Tilaa

Uusikaupunki, Pakkahuone

Tiedot

Koordinaatit:
60°47,9' P, 21°24,4' I
Satamanro:
1072
Merikartta:
D 735
Vieraspaikkoja:
70
Syvyys:
1,5-3,0 m
Kiinnitys:
poiju
Satamamaksu:
20 € /vrk (2021)
Yritys:
Pakkahuoneen Kahvio
Puhelin:
044 712 3500
WWW:
karilla.fi
  • Palvelut

  • alko
  • apteekki
  • hammaslääkäri
  • imutyhjennys
  • joukkoliikenne
  • jätehuolto
  • kahvila
  • kalamyynti
  • kauppa
  • kioski
  • kirkko
  • leikkipaikka
  • lääkäri
  • museo
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • venehuolto
  • veneluiska
  • vesi
  • wc
  • Wlan
  • yhteysalus

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2018: 

Kahveli ★★★★★

”Mahtava ruoka kera erittäin ystävällisen ja ammattitaitoisen palvelun. Täällä laivakokkikin saa vain nauttia.”

”Mahtavat burgerit ja pizzat sekä todella ystävällinen palvelu!”

Lukijamme suosittelevat: Kahvelin oma pizza, joka oli ennen nimeltään Isokari. Mersupizza. Lohta ja rapuja. Härkäburger vie isonkin nälän!

Lisää sataman kuva Ilmoita virheestä sataman tiedoissa

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Arkistosta:

Suosikkikohde Saaristomerellä

Uudenkaupungin Pakkahuoneen vierassatama on vuodesta toiseen säilynyt veneilijöiden suosikkisatamana, jonka suosiota ei horjuta mikään. Mutta missä piilee sen salaisuus?

Merikartta nro 903 on monen kesälomapurjehtijan raamattu. Se sulkee sisäänsä Suomen rannikon keskeisimmän veneilyalueen, Saaristomeren.

Kartan ylänurkassa on erillinen laajennus, jotta Uusikaupunki on saatu mahtumaan Saaristomeren veneilyparatiisin.

Pakkahuoneen ranta onkin monelle Ultima Thule, jota pohjoisemmaksi ei tule lähdetyksi. Niin Saaristomeren äärilaidalla kuin Uudenkaupungissa liikutaankin, ollaan täällä vielä maisemallisesti sekä kulttuurisesti selvästi Turunmaan saariston alueella.

Kolmasti Vuoden vierassatama

Veneilijät ovat valinneet Uudenkaupungin Pakkahuoneen jo kolmasti Vuoden vierassatamaksi.

Heinäkuussa 2006 satamassa tapaamillani veneilijöillä oli yksimielinen käsitys suosion syistä. Teijo ja Tarja Varjo olivat kolmen viikon lomareissulla ja istuivat Bella 8000 -veneessään iltapäivän auringosta nauttien.

- Pakkahuone kuuluu ilman muuta kesän vakiosatamiimme. Tänne pitää päästä aina uudestaan, sillä kaupungin leppoisa ilmapiiri miellyttää meitä. Vierassataman suurimpia valtteja on ystävällinen ja mutkaton palvelu ja siksi viihdymme täällä yleensä kaksi, kolme vuorokautta, toteaa Teijo Varjo.

- Yksi tärkeä syy viihtymiseen on myös lasten huomioon ottaminen. Sataman leikkipuistossa lapset tutustuvat helposti toisiinsa ja taukotuvan videot vetävät nuorimpia miehistön jäseniä, Siellä viihtyy myös Sofie-tyttäremme Muumeja katselemassa. Eikä suinkaan pidä ylenkatsoa Pakkahuoneen kahvion tuoreita munkkeja, jotka ovat kuuluisia ympäri Saaristomerta, naurahtaa Tarja Varjo.

Varjot arvostavat myös Pakkahuoneen rauhallista sijaintia, sillä kaupunginlahden ravintolat ja menopaikat sijaitsevat eri puolella kuin vierassatama. Myös kaupat löytyvät tarpeeksi läheltä.

Heikki Mäittälä on purjehtinut Sunwind-purrellaan Uuteenkaupunkiin Helsingin Vuosaaresta. Melkein kuukauden reissulla on vaimon kanssa ehditty jo kiertää Ahvenanmaa.

- Olemme käyneet täällä ainakin kymmenenä kesänä. Pakkahuone on ehkä yksi koko rannikon viehättävimmistä vierassatamista. Ympäristö on idyllinen, mutta toisaalta kaupunki palveluineen on tarpeeksi lähellä. Henkilökunnan ystävällinen ja avulias suhtautuminen venevieraisiin on myös tärkeä ilmapiiriä muokkaavaa tekijä, sanoo Mäittälä.

- Pakkahuoneen ranta on umpisuojainen ja laiturikin on tarpeeksi korkea, joten veneeseen ei tarvitse loikkia. Vaikka sesonkiaikaan kävijöitä riittää, olemme aina mahtuneet sekaan, vakuuttaa Heikki Mäittälä ja yhtyy hänkin ylistämään Varjojen tavoin Pakkahuoneen munkkeja.

Miinustilille löytyy myös kirjattavaa: sauna ja pesutilat ovat aivan liian pieniä.

Pakkahuoneen vierassatamaa pyörittävä Arja Forssell on itsekin miettinyt Uudenkaupungin suosion syytä.

- Olemme panostaneet täällä nimenomaan hyvään henkeen ja palvelualttiuteen. Tiimi on pysynyt monta vuotta samana, joten joka kesä ei tarvitse kouluttaa uutta väkeä. Haluan tarjota veneilijöille kotoisan tunnelman ja hyvä mielen. Venemessuilla minulle sanottiin kerran, että teille on niin kiva tulla, aivan kuin odottaisitte henkilökohtaisesti juuri minua. Se tuntui hyvältä, kertoo Forssell.

