Tilaa

Maarianhamina, Länsisatama, ÅSS

Tiedot

Koordinaatit:
60°05,9' P, 19°55,4' I
Satamanro:
1220
Karttasarja:
C
Merikartta:
756
Vieraspaikkoja:
160, avoinna 27.4.-22.9.
Syvyys:
2-18 m
Kiinnitys:
poiju
Avoin:
etelä, lounas
Yritys:
Åländska Segelsällskapet
Puhelin:
018 13 610
  • Palvelut

  • kaasu
  • imutyhjennys
  • kauppa
  • kioski
  • polttoaine
  • vesi
  • joukkoliikenne
  • kahvila
  • luontopolku
  • museo
  • näköalapaikka
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • wc
  • venehuolto
  • Wlan
  • jätehuolto
  • netti-yhteys
  • astianpesupaikka
  • polkupyöränvuokraus
<h2 style="text-align: left;">2018</h2> <p style="text-align: left;">ST1, puh. 018 13 610</p> <p style="text-align: left;">Bens 98, D</p> <p style="text-align: left;">A 24/7 K+S</p> <p style="text-align: left;">Avoinna kesällä klo 8-21</p>

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2017: 

Ravintola ÅSS Paviljongen

Lukijamme suosittelevat:  Ahvenanmaalainen turska.

Päivitä polttoaineiden hinnat Lisää sataman kuva Ilmoita virheestä sataman tiedoissa

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Arkistosta:

Ahvenanmaan saarimaakunnan vehreä pääkaupunki on vuodesta toiseen monen veneilijän kesälomapurjehduksen päämäärä. Maarianhamina houkuttaa merellisillä perinteillään, erinomaisilla palveluillaan ja vilkkaalla seuraelämällään. Maarianhaminassa ei veneilijän tarvitse olla yksin, sillä aatesisaria ja -veljiä löytyy satamäärin.

Katsastimme, millaisia elämyksiä kaupungin kaksi suurta vierassatamaa tarjoavat ja miten niiden palvelut kestävät kuumeisten sesonkiviikkojen turistiryntäyksen.

Maarianhaminaa idästä lähestyessä pitää satamapäätös tehdä ajoissa: itä- vai länsisatamaan? Lumparnin selän ja Lemströmin kanavan kautta saapuvat putkahtavat kuin itsestään itäsataman edustalle. Länsisatamaan mielivien pitää mastollisella aluksella kiertää Järsö, moottoriveneellä kulkevat voittavat muutaman meripeninkulman alittaessaan Nåtön ja Granholmin välisen sillan (alikulkukorkeus 5,3 metriä). Itäsatamaan saa seilata rauhassa, mutta länsisatamaan johtavalla 8,2 metrin väylällä on syytä olla erityisen varuillaan vilkkaan matkustajalauttaliikenteen takia.

Kummatkin Maarianhaminan satamat – niin kuin itse kaupunkikin – ovat juhannuksen jälkeisinä sesonkiviikkoina varsin vilkkaita. Se pitää hyväksyä myös mahdollisine lieveilmiöineen. Rauhallisempaa menoa etsivien kannattaa suunnata Ahvenanmaan muihin satamiin.

Pursiseurat satamaisäntinä

Maarianhaminan satamat on uskottu pursiseurojen hoitoon. Idässä hallitsee Mariehamns Segelförening (MSF) ja lännessä Åländska Segelsällskapet (ÅSS). Kummallakin Maarianhaminan satamalla on omat kannattajajoukkonsa. On makuasia, kumman asettaa etusijalle, palvelut pelaavat niin idässä kuin lännessäkin ja osittain ne ovat jopa samoja. Esimerkiksi yöpymismaksua vastaan kummassakin satamassa saa ilmaisen Ruotsin risteilyn veneen koko miehistölle. Paikalliseen venetarvikeliikkeeseen vievä ilmainen kuljetus kulkee sekin kummankin sataman kautta.

Itäsataman tunnelma on vanhastaan länsisatamaa hieman kansanomaisempi. Suurin osa veneistä on suomalaisia ja moottoriveneitä kelluu laitureissa yhtä paljon kuin purjeveneitä. Länsisataman maine on puolestaan hieman herraskainen. Satama täyttyy ilta illan jälkeen ruotsalaisista purjeveneistä ja moottoriveneet ovat selvästi vähemmistössä. Länsisatama on myös oivallinen valinta Ruotsiin suuntaavalle venekunnalle, sillä Ahvenanmeren reunalle on vain muutama meripeninkulma.

