Tilaa
Jutut

Kaikki kunnossa veneilykautta varten?

16.03.2015

KirjoittajaKiti Westerback

Maassamme on jopa 800 000 venettä, kun mukaan lasketaan soutuveneet ja pienet moottoriveneet, joita ei tarvitse rekisteröidä. Suuri osa Suomen veneistä on niin sanottuja mökkiveneitä, jotka kuuluvat usein koti- tai vapaa-ajan asunnon vakuutukseen, eikä niitä tarvitse vakuuttaa erikseen venevakuutuksella. Rekisteröityjä veneitä on vajaat 200 000. Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä paljastuu usein, että veneiden kunto vaihtelee paljon.

Eniten ongelmia merikelpoisuudessa ja turvavarusteissa on juuri mökkiveneissä, jotka saattavat olla hyvinkin iäkkäitä.

–Yllättävän usein vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä tuleekin esille puutteita veneen kunnossa. Jos epäilet, ettet itse osaa arvioida veneen merikelpoisuutta, esimerkiksi Finnboat ry:n jäsenyritysten tarjoama kuntokartoitus-konsepti on hyvä palvelu veneen yleiskunnon ja merikelpoisuuden arviointiin, sanoo kehittämispäällikkö Timo Ekholm LähiTapiolasta.

Myös pelastautumisvälineiden kunto, kuten automaattisten paukkuliivien täyttöpatruuna, pitää tarkistaa ennen veneilykauden alkua. Patruunassa lukee viimeinen käyttöpäivä, ja patruuna on yleensä uusittava kolmen vuoden välein. Käsisammutin on pakollinen kaikissa veneissä, jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kilowatin perämoottori. Sammuttimen vuositarkastuksen pitää olla voimassa.

Kaikki yli 5,5-metriset ja moottoriteholtaan yli 20 hevosvoiman veneet on Suomessa rekisteröitävä. Noin 195 000 rekisteröidystä veneestä moottoriveneitä on noin 179 000 ja purjeveneitä noin 14 000. LähiTapiolan Ekholm muistuttaa, että veneen kunnosta täytyy huolehtia myös silloin, kun veneen koko ei vaadi rekisteröintiä. Vesillä liikkuessa on aina kyse veneilijän itsensä ja mahdollisten matkustajien turvallisuudesta.

Vastuuvakuutus kannattaa sisällyttää venevakuutukseen

Kun vahinko sattuu, moni yllättyy, ettei tilanteen hoito tai vakuutusturva toimikaan samoin kuin tieliikenteessä. Veneille ole pakollista, lakisääteistä liikennevakuutukseen verrattavaa vakuutusta, joka turvaisi matkustajille tai syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot.

–Vene kannattaa vakuuttaa mahdollisimman laajalla vakuutusturvalla, joka kattaa esimerkiksi karilleajot ja varmistaa, että vakuutusmäärä riittää kattamaan mahdollisen vahingon kokonaisuudessaan. Lisäturvilla on mahdollista saada turvaa myös masto-, konerikkovahingoille ja rahoitusturvalla lisäturvaa rahoituksella hankitulle veneelle. Kannattaa myös varmistaa, että vakuutusturva sisältää vastuuvakuutuksen joka korvaa mahdolliselle syyttömälle osapuolelle aiheutetut vahingot. Veneen matkustajilla olisi hyvä olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus, joka kattaa mahdollisessa vahingossa syntyneet henkilövahingot, Ekholm sanoo.

Karilleajot ovat tyypillisimpiä vahinkoja, joita venevakuutuksesta korvataan. Myös laituriin törmäykset aiheuttavat jonkin verran venevahinkoja.

–Molempiin tapauksiin liittyy usein se, että vene on uusi eikä kuljettajalla ole vuosikausien veneilykokemusta. Suomen kivikkoiset rannikot vaativat veneilijältä hyviä veneen käsittely- ja navigointitaitoja.  Erilaiset laivurikurssit ovat erittäin suositeltavia veneilyn teoriapuoleen. Yleiset väistämissäännöt vesillä täytyy osata, ja kokemattomuutta voi aina korvata pienellä varovaisuudella, sanoo Ekholm.

Varkauksia sattuu myös talvisäilytyksessä

Uudet veneet ja tehokkaat moottorit ovat viime vuosina houkutelleet varkaita, ja Suomessa on liikkunut ulkomaisia järjestäytyneitä liigoja. Vaikka vene- ja perämoottorivarkauksista puhutaan eniten kesällä, varkauksia tapahtuu myös talvisäilytyksen aikana.

–Jokaisen veneen omistajan olisi hyvä talvella veneellä käydessään tarkistaa veneen ja moottorin valmiste- tai runkonumero ja tarkistaa, että ne vastaavat vakuutusyhtiölle ja venerekisteriin ilmoitettuja tietoja. Tämä helpottaa mahdollisessa varkausvahingossa vahingon selvittelyä ja varastetun veneen löytymistä.

Lue myös nämä

X