GT-kryssare on yhtä vanha kuin Vene-lehti.
Ajatus asuttavasta matkapurresta oli syntynyt jo ennen kuin ensimmäinen Vene-lehti ilmestyi, mutta valmiiksi se ehti vasta lehden toisen vuosikerran ollessa jo hyvässä vauhdissa. GT-kryssareita oli parhaimmillaan Suomen Purjehtijaliiton rekisterissä runsas kaksisataa.
Turun vesiltä löysimme hyvin säilyneen ja rakkaudella hoivatun Marillan. Vene kelluu rauhallisesti Harken perheen laiturissa Auvaisbergissa Kaarinasta hieman lounaaseen. Vene on hyväkuntoisen näköinen, eikä siinä näy 40 vuoden käyttöikä samalla tavalla kuin toimittajassa. GT-kryssaren lujitemuovirunko on tasapintainen ja eroaa siinä limilautaisesta kansanveneestä. Se on 11 cm pitempi kuin esikuvansa kansaveneen runko, jos esitteessä olevat mitat pitävät paikkansa.
Sisällä on ylärakenteen korotetun osan alla noin 1,62 m korkeus. Se ei riitä suorana seisomiseen, mutta on selkeästi parempi kuin kansanveneessä. Korkeampi kajuutta ja suuremmat ikkunat antavatkin lisää avaruutta asumistiloihin. Lujitemuovirunko on umpilaminaattia ja veneessä on pitkä köli ja kunnon pilssi. Runko ja pohjarakenne on tuettu poikittaisilla ja pitkittäisillä jäykisteillä.
GT-kryssare ei ole mikään pikakiitäjä, se selviää hetken matkateon jälkeen. Ei ainakaan kevyellä tuulella. Nykypursiin verrattuna GT-kryssaressa onkin kohtalaisen vähän purjepinta-alaa ja sillä on kevyessä kelissä vaikea pysyä jopa kansanveneen vauhdissa. Tämä johtuu ainakin osin myös siitä, että folkkari on pari-kolmesataa kiloa kevyempi. Myös hiljaiset avotuulet ovat GT-kryssaren kanssa tervan juontia, ellei mastoon nosteta spinaakkeria. Pitkäkölisen veneen märkäpinta on suuri, eivätkä hevosvoimat oikein riitä ripeään liikkumiseen. Sen sijaan vene on rauhallinen ja hyvin suuntavakaa.
GT-kryssare on vieläkin kelpo pienen perheen matkapursi kiireettömille, nostalgian sävyttämille kesälomapurjehduksille. Tilaa on tietysti vähemmän kuin nykyaikaisissa, leveissä ja korkeakylkisissä matkapursissa. GT-kryssarea ei ole tarkoitettu suurille ulapoille, vaan saariston suojassa tapahtuvalle matkailulle. Pieni kulkusyväys ja pitkän kölin suojaama peräsinlapa ovat valtteja karikkoisilla vesillä vielä tänäkin päivänä.
Tekniset tiedot
| Pituus | 7,75 m |
| Vesilinja | 6,00 m |
| Leveys | 2,20 m |
| Syväys | 1,20 m |
| Uppouma | n. 2 400 kg |
| Kölipaino | n. 1 100 kg |
| Isopurje | 16 m&³2; |
| Fokka | 10 m&³2; |
| Spinaakkeri | 40 m&³2; |
| Moottori | Vire 7 hv |
| Valmistaja | P. Siltalan Veneveistämö, Turku |
Teksti ja kuvat: Kari Wilén