Itäsatamassa hotelli Arkipelagin tanssiravintola ja yökerho vetävät bilettäjiä, kun taas kulinaristeja houkuttaa länsisatamassa ÅSS:n perinteikkään ravintolan gourmet-tasoinen ruoka ja mestarikokki Michael Björklund. Kun länsisatamassa ÅSS:n ravintolan terassilla nautiskellaan gintoniceja, itäsataman ravintolan terassilla pannaan jalalla koreasti elävän musiikin tahdittamana.

Länsisataman miljöö huokuu kaupungin merenkulkuperinteitä, onhan nelimastoparkki Pommern vieraslaiturien naapurissa ja punaiset sekä valkoiset ruotsinlaivat tuuttaavat torviaan satamalahdella monta kertaa päivässä. Merenkulkumuseoon on satamasta vain muutama askel, mutta lähimpään ruokakauppaan kertyy jo matkaa. Itäsatamasta on taas lyhyt matka kaupungin vilkkaimmalle ostoskadulle ja Sitkoffin ostoskeskukseen. Länsisatama on avoin etelätuulelle, mutta itäsatamaan puhaltaa puolestaan luodepuhuri.

Kummassakin satamassa on wc- ja suihkutiloja tarpeeksi, mutta saunojen lauteilla on heinäkuun iltana tungosta niin idässä kuin lännessäkin. Molemmat satamat pitävät ensiluokkaisella tavalla vierailijat ajan tasalla palveluistaan ja säännöistään. Satamakonttorin tiskillä käteen lyödään perinpohjainen monikielinen esitevihko, josta löytyy vastaus moniin veneilijää askarruttaviin kysymyksiin.

Ritirinnan satamat kulkevat myös palvelualttiuden suhteen: vieraisiin suhtaudutaan kuin ihmisiin eikä rahastusautomaatteihin. Satamakapteenit pyrkivät tosissaan auttamaan veneilijöitä kaikissa mahdollisissa pulmissa. Saarimaakunnan valtakieli on ruotsi, mutta satamissa selviää myös selvällä suomenkielellä. Vaikka heinäkuussa Maarianhaminassa on veneitä laiturit pullollaan, toilettitilat ovat siistejä, sillä niitä siivotaan useita kertoja päivässä.

Satamamaksut ovat suhteellisen korkeita, mutta palveluihin nähden kohtuullisia. Idässä yöpyminen maksaa kaksi kymppiä, lännessä saa pulittaa kaksi euroa enemmän.

Sekä itä- että länsisatamaa on jatkuvasti kehitetty. MSF:n satamaan on rakennettu pari vuotta sitten uusi jäteasema ja kunnollinen lasten leikkipaikka. Sähkötolpat on uusittu ja saunoja on laajennettu. ÅSS:lle puolestaan valmistui viime purjehduskaudella uusi satamatoimisto ja mukavan laajalla valikoimalla varustettu päivittäistavarapuoti. Bensa-aseman laituria on myös korotettu ja satamatoimiston viereen on rakennettu pieni pizzeria, jonka pizzat ylittävät monin verroin bulkkitason.

Idässä enemmän paikkoja

Ensimmäinen suuri ero itä- ja länsisataman välillä on laituripaikkojen määrä. ÅSS:n laitureissa tilaa riittää 150 veneelle, mutta MSF:n peräpaalujen väliin mahtuu peräti kolmesataa alusta.

Itäsataman vilskeessä satamaelämää tarkkailevat Birre II -veneensä (Aquador 32) kannelta Kai Laikio ja Pirjo Kauranen. He ovat tulossa Tukholmasta ja matkalla kotisatamaan Merikarvialle Iniön ja Katanpään kautta.

– Maarianhaminassa on vähän niin kuin ulkomailla, mutta silti selviää suomenkielellä. Palvelut toimivat hyvin ja kaupat ja ravintolat ovat lähellä satamaa. Me syömme usein kyllä veneessä, mutta kun pistäydymme iltaoluella, valinnan varaa riittää. Viihtyisiä paikkoja on koko keskusta täynnä, kertoo Pirjo Kauranen. Pariskunnan mielestä itäsatama on periaatteessa rauhallinen, vaikka joskus aamuyöstä yökerhojen sulkeuduttua satamassa bileet saattavat jatkua. Silloin olisi hyvä, jos satamassa olisi erillinen yövahti.

Isolla moottoriveneellä matkaaville viimekesäinen polttoaineen hinnan nousu on ollut merkittävä.

