuu viiden metrin väylää takaisinpäin ja Vilgrundin kohdalta käännytään 1,8 metrin väylälle, joka yhtyy runkoväylään. Runkoväylä ei tällä osuudella ole neljää meripeninkulmaa pitempi.

Sälgrundin laiturin kohdalle saakka saattaa etelän suunnasta aallokko olla kovaakin. Oikaistaessa yhdeksän metrin väylälle tulee muistaa Siggvabbtekstin lähettyvillä oleva länsiviitta ja sen kertoma matalikko.

Yhdeksän metrin väylältä poiketaan kohti majakkaa hieman oikaisten ensimmäisille punaisille poijuille.

Neljännen poijun pohjoispuolelta käännytään Sälgrundin itärannassa olevaan puulaituriin.

Satamaan ajo ja suojaisuus

Mantereelta on lyhimmillään matkaa laituriin alle kilometri, joten venematka on varsin lyhyt kohteen laituriin. Satamassa velloo pahiten pohjoisen, idän ja etelänpuoleinen tuuli, joskin pikkutuulet eivät laiturin takana kovin häiritse.

Laiturin taakse venettä ajettaessa ei kovin laajoihin kaarroksiin ole tilaa.

Laiturissa on 1-4 paikkaa sisäpuolella, jossa on myös ponttonilaituri vierailevien matkailijoiden maihin pääsemisen helpottamiseksi.

Ponttonilaituriin ei saa kiinnittyä, mutta voi jättää miehistön jäseniä avustamaan vieraspaikalle kiinnitettävää venettä. Ulkosivu on hankala jo laiturin rakenteen puolesta sekä ohikulkevan liikenteen aiheuttamien peräaaltojen takia.

Maissa havaittua

Laiturialueella on opastauluja sekä wc ja tulentekopaikka.

Laiturin välittömässä läheisyydessä on muutama punaiseksi maalattu rakennus sekä luontopolun lähtöpiste.

Itse majakalle on matkaa hyvää metsätietä pitkin vajaa kilometri. Majakka-alueella suurin rakennus on kaksikerroksinen päärakennus ja sen lisäksi on neljä pienempää, punaiseksi maalattua rakennusta. Kaskisten kaupunki on kunnostuttanut kaikki rakennukset kokous-, majoitus-, sauna- ja muuhun virkistyskäyttöön.

Piha-alue sopii erinomaisesti musiikin esittämiseen. Konsertteja on majakalla järjestetty useana kesänä. Lisää tietoa majakalla järjestettävistä konserteista saa myös Kaskisten vierassataman toimipisteestä, joka on samalla info matkailijoille sataman aukioloaikana. Sen ollessa kiinni puhelut ohjautuvat automaattisesti kaupungintalolle virka-aikana.

Sälgrundin majakan lisärakennuksissa on majoitustilaa sekä sauna. Majakasta etelään oleva pitkä niemi on Natura-aluetta ja on rauhoitettu lintujen pesimäaikana.

Saarella on muutama kesämökki, joiden piharauhaa tulee myös kunnioittaa.

Nähtävyydet

Olen hiukan hullaantunut vuosien varrella majakoihin sekä tunnelmaan, mikä niistä hohtaa – valon lisäksi. Seppo Laurellin kirja Suomen majakat 1999 oli viimeinen innoittaja hienoon aiheeseen ja harrastukseen.

Sälgrundin saaressa oli jo 1700-luvun alussa puinen merimerkki, joka monien vaiheiden jälkeen on nykyisellään.

Tiilestä rakennettu majakka valmistui vuonna 1875. Sen korkeus merenpinnasta on 30,2 metriä. Majakka korjattiin perusteellisesti keväällä 1931, jolloin sen ulkopinta rapattiin noin 15 senttiä paksulla rappauksella.

Valolaite oli ensimmäinen Suomessa asennettu valopetroolilla toimiva lyhty. Käytössä on edelleen vuodelta 1875 oleva vanha linssistö, mutta valon tekee nykyisin sähkö.

Sälgrundissa nähtävyytenä pidän majakan läheisyyden tunnelmaa. Myös meri, hiljaisuus, lintujen äänet ja myös musiikki soidessaan parhaimmillaan ovat elämyksiä, jotka on koettava henkilökohtaisesti.