Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa

Signilskär-Enskär

Tiedot

Koordinaatit:
60°12,6' P, 19°19,3' I
Satamanro:
1276
Karttasarja:
C
Merikartta:
762
Syvyys:
1,5 - 3,5 m (Enskär)
Kiinnitys:
poiju, kylki, ankkuri (Enskär)
Satamamaksu:
20 € (2020)
Puhelin:
040 1731 216, 040 7360 015
  • Palvelut

  • jätehuolto
  • sauna
  • suihku
  • tulentekopaikka
  • wc

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Vene 2/2022:

Enskär

Lähestymme Enskärin tukevaa, entistä viranomaislaituria. Sen kyljessä ei enää lue ”maihinnousu kielletty”, vaan siinä on sataman kyltti. Satamakapteeni viittoilee meitä ystävällisesti kylkikiinnitykseen L:n mallisen laiturin ulkolaidalle.

”Tuo toinen vene on juuri lähdössä tuolta sisäpuolelta. Odottakaa hetki, niin saatte suojaisen paikan”, Paul Eriksson neuvoo.

Illan mittaan laiturin sisäpuolelle saapuu lisäksemme kaksi muutakin venettä. Syvimmässä paikassa vettä on kyltin mukaan 2,70 metriä, seuraavassa 2,20. Isompi saksalaisvene päättää jäädä ulkolaidalle kylkikiinnitykseen keula tuuleen. Puhaltaa ja loiskii kunnolla suoraan etelästä. Se on ainoa tuulensuunta, jolta laiturin ulkolaidalla ei saa suojaa.

Suomen valtio on antanut saaren Ahvenanmaalle lukuun ottamatta kohtaa, jossa merivartioston tutka surraa. Eckerön veneyhdistys on vuokrannut saarta vuodesta 2017 ja tehnyt siellä talkoilla melkoisen työn.

”Aloitimme maalaamalla rakennukset ulkoa, jotta ne säilyvät. Teimme tuohon vanhaan varastoon vessat ja saunaan laitoimme suihkut. Tuonne kalliolle, mistä on hyvä katsoa auringonlaskua mereen, teimme grillauspaikan ja huvimajan. Viitoitimme myös kaksi kävelyreittiä entisille tykkiasemille ja teimme myös pienen museon kertomaan sota-ajan historiasta täällä”, Paul luettelee.

Sijaintinsa vuoksi saarella on ollut suuri strateginen merkitys. Toisen maailmansodan aikaan täällä oli rannikkolinnake, jonka tehtävänä oli estää vihollisen tunkeutuminen ohi Märketin majakan Pohjanlahdelle. Sodan jälkeen, aina vuoteen 2010 asti Enskärissä toimi merivartioasema. Saaren etelänokassa, Hellmanissa, seisoo puolestaan entinen luotsitupa, jota Eckerön palokunta korjaa alkuperäiseen kuntoon.

Savustettua kampelaa

”Veneilijät alkavat löytää tänne. Välillä on ollut oikein vilkastakin. Tänä kesänä 95% vieraista on ollut suomalaisia. Seuraavaksi eniten on käynyt saksalaisia. Ruotsalaisia jostain syystä vähemmän”, Paul kertoo.

Satamaa hoidetaan kesäkaudella kahden venekerhoon kuuluvan perheen voimin. Ainakin Paulin perhe kalastaa ja myy saalista myös veneilijöille. Meitä kohtaa sellainen harvinainen onni, että saamme illalla samana päivänä merestä nostettuja ja juuri savustettuja kampeloita. On syytä avata kuohuviinipullo!

Täällä voisi myös itse lämmittää kunnostusta odottavan, vuonna 1940 rakennetun saunan, mutta sen kokemuksen jätämme tällä kertaa väliin. Sen sijaan lähdemme nauttimaan saaren upeasta luonnosta saunan läheltä alkavalle viitoitetulle polulle. Maisemat ovat upeat. Kanervat ja tuulen kallion pintaan litistämät katajat tuoksuvat.

Enskär

Sota-ajan historiaa

Polun päässä on valtava kivikasa. Tänne alettiin Talvisodan jälkeen rakentaa suurta tykkiasemaa ja tunnelia. Syksyllä 1940 puolivalmis tykkiasema tuhottiin Neuvostoliiton vaadittua Ahvenanmaan demilitarisointia, mutta tunneli jätettiin kivivyöryn alle piiloon. Seuraavana kesänä, Jatkosodan sytyttyä, alettiin rakentaa uutta tykkiasemaa. Elokuussa 1944 suurennettu tunneli oli varusteltu ja siellä oli jopa pieni kenttäsairaala. Tykin kantama oli 21,7 kilometriä. Lähelle louhittiin myös juoksuhautoja ja konekivääriasemia. Sodan päätyttyä tykki kuljetettiin pois ja asema tuhottiin uudelleen.

Myös toiselle entiselle tykkiasemalle vie viitoitettu polku. Se lähtee huvimajan takaa. Kallioilta näkyy hyvin myös Märketin majakka.

Sataman museon valokuvat ja tekstit kertovat myös sota-ajasta. Siellä näkee esimerkiksi, miten Suomi ja Ruotsi laskivat merimiinoja Märketin molemmille puolille. Enskäriltä ammuttiin toisinaan varoituslaukauksia, kun siviilialuksia oli menossa liian lähelle.

Enskär kuuluu Signilskärin saaristoon ja luonnonsuojelualueeseen. Se tunnetaan parhaiten linnustostaan, mutta myös kasvillisuus on monipuolinen. Erityistä on se, että vedenalainen luonto on erittäin rikas vedensyvyyden vaihteluiden ansioista. Signilsärin ja Märketin ympäristössä elää myös 200 yksilön vahvuuden norppa- ja harmaahyljeyhteistö.

Anne Sjöholm, kuvat Steffi Sjöholm

Signilskärin saariryhmä ”pienois-Ahvenanmaa” oli tärkeä Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen liikenteen etappi.

Legendan mukaan Signilskär on saanut nimensä englantilaisen prinsessan tai kuningattaren mukaan, jonka tuuli ajoi rantaan. Mukanaan hänellä oli tarun mukaan pyhä mies, eli kyseessä on ollut ristiretki. Tähän viittaisi saaren nimi Heligman (väylä lännestä vie Heligmanin ja Enskärin väissä olevaan satamaan). Täältä käsin hän alkoi levittää kristinuskoa Ahvenanmaalle.

Maan vanhin kirkko lienee pystytetty tänne joskus 1100-luvulla.

Äärimmäisen tärkeä tämä saariryhmä oli Eckerön postinkuljettajille. Signilskärillä oli myös kanuuna, jonka laukauksilla oli tarkoitus tiedottaa jäätilanteesta, mutta tuuli vei usein äänen, joten kokeilu jäi lyhyeksi. Samoin Ruotsin vallan loppupuolella perustettu peilitelegrafiasema toimi vain muutaman vuoden.

Saariryhmä oli linnoitettu ensimmäisen maailmansodan aikaan, räjäytettyjä bunkkereita on jäljellä.

Saarella toimii lintuhavaintoasema ja saari on luonnonsuojelualuetta. Enskärillä on merivartioasema.

Kommentoi

X