– Polttoainekustannukset ovat olleet melkein kolme kertaa korkeammat kuin edellisenä kesänä, mutta se ei ole ajoja vähentänyt. Olen laskenut, että tällä kolmen viikon lomareissulla polttoaineeseen palaa noin viisi tuhatta euroa. Sillä summalla kaksi henkeä lomailisi jo muutaman viikon Thaimaassa, mutta saaristo ja meri kyllä vievät voiton… Ja voihan siellä Thaimaassa käydä sitten talvella, tuumii Kai Laikio.

Maarianhaminan itäsataman huoltorakennuksen seinustan penkkejä parempaa veneilijöiden kohtaamispaikkaa ei Suomen saaristosta sesonkiaikana löydy. On kumma, jos heinäkuussa vartin istuskelun jälkeen ei bongaa ainoatakaan veneilijätuttua tai oman pursiseuran venekuntaa.

Viimeistään tuttuihin törmää satamaravintolan terassilla. Ravintola Club Marinen kohtuuhintainen lounas tarjotaan joka päivä kello 14 saakka ja sen jälkeen tarjolla on à la carte -listan herkkuja. Ruoan taso on kohtuullinen, mutta ei vedä vertoja ÅSS:n ravintolalle. Jos olisin itäsataman pitäjä, järjestäisin satamaan savukalan myyntiä, sillä kysyntää riittäisi varmasti. Kalaa toki löytyy kyllä Merikorttelin viereen parkkeeratusta myyntivaunusta.

Kylpemismahdollisuudet itäsatamassa ovat erinomaiset, sillä lähistöllä sijaitsevat Lilla Holmenin ja Gröna Uddenin lapsiystävälliset uimarannat. Lilla Holmen on muutenkin pikkuveneilijöiden mieleen, sillä saarella asustaa runsaasti erilaisia eläimiä, kuten riikinkukkoja ja kaneja. Itäsataman pohjoispuolella on Mariebadin tasokas kylpylä vesiliukumäkineen. Näyttämällä kuitin maksetusta satamamaksusta saa kylpylän pääsymaksusta alennusta.

Muitakin liikunnallisia aktiviteetteja löytyy, sillä Itäsataman RONO vuokraa niin pyörät, veneet kuin vespatkin. Lähin elintarvikeliike on Torikadun kulman Citylivs, hyvin varustettu valintamyymälä aina lihatiskiä myöten. Matkaa satamasta kertyy vain muutama sata metriä. Itäsataman etuihin kuuluu myös se, että Alko on aivan nurkan takana.

Lännessä rauhallisempaa

Uudistuneen länsisataman modernissa satamatoimistossa häärii satamaisäntänä ÅSS:n toiminnanjohtaja Brage Jansson. Talvisin hän hoitaa seuran paperitöitä, mutta kesällä toimii satamakapteenina. Vuosi sitten helmikuussa työnsä aloittanut Jansson on tyytyväinen veneilykauteen.

– Kausi oli vilkas ja veneitä virtasi länsisatamaan tasaista tahtia. Meillä on noin 5 000 yöpymistä vuosittain ja keskimääräinen kävijä viipyy satamassa muutaman vuorokauden, sanoo Jansson.

– Itäsatamaan verrattuna meillä on hieman rauhallisempaa sekä enemmän purjeveneitä ja perheveneilijöitä. Tänne tulevat arvostavat ehkä enemmän hyvää ruokaa ja rauhallista yöunta kuin yökerhoja ja aamupuoleen juhlimista. Mielestäni länsisataman etuihin kuuluu vielä ilta-aurinko ja vanhan perinteikkään sataman ainutlaatuinen ilmapiiri.

Tulevaisuuden ongelmana Brage Jansson näkee, että venekoon koko ajan kasvaessa laituritila alkaa käydä pieneksi. Isoimmat alukset voivat nyt jo varata etukäteen kylkikiinnityspaikan sataman huoltorakennusten edustalta. Jos kesälomalla haluaa syödä kerran kunnolla ja kukkaroaan säälimättä, se kannattaa tehdä ÅSS:n perinteikkäässä, yli sata vuotta vanhassa paviljonkiravintolassa. Alun perin Lars Sonckin piirtämä kotkanpesäksi kutsuttu rakennus valmistui erään kylpylälääkärin kesähuvilaksi. Illallisen jälkeen kelpaa istuskella ravintolan terassilla ja katsella ilta-auringossa hiljaa nyökkivää mastomerta.