- Haluan pitää Pakkahuoneessa hyvän hinta- ja laatusuhteen, eikä kukaan ole toistaiseksi tullut valittamaan liian korkeista hinnoista. Pesu- ja saunatilat ovat minunkin mielestäni liian pienet, varsinkin sesonkiaikaan, mutta on epätodennäköistä, että tähän olisi tulossa lähiaikoina muutosta, pahoittelee Arja Forssell.

Nähtävää ja koettavaa riittää

Vuonna 1617 Kustaa Vaasan perustama Uusikaupunki on vanha merenkulkijain kaupunki.

Puiden katveessa lepäilevä empire-tyylinen puutaloalue henkii vielä sitä varallisuutta ja atmosfääriä, joka syntyi jo vanhojen purjelaivojen aikakaudella 1800-luvulla.

Vanhaa Uuttakaupunkia etsivän matkailijan paras kohde onkin Kulttuurihistoriallinen museo (Ylinenkatu 11). Sen yläkerrassa on laaja merenkulun historiaa esittelevä osasto.

Vallimäellä sijaitseva Luotsimuseo on vanhalla luotsiasemalla ja nähtävänä on luotsien elämään liittyvää esineistöä. Vallimäeltä merimiesten vaimot tähyilivät aikoinaan kotiin palavien laivojen mastoja. Nykyään paikalla on muistoankkuri kertomassa entisistä ajoista.

Merimiehenkotimuseo (Myllykatu 18) avaa puolestaan näköaloja 1900-luvun alun merimiesperheen elämään.

Aivan Pakkahuoneen takana on Uudenkaupungin vanha kirkko, yksi heinäkuisen Crusell-viikon keskeisistä konserttipaikoista. Se valmistui vuonna 1629.

Suuren Pohjan sodan aikana kirkko lähes tyhjennettiin arvoesineistä, mutta sen jälkeen varakkaat porvarit alkoivat jälleen kunnostaa pyhäkköä.

Kirkko on sisältä laivanmuotoinen: alttarin yläpuolella on laivan perä ja sen pohjana on kirkon keskikäytävä.

Kirkon arvokasta esineistöä edustavat muun muassa puuveistos Pietá 1400-luvulta ja ja krusifiksi 1500-luvulta. Kaupungin ulkopuolella vierailijaa odottaa vielä Pyhämaan kaunis uhrikirkko, jossa myrskyistä selviytyneet merenkulkijat ovat antaneet uhrilahjansa jo neljä sataa vuotta sitten.

Moderneista nähtävyyksistä omaa luokkaansa on mystinen Bonk-keskus (Siltakatu 2), jonka näyttelyssä voi tutustua uskomattomien koneiden eriskummallisiin tarinoihin ja anjovisöljyn päätähuimaavaan valmistushistoriaan…

Heinähelteillä ei pidä ihmetellä, jos kaupungilla tulee vastaan suksia ja sauvoja kantavia ihmisiä; he ovat vain menossa pari vuotta sitten avattuun hiihtoputkeen. Veneilijöiden ei sentään tarvitse kuskata hiihtimiä mantookiin köytettynä, sillä ne voi vuokrata paikan päällä.

Kaupungin viihde-elämän keskus on vinosti vierassatamaa vastapäätä sijaitseva hotelli Aquarius.

Monet tunnetut ruokaravintolat, kuten Suolaspuar sekä Orren krouvi ja Katjan Captain’s Makasiini sijaitsevat Aittarannassa, kaupunginlahden varrella.

Kaupungin suurimmat pizzat voi nauttia torinkulman Kirsta Pubissa, missä on kesäviikonloppuisin usein myös livemusiikkia ja karaokea.

Elintarvikeliikkeet löytyvät torin seutuvilta, muutaman minuutin kävelymatkan päässä satamasta.

Pakkahuoneen rannassakin voi shoppailla, sillä Saaristomeren Kalan myymälä notkuu kalaherkkuja ja iltatori tuo mansikat ja uudet perunat keskiviikkoisin miltei veneen kannelle saakka.

Pakkahuoneen vierassataman palvelut selviävät perinpohjaisesti esitteestä, joka jaetaan jokaiselle vieraalle. Tästä voisi moni vierassatama ottaa oppia. Vaatimatonkin esite auttaa ensi kertaa satamaan saapuvaa veneilijää löytämään etsimänsä.

Pakkahuoneen satamasta on vaikea keksiä, mikä siellä ei toimisi. Hämmennystä aiheuttaa kyllä vuodesta toiseen jatkuva tapa lukita sähkötolpat yöksi. Näin maasähköön kytketty vene joutuu odottelemaan kahvion avaamista, vaikka esimerkiksi joskus sään takia saattaisi olla järkevää lähteä liikkeelle jo anivarhain ennen tuulen nousemista.

Risto Nordell
VENE 12/2006

Yksi kommentti artikkeliin “Uusikaupunki, Pakkahuone”

  1. Pettynyt sanoo:

    Sataman tarjoamat sosiaalitilat aivan liian pienet (sesonki) ja epäkäytännölliset ja lisäksi epäsiistit.
    Olisi ehkä aika ajanmukaistaa tilat tarpeita vastaaviksi. Sosiaalisiin tiloihin pitäisi päästä myös
    kelloajasa riippumatta, koska koodi on käytössä.Kommentit kesän 2010 käynnin perusteella.

Kommentoi

X