Kotkan edustalta on löytynyt kolme aiemmin tuntematonta hylkyä. Hylyt löysi merivartioston sukeltajat yhteistyössä Museoviraston tutkijoiden kanssa. Löydetyt alukset ovat todennäköisesti uponneet Ruotsinsalmen taisteluissa vuosina 1788–1790. Museoviraston mukaan löydetyt hylyt auttavat tarkentamaan kuvaa Kustaa III:n johtaman sodan tapahtumista.
Merivartioston sukellusleirin harjoituskohteiksi valittiin tutkijoiden toimesta muutamia tunnettuja hylkyjä, minkä lisäksi kurssilaiset luotasivat alueita, joilla Museoviraston asiantuntijat arvelivat mahdollisesti olevan aiemmin tuntemattomia hylkyjä. Tulos oli odottamaton, sillä sukeltajat löysivät kuin löysivätkin kaksi tuntematonta hylkyä Tiutisten saaren itäpuolelta. Hylyt löytyivät viistokaikuluotauksen ja sukellusrobotin avulla.
”Lähetin sukeltajat etsimään kaleeria, joka lähteiden mukaan oli uponnut näille tienoille. Sen sijaan löytyi yllättäen ruotsalaisten upottama fregatti”, kertoo Suomen merimuseon projektitutkija Marcus Lepola Museoviraston tiedotteessa.
Lepola on tutkinut Kotkan tunnettuja hylkyjä ja etsinyt mahdollisia uusien hylkyjen sijaintipaikkoja Alfred Kordelinin säätiön rahoittaman Ruotsinsalmi-hankkeen puitteissa.
Historialähteet kertovat, että Ruotsin armeijan luutnantti Nils Bruncrona olisi upottanut fregatin väyläesteeksi ensimmäisen taistelun aattona vuonna 1789. Sukellusrobotin kuvista näkyykin, että aluksen kyljissä on kirveellä tehdyt reiät ja sen runko on täytetty kivillä. Ruotsinsalmen taisteluiden aikaan salmeen ja kapeikkoihin upotettiin ainakin kuusi alusta. Nyt löydetty on viimeinen jäljellä oleva, sillä muut on rikottu ja ruopattu pois.
Yllätykset eivät loppuneet tähän.
”Olin vahvasti sitä mieltä, että kaleeri on edelleen alueella, ja lähetin ryhmän hiukan eri paikkaan”, Lepola sanoo.
Sukeltajat eivät kuitenkaan löytäneet kaleeria vaan 20 metriä pitkän puualuksen. Arkistolähteiden perusteella arvellaan, että kyseessä voisi olla Ruotsinsalmen ensimmäisessä taistelussa uponnut venäläisalus, mutta asian varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.
ROV:n videokuvassa näkyy reikä väyläesteeksi upotetun aluksen kyljessä.
Merivartiosto tuki myös tunnetun ja pahasti hajonneen venäläisfregatin St. Nikolain ympäristöä. Paljastui, että hylyn vieressä lepäävä noin 15 metrinen puurakenne ei olekaan peräisin St. Nikolaista, kuten aiemmin on oletettu, vaan se on oma aluksensa. Kaleeria ei sensijaan vieläkään löydetty.
Löydöistä uskotaan olevan apua taisteluiden yksityiskohtien tarkentamiseksi. Taistelun vaiheista on ristiriitaista tietoa, jota tutkijat toivovat voivansa uusien hylkylöytöjen avulla tarkentaa.
Ruotsinsalmen tapahtumista sekä merilinnoituksesta avautuu näyttely Merikeskus Vellamoon ensi toukokuussa. Näyttelyssä valikoiduista hylyistä tehdään digitaalinen esitys, joka tulee olemaan osa Merikeskus Vellamon museoiden – Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon – yhteistä Ruotsinsalmi-näyttelyä.
Suomenlahden merivartioston sukellusleiri järjestettiin toukokuun lopulla. Merimuseon projektitutkija Marcus Lepola sekä Museoviraston meriarkeologi, intendentti Päivi Pihlanjärvi toimivat asiantuntijoina sopivien sukelluspaikkojen löytämisessä.