Koska ÅSS on myös aktiivista juniorityötä tekevä pursiseura, kevytveneet junnumiehistöineen kuuluvat olennaisesti länsisataman maisemaan. Niin myös sataman yli viisikymmenjalkaiset valtamerijahdit, joiden kansia palkattu miehistö alituiseen puunaa.

Länsisataman saunanlauteilla kaikuvat kaikki Itämeren alueen kielet ja saunakavereilta saa helposti satamavinkkejä aina Saksaa ja Puolaa myöten. Länsisatamassa tapaavat myös kokoontua suurten ja tunnettujen venevalmistajien alukset kesätapaamisiinsa.

Viime kesänä laiturit täyttyivät ainakin Najadeista ja Nauticateista. Viimemainittujen kokoontumisajon aikana olin itsekin satamassa. Komeiden veneiden lisäksi sain tutustua myös outoihin veneilytapoihin, joihin veneilyharrastustaan aloittelevatkaan eivät yleensä sorru: vuorokauden aikana sähköjohtoni repäistiin irti tolpasta kahdesti ja pistokkeeseen työnnettiin röyhkeästi oma johto. Kokeneempien veneilijöiden tapa olisi tietysti tulla neuvottelemaan mahdollisista haaroituskytkennöistä.

Tsaaritar Marian kaupunki

Kun sitten on nyhrännyt aikansa kummassa tahansa satamassa, on syytä lähteä tutustua Maarianhaminan hienoon historiaan ja sykkivään nykypäivään. Kaupunki on saanut runollisen nimensä Mariasta. Hän oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n puoliso 1860-luvulla, jolloin kaupunki perustettiin. Vastaperustettuun kaupunkiin asettui monia vauraita laivanvarustajia, kuten Nikolai Sitkoff ja ennen kaikkea legendaarinen Gustaf Erikson, jonka purjealuslaivasto oli aikanaan maailman suurin. Eriksonin imperiumin muistona länsisatamassa kelluva museolaiva Pommern onkin noussut koko Maarianhaminan symboliksi.

Pommern rakennettiin Skotlannissa yli sata vuotta sitten ja aluksen nopeudesta kertoo jotain, että se selvitti Australian ja Kööpenhaminan välisen reitin parhaimmillaan 75 vuorokaudessa. Pommernin sokkeloisissa hyteissä kokee vieläkin vanhojen vehnänkuljetuslaivojen tuoksun ja tunnelman.

Laivavanhuksen vieressä on Ahvenanmaan merenkulkumuseo, joka vaalii huolella saarimaakunnan merenkulkuperinteitä. Museon vetonaulana on vuodesta toiseen Eriksonin aikoinaan omistaman nelimastoparkki Herzogin Cecilien punaruskeansävyinen kapteenin salonki.

Maarianhamina ei suinkaan ole vain museoidun merenkulkuperinteen kaupunki, sillä tämän päivän elävää perinnettä vaalitaan itäsataman läheisyydessä Merikorttelissa. Se on perinnelaivoille omistettu keskus, jossa niitä rakennetaan ja korjataan. Siellä voi tutusta veneiden rakennustekniikoihin ja vanhoihin käsityömenetelmiin. Merikorttelissa on myös ravintola ja merellisiä lahjatavaroita myyviä liikkeitä. Täällä on rakennettu muun muassa kuunari Linden ja kaljaasi Albanus. Keskuksella on myös oma satamansa vieraileville perinnealuksille ja puuveneille.

Maarianhaminaa halkoo leveä Esplanadi, joka yhdistää toisiinsa käytännössä itä- ja länsisataman. Esplanadin kymmeniä lehmuksia kasvavan kujan siimeksessä on mukava vilvoitella kesäkuumalla. Lehmuskujan itäpäässä avautuu pieni tori käsityö- ja marjamyyjineen. Torilta alkaa vilkas kävelykatu, jonka varrella ovat tärkeimmät liikkeet. Nyt kannattaa viimeistään levähtää ja tilata kahvilassa pala perinteistä Ahvenanmaan pannukakkua tykötarpeineen. Sekä nauttia lomasta, veneilystä ja Maarianhaminan viekoittelevasta kesätunnelmasta.

VENE 1-2/2009

Yksi kommentti artikkeliin “Maarianhamina, Länsisatama, ÅSS”

  1. Hannu22 sanoo:

    Kesällä 2021 Maarianhaminan länsisataman palvelualttius on Ahvenanmaan heikoin. ÅSS voisi panostaa henkilökunnan asiakaspalveluun.

Kommentoi

